Kysely: Suomalaiset tukevat terveystietojen käyttöä tutkimuksessa – valtaosa haluaa päättää niiden käytöstä itse
30.9.2026 00:00:00 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Suurin osa suomalaisista suhtautuu myönteisesti terveystietojen käyttöön tutkimuksessa sekä terveydenhuollon ja uusien hoitojen kehittämisessä. Samalla lähes yhdeksän kymmenestä katsoo, että ihmisellä tulisi olla oikeus päättää itse omien terveystietojensa käytöstä.
Tämä käy ilmi sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaisen Findatan ja sosiaali- ja terveysministeriön teettämästä kyselytutkimuksesta.
Tulokset ovat ajankohtaisia, sillä eurooppalaista terveystietoaluetta (European Health Data Space, EHDS) koskevan EU-asetuksen kansallista toimeenpanoa valmistellaan Suomessa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle lokakuun alussa.
Asetus vaikuttaa vuodesta 2029 eteenpäin muun muassa siihen, miten terveystietoja voidaan hyödyntää tutkimuksessa ja miten kansalaiset voivat vaikuttaa omien tietojensa käyttöön.
”Kansalaisten näkemyksistä on tärkeää keskustella nyt, kun EU-asetuksen kansallisia ratkaisuja valmistellaan. Kyselyn perusteella suomalaiset tunnistavat terveystietojen käytön hyödyt, mutta samalla he pitävät tärkeänä mahdollisuutta vaikuttaa omien tietojensa käyttöön”, sanoo Findatan vt. johtaja Mervi Siltanen.

Suomalaiset suhtautuvat tutkimuskäyttöön myönteisesti
Noin 80 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti terveystietojen toissijaiseen käyttöön sekä biopankkien ja genomitiedon hyödyntämiseen.
Toissijaisella käytöllä tarkoitetaan tietojen käyttöä muussa tarkoituksessa kuin siinä, jota varten ne on alun perin kerätty. Esimerkiksi potilaan hoidossa syntyneitä tietoja voidaan hyödyntää myöhemmin tutkimuksessa.
”Suomessa sosiaali- ja terveystietojen toissijainen käyttö on tarkasti säänneltyä. Tietojen käyttö vaatii luvan, ja niitä voi analysoida vain tietoturvallisissa, viranomaisten hyväksymissä käyttöympäristöissä”, Siltanen sanoo.
Tieteellinen tutkimus on selvästi hyväksytyin terveystietojen käyttötarkoitus: 86 prosenttia vastaajista kannattaa terveystietojen käyttöä tutkimuksessa. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä hoidon kehittäminen saa laajaa kannatusta (72 %).
Myönteisimmin terveystietojen käyttöön suhtautuvat korkeasti koulutetut ja yli 50-vuotiaat. Julkisen sektorin tekemä tutkimus nähdään positiivisemmassa valossa kuin yksityisen sektorin tutkimus.

Päätösvaltaa omiin tietoihin ei haluta luovuttaa
Vaikka terveystietojen käyttö tutkimustarkoituksiin saa laajaa kannatusta, suomalaiset haluavat säilyttää päätösvallan omiin tietoihinsa.
86 prosenttia vastaajista katsoo, että ihmisellä tulee olla oikeus päättää itse siitä, ketkä saavat käyttää hänen terveystietojaan.
Samaan aikaan vastaajat tunnistavat myös terveystietojen yhteiskunnallisen arvon. Jopa 82 prosenttia on sitä mieltä, että kaikkea ihmisistä kerättyä tietoa tulisi hyödyntää mahdollisimman paljon sairauksien ehkäisyssä, tutkimuksessa ja kehitystyössä.
”Kansalaiset haluavat terveystietoja käytettävän tutkimukseen ja terveydenhuollon kehittämiseen. Samalla he haluavat tietää, mihin tietoja käytetään ja millaisia vaikutusmahdollisuuksia heillä itsellään on”, Siltanen sanoo.
Tällä hetkellä kansalaiset voivat vaikuttaa tietojensa käyttöön tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisten oikeuksien kautta. EHDS tuo niiden rinnalle uuden kielto-oikeuden, jonka avulla kansalainen voi halutessaan kieltää terveystietojensa käytön toissijaisissa tarkoituksissa.

Vain harva tietää tietojen käyttöön vaikuttavasta EU-asetuksesta
Euroopan unionin asetus eurooppalaisesta terveystietoalueesta tuli voimaan alkuvuodesta 2025. Kyselyn mukaan vain 15 prosenttia suomalaisista on kuullut EHDS:stä.
Asetus vahvistaa kansalaisten mahdollisuuksia hallita omia terveystietoja, helpottaa niiden turvallista käyttöä eri tarkoituksiin ja parantaa tietojärjestelmien yhteentoimivuutta Euroopassa.
Tavalliselle kansalaiselle näkyvin muutos on se, että tulevaisuudessa terveystiedot liikkuvat ensisijaisessa käytössä mukana EU-maasta toiseen, samaan tapaan kuin nykyisin Suomessa Kanta-palvelujen avulla. Esimerkiksi diagnoosit, potilasyhteenvedot ja sähköiset reseptit ovat käytettävissä myös toisessa jäsenmaassa.
Kansalaiset saavat aiempaa paremmin tietoa siitä, mihin tarkoituksiin terveystietoja käytetään ja ketkä niitä hyödyntävät.
”Luottamus terveystietojen käyttöön syntyy avoimuudesta. On tärkeää, että ihmiset ymmärtävät, miten heidän tietojaan käytetään ja miten järjestelmä tulee muuttumaan tulevaisuudessa”, Siltanen toteaa.
Terveystietojen toissijaista käyttöä koskevia EU-säännöksiä aletaan soveltaa vuonna 2029. Suomessa on ollut vuodesta 2019 lähtien voimassa terveystietojen toissijaista käyttöä koskeva laki, jota on hyödynnetty EHDS-sääntelyn valmistelussa.
Fakta |
|
Miten kyselytutkimus toteutettiin
|
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Piirainen
viestintäpäällikkö
029 524 7644
antti.piirainen@findata.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Findata on THL:n yhteydessä toimiva sote-alan tietolupaviranomainen. Myönnämme lupia aineistojen toissijaiseen käyttöön, kuten tieteelliseen tutkimukseen, tilastointiin ja viranomaisten selvitystehtäviin. Koostamme ja esikäsittelemme aineistot kansalaisten tietosuojasta huolehtien ja ylläpidämme tietoturvallista Kapseli-käyttöympäristöä aineistojen analysointia varten.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL vastaa usein kysyttyihin kysymyksiin m-rokosta19.11.2026 16:48:34 EET | Tiedote
Varsinaissuomalaiseen päiväkotiin liittyvä m-rokkotapaus voi herättää huolta. Jatkotartuntojen riski on kuitenkin pieni. THL on julkaissut vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin m-rokosta, sen tartuntatavoista, taudin vakavuudesta, hoidosta sekä jatkotartuntojen ehkäisystä.
Nuorten ravintoaineiden saanti osoittaa tarpeen lisätä kasvisten, marjojen, hedelmien ja täysjyväviljan osuutta ruokavaliossa19.11.2026 00:00:00 EET | Tiedote
Nuorten ravitsemustutkimuksen mukaan nuoret saavat ravinnosta proteiinia, rasvoja ja hiilihydraatteja keskimäärin suositusten mukaisesti, mutta rasvan ja hiilihydraattien laatua tulisi parantaa. Nuorten kasvun ja kehityksen kannalta monien tärkeiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on suurella osalla liian vähäistä.
Mediakutsu: Suuri terveysverokeskustelu Oodissa ti 24.11. – mukana poliitikkoja, tutkijoita ja asiantuntijoita18.11.2026 10:16:02 EET | Kutsu
Tervetuloa suureen päättäjäkeskusteluun elintarvikkeiden terveysperusteisesta verotuksesta ja muista ohjauskeinoista, joilla voidaan edistää terveellisiä ruokavalintoja Suomessa. Kutsumme myös median edustajat kuulemaan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja poliitikkojen ajatuksia toteutettavista keinoista.
Bekämpningen av antibiotikaresistens tryggar samhällets funktionsförmåga18.11.2026 00:15:00 EET | Pressmeddelande
Att antibiotika förlorar sin effekt är redan verklighet. Den internationella temaveckan mot antimikrobiell resistens påminner om vikten av att bevara antimikrobiella läkemedels effekt.
Antibioottiresistenssin torjunta turvaa yhteiskunnan toimintakykyä18.11.2026 00:15:00 EET | Tiedote
Antibioottien tehon heikkeneminen on jo todellisuutta. Kansainvälinen antibioottiresistenssin vastainen teemaviikko muistuttaa mikrobilääkkeiden tehon säilyttämisen tärkeydestä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

