Tutkimus toi uutta tietoa leukemian immuunipuolustuksesta

Akuutti myelooinen leukemia (AML) on nopeasti etenevä verisyöpä ja aikuisten yleisin akuutti leukemia. Suomessa todetaan vuosittain noin 300–400 uutta AML-tapausta. Sairaudessa luuytimeen kertyy hallitsemattomasti lisääntyviä kypsymättömiä verisoluja, jotka syrjäyttävät terveiden verisolujen tuotannon. 

Tutkimuksessa selvitettiin, miten AML-potilaiden eri immuunisolut reagoivat kokeelliseen immunoterapiaan ja millaisia muutoksia liittyi hoitovasteeseen. Immunoterapiat ovat syöpähoitoja, jotka tehostavat elimistön omaa puolustusjärjestelmää ja auttavat tuhoamaan syöpäsoluja. 

"Syövän immunoterapiat ovat mullistaneet monien syöpien hoidon viime vuosina. AML:n hoidossa immunoterapiat eivät kuitenkaan ole tuottaneet yhtä hyviä tuloksia kuin monissa muissa syövissä", sanoo lääketieteen tohtori, kliiniseen hematologiaan erikoistuva lääkäri Jani Huuhtanen. 

Tutkimus perustui varhaisen vaiheen kliiniseen lääketutkimukseen, johon rekrytoitiin potilaita HUSin Syöpäkeskuksesta. Potilaat saivat TIM-3-molekyyliin kohdistuvaa sabatolimabi-immunoterapiaa yhdessä desitabiinin kanssa, joka on osa AML-potilaiden vakiintunutta lääkehoitoa. Tutkijat analysoivat potilaiden veri- ja luuydinnäytteitä selvittääkseen, miten eri immuunisolut reagoivat hoitoon. 

Leukemian immuunipuolustus poikkesi odotetusta 

Monissa syövissä immunoterapioiden teho perustuu tappaja-T-solujen aktivoitumiseen. AML-potilailla tällaisia muutoksia havaittiin kuitenkin vain vähän. Tämä voi osaltaan selittää, miksi samoihin mekanismeihin perustuvat hoidot eivät ole toimineet leukemiassa yhtä hyvin kuin muissa syövissä. 

”Yllättävää oli, että hoidosta hyötyneillä potilailla keskeiset muutokset eivät näkyneet ensisijaisesti tappaja-T-soluissa, vaan luonnollisissa tappajasoluissa eli NK-soluissa sekä auttaja-T-soluissa. Havainto viittaa siihen, että leukemiassa myös muut immuunisolut voivat olla keskeisessä roolissa syövän vastaisessa immuunipuolustuksessa”, kertoo translationaalisen hematologian professori, kliinisen kemian erikoislääkäri Satu Mustjoki. 

Tutkimus auttaa ymmärtämään paremmin, miksi immunoterapiat toimivat eri tavoin eri syövissä. Samalla tutkimus avaa uusia tutkimussuuntia, jotka voivat tulevaisuudessa auttaa kehittämään entistä tarkemmin kohdennettuja immunoterapioita.

Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: uudet tutkimuslöydökset muuttavat hoitokäytäntöjä tehokkaammiksi ja auttavat kohdistamaan hoitoja oikein. Teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston ja muiden korkeakoulujen kanssa ja julkaisemme vuosittain noin 3000 vertaisarvioitua tutkimusta.

Tämän päivän tutkimus on huomisen parempaa hoitoa.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.