Tekoälystä on tullut vakiintunut osa yhteiskuntaa – Vuoden digiteko -finalistit näyttävät suomalaisen digitalisaation tilan

Vuoden digiteko 2026 -kilpailun finalistit edustavat hyvin erilaisia toimintaympäristöjä ja käyttötarpeita – terveydenhuoltoa, energia-alaa, logistiikkaa, kuntapalveluita ja koulutusta. Yhteistä finalisteille on, että niissä tekoäly on integroitu olennaiseksi osaksi ratkaisua.

Kilpailussa etsitään digitaalisia ratkaisuja, joilla on todennettavaa vaikutusta ihmisiin, organisaatioihin, liiketoimintaan tai yhteiskuntaan. Julkishallinnon ja yksityisen sektorin Vuoden digiteot valitaan kaikille avoimella yleisöäänestyksellä, jonka voittajat julkistetaan Suomen suurimmassa IT-tapahtumassa Atea Focuksessa Helsingin Messukeskuksessa 8. lokakuuta. Äänestys alkaa 25. syyskuuta.

Tuomariston jäsen, tekoälyprofessori Pekka Abrahamsson muistuttaa, että tekoälykeskustelussa huomio kiinnittyy usein teknologian kyvykkyyksiin, vaikka olennaisempaa on pohtia ihmisen muuttuvaa roolia.

”Tekoälykeskustelu pyörii helposti sen ympärillä, mihin koneet pystyvät. Finalistit osoittavat, että ratkaiseva kysymys koskee ihmistä. Kun tekoäly alkaa tehdä päätöksiä kanssamme, herää kysymys, mitä meiltä itseltämme vaaditaan.”

Tuomariston finaaliin valitsemat digiteot kertovat, kuinka tekoälyn hyödyntäminen käytännössä uudistaa toimialoja laidasta laitaan.

Aiforian ratkaisu auttaa patologeja syöpädiagnostiikassa ja Forsanten IRMA automatisoi kliinisten hoitosuositusten toteuttamista. Konneveden kunnan ja Sofigaten ehdotuksessa tekoälyagentti tehostaa rutiineja ja auttaa kuntalaisia asioinnissa. Opetushallituksen KOSKI osoittaa, mitä pitkäjänteisellä tiedonhallinnalla voidaan saavuttaa: 4,8 miljoonan oppijan tietoja kokoavan palvelun tietomalli kiinnostaa jo YK:n järjestöjä.

Fingrid puolestaan valmistautuu hyödyntämään tekoälyä sähköjärjestelmän valvonnassa ja poikkeamien tunnistamisessa. Finnlinesin Gateway uudistaa satamalogistiikkaa reaaliaikaisen tiedon ja automaation avulla.

Vaikuttavuus ratkaisi finalistivalinnassa

Vuoden digiteko -kilpailun tuomaristo valitsi kuusi finalistia yli kahdenkymmenen korkeatasoisen ehdokkaan joukosta. Arvioinnissa painottuivat todennettava vaikuttavuus, skaalautuvuus, toimintatapojen uudistaminen, teknologian tarkoituksenmukainen käyttö ja ihmislähtöisyys. Pelkkä kiinnostava teknologia tai lupaus tulevaisuuden hyödyistä ei riittänyt, vaan ratkaisuilta edellytettiin näyttöä tuloksista.

Kilpailu järjestetään nyt seitsemättä kertaa.

”Teknologian nopea kehitys – ja siihen liittyvät mahdollisuudet ja uhat – on näkynyt vuosien varrella mielenkiintoisella tavalla niin ehdokkaissa kuin tuomariston valintakriteereissäkin. Kilpailu tarjoaa vuodesta toiseen ajankohtaisen läpileikkauksen siihen, missä suomalaisessa digitaalisten palvelujen kehitystyössä juuri nyt mennään”, sanoo tuomariston jäsen, Atea Finlandin toimitusjohtaja Juha Sihvonen.

Tuomaristoon kuuluivat Abrahamssonin ja Sihvosen lisäksi digipalveluiden päällikkö Rami Autio Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, CIO Hannele Palje-Rossi Stora Ensolta, Dell Technologies Suomen toimitusjohtaja Riikka Salminen sekä IT-asiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen. 

Vuoden digiteko 2026 -finalistit:

Yksityinen sektori

Aiforia on valjastanut tekoälyn patologien avuksi syöpädiagnostiikkaan. Aiforia® Create nopeuttaa ja tarkentaa kudosnäytteiden analysointia ja auttaa kohdentamaan potilaiden hoitoa paremmin.

Finnlines Gateway digitalisoi satamalogistiikkaa ja mahdollistaa trailerien tuomisen ja noutamisen Vuosaaren satamasta ympäri vuorokauden. Reaaliaikainen tieto tehostaa kuljetuksia ja voi samalla vähentää päästöjä.

Forsanten IRMA automatisoi kliinisten hoitosuositusten toteuttamista ja auttaa terveydenhuollon ammattilaisia päätöksenteossa. Tavoitteena on vapauttaa ammattilaisten aikaa vaativiin tilanteisiin ja parantaa hoidon yhdenvertaisuutta.

Julkinen sektori

Fingrid on rakentanut yli 300 IT-järjestelmän digitaalisen kokonaisuuden, joka auttaa varmistamaan Suomen sähköjärjestelmän toimintakyvyn energiamurroksen, kasvavan sähkönkulutuksen ja kyberuhkien keskellä.

Konneveden kunnan ja Sofigaten Enemmän Vähemmällä -hankkeessa pienet kunnat rakentavat yhdessä digitaalisia palveluita. Ensimmäisessä käyttökohteessa yksityistieavustusten hallinnollinen työ väheni noin 85 prosenttia.

Opetushallituksen KOSKI-palvelu kokoaa opiskeluoikeuksia ja opintosuorituksia koskevan tiedon yhteen. Palvelussa on jo 4,8 miljoonaa oppijaa, ja sen tietomalli on herättänyt kiinnostusta myös YK:n järjestöissä.

Lue lisää finalisteista