Sairastavuus yleisimpiin kansantauteihin on vähentynyt Helsingissä

Yleisimpien kansantautien esiintyvyys on vähentynyt Helsingissä kymmenen prosenttia vuosien 2019 ja 2025 välillä. Muutosta selittävät etenkin verenpainetaudin ja sepelvaltimotaudin väheneminen.  

Myös sairastavuutta yleisemmin kuvaava sairastavuusindeksi on Helsingissä laskenut. Sen osatekijöistä, eli työkyvyttömyydestä, kuolleisuudesta ja lääkekorvausoikeuksista, eniten on vähentynyt työkyvyttömyys. Näin myös sairastavuus kokonaisuudessaan on vähentynyt Helsingissä. 

Helsingissä sairastetaan vähemmän kuin koko maassa keskimäärin 

Helsinkiläisten sairastavuus on jo pitkään ollut selvästi koko maata vähäisempää. Vuonna 2025 yleisimpien kansantautien esiintyvyys oli Helsingissä 21 prosenttia matalampi kuin koko maassa. Seitsemästä tarkastellusta kansantaudista ainoastaan psykoosit olivat Helsingissä hieman koko maata yleisempiä. Suhteellisesti vähiten esiintyi sepelvaltimotautia ja verenpainetautia. 

Myös sairastavuusindeksillä mitattuna helsinkiläiset ovat koko maan keskiarvoa terveempiä. Kun koko maan sairastavuutta merkitään luvulla 100, oli ikävakioitu indeksi Helsingissä 84. 

Helsingin sisäiset alue-erot ovat huomattavia 

Vaikka sairastavuus on Helsingissä keskimäärin koko maata vähäisempää, vaihtelee se selvästi Helsingin peruspiirien välillä myös sen jälkeen, kun alueiden ikärakenteiden erot on huomioitu. Etenkin kantakaupungissa ja pohjoisimmassa Helsingissä sairastavuus on selvästi Helsingin keskiarvoa vähäisempää. Yhdeksän peruspiirin alueella sairastavuus puolestaan on huomattavasti kaupungin keskiarvoa yleisempää. 

Alue-erot ovat hieman kasvaneet. Eriytyminen liittyi vuosien 2023 ja 2025 välillä erityisesti alueellisiin muutoksiin työkyvyttömyydessä. 

Alue-erot liittyvät suurelta osin asukasrakenteeseen 

Alueelliset erot sairastavuudessa ja kuolleisuudessa johtuvat Helsingissä pääosin siitä, että alueiden väestörakenne eroaa terveyteen yhteydessä olevien sosiodemografisten ja sosioekonomisten tekijöiden osalta. Sairastavuus on yleisempää esimerkiksi alueilla, joilla asukkaiden tulot ovat pienemmät. 

Väestöryhmien ja asuinalueiden väliset erot terveydessä kietoutuvat näin toisiinsa. Sairastavuuseroja voidaan kaventaa toisaalta kohdentamalla palveluja sinne, missä tarve on suurin. Toisaalta tulee pyrkiä vähentämään väestöryhmien välisiä terveyseroja ja vahvistamaan heikommassa asemassa olevien kaupunkilaisten terveyttä. 

Tiedot perustuvat Kelan ja Tilastokeskuksen aineistoihin 

Tuoreessa tutkimuskatsauksessa kuvataan sairastavuutta kansantauti- ja sairastavuusindekseillä. Kansantauti-indeksi kokoaa tiedot seitsemästä yleisestä sairaudesta. Sairastavuusindeksi puolestaan perustuu työkyvyttömyyseläkkeisiin, kuolleisuuteen ja lääkekorvausoikeuksiin. Indeksit on ikävakioitu, joten asuinalueita voidaan verrata niiden erilaisista ikärakenteista huolimatta.     

Katsauksen tiedot perustuvat Kelan ja Tilastokeskuksen aineistoihin. Sairastavuusindeksi lasketaan Helsingissä peruspiiritasolla. Vuoden 2025 tarkastelussa työkyvyttömyyseläkkeitä ja lääkekorvausoikeuksia koskevat tiedot ovat vuoden 2025 lopusta ja kuolleisuutta kuvaavat tiedot ovat vuosilta 2023–2025.