Lisääntyneitä syystulvia ja sulaa kesken talven – Suomen joissa näkyy muutos, jonka seuraaminen auttaa varautumaan tulevaan
1.10.2026 07:00:00 EEST | Maanmittauslaitos | Tiedote
Tänä syksynä monet pohjoisen joet ovat nousseet lähelle tulvakorkeuksia, jopa korkeammalle kuin koskaan aiemmin. Kesällä puolestaan eri puolilla Suomea ihmeteltiin, mitä tehdä laitureille, joiden alta vedenpinta oli paennut. Tutkijat Turun yliopistosta ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:stä palasivat juuri Oulankajoelta maastomittauksista, jotka kertovat jokien muutoksesta.

Vedenpinnan vaihtelu on osa laajempaa muutosta, ja sillä on suuri vaikutus paitsi luonnonympäristöihin myös rakennettuun ympäristöön.
– Runsas lyhyen ajan vaihtelu kuormittaa ympäristöä ja vaikuttaa muun muassa rantojen eroosioon, ravinteiden huuhtoutumiseen sekä vesistöjen virkistyskäyttöön ja elinympäristöihin. Äärivaihtelut lisäävät myös tulvariskiä ja rasittavat esimerkiksi siltoja ja hulevesijärjestelmiä, kertoo Turun yliopiston tutkijatohtori Linnea Blåfield.
Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa useita samanaikaisia muutoksia
Jokien muutoksia seurataan tarkkaan eri puolilla Suomea usean tutkimusorganisaation yhteisen Digital Waters –hankkeen tutkimuksissa, joita rahoittaa Suomen Akatemia. Viimeksi tutkijat jalkautuivat maastomittauksiin Oulankajoelle syyskuussa. Oulankajoen lisäksi mittauksia tehdään Vantaanjoella, Tenojoella ja sen sivuhaarassa Pulmankijoella.
Oulankajoen alueella on seurattu jo ennestään sekä valuma-alueen, ilmaston että joen muutoksia. Pitkällä aikavälillä on havaittu useita samanaikaisia kehityskulkuja.
Alueen keskilämpötila on noussut 50 vuoden aikana 3 astetta, mikä vastaa pohjoisille alueille ennustettua ilmastonmuutoksen aiheuttamaa lämpenemistä. Samaan aikaan veden hydrologinen kierto eli luonnollinen kiertokulku vuoden aikana on muuttunut: kevättulvat ovat pienentyneet ja muiden vuodenaikojen virtaamahuiput kasvaneet. Lisäksi sulat jaksot ja vesisateet kesken talven ovat yleistyneet, jääkansiaika lyhentynyt yli kuukaudella ja lumen sulaminen aikaistunut.
– Näiden samanaikaisten muutosten kautta ilmaston lämpeneminen muuttaa koko hydrologisen kierron rytmiä ja sitä, miten vesi kulkeutuu valuma-alueelta jokeen, miten se käyttäytyy uomassa ja millaisia muutoksia se aiheuttaa joessa ja sen ympäristössä. Tänä vuonna todistimme uutta normia, eli loppukesän ja syksyn sateiden aiheuttamia, kevättulvaa suurempia virtaamapiikkejä, Linnea Blåfield sanoo.
Robottiteknologia tarkentaa tutkimuksia
Pitkän aikavälin mittauksia on laajennettu ja tarkennettu Digital Waters -tutkimuksissa. Pienistäkin muutoksista saadaan erittäin tarkkaa mittausdataa, sillä apuna on huipputeknologiaa, kuten drooneihin ja robottiveneisiin kiinnitettyjä laserkeilaimia, vedenalaisia sensoreita ja kameroita.
Viimeisimmissä kenttäkokeissa Turun yliopisto lisäksi testasi ilmassa ja maalla kulkevia robotteja ensimmäistä kertaa vesistötutkimuksen tarpeisiin. Oulankajoella tutkittiin niiden kykyä liikkua ja toimia itsenäisesti haastavissa luonnonympäristöissä myös silloin, kun satelliittipaikannusta ei ole käytössä.
– Oulankajoella testatun teknologian täytyy toimia myös muualla. Näin tulokset ja menetelmät ovat hyödynnettävissä mahdollisimman laajasti, perustelee Maanmittauslaitoksen tutkimusprofessori Harri Kaartinen.
Teknologia on olennaista siksi, että tutkijat kehittävät menetelmiä ja laitteita yhä tarkempaan ja autonomisempaan suuntaan. Robottiveneet ja droonit pääsevät paikkoihin, joihin ihmisen on vaikea päästä, ja laserkeilaimet ja sensorit keräävät dataa tarkkuudella, johon perinteisemmät menetelmät eivät pysty. Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman monipuolista ja luotettavaa tutkimustietoa, joka auttaa ymmärtämään ja ennakoimaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia.
– Meillä on käytössä monenlaista laitteistoa pienellä alueella, mutta tulokset eivät kerro yksittäisestä alueesta vaan ovat yleistettävissä vastaaviin ympäristöihin sekä Suomessa että kansainvälisesti, professori Petteri Alho Turun yliopistosta kertoo.
Lisätietoja
Väitöskirjatutkija Linnea Blåfield (jokiympäristöjen muutos), Turun yliopisto
linnea.m.blafield@utu.fi
Tutkimusprofessori Harri Kaartinen, (droonimittausjärjestelmät), Maanmittauslaitos
029 531 4756, harri.kaaartinen@maanmittauslaitos.fi
Professori Tomi Westerlund (robotiikka), Turun yliopisto
050 343 7684, tovewe@utu.fi
Digital Waters on Suomen Akatemian rahoittama tutkimuslippulaiva, joka tuottaa uutta tietoa vesistä, tukee päätöksentekoa ja auttaa hyödyntämään digitaalisia ratkaisuja vesialalla.
Kuvat





Maanmittauslaitos on yksi suomalaisten yhteiskunnan toimivuuden turvaajista. Tarjoamme tietoa ja palveluita omistuksen turvaamiseksi ja paikkatietojen hyödyntämiseksi. Teemme paikkatietoalaa eteenpäin vievää tutkimusta. Olemme yksi Suomen perusrekisteriviranomaisista ja kansainvälisesti arvostettu tutkimuslaitos.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Statistik: Skogspriset förblev stabilt, handelsvolymerna minskade30.10.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Skogspriset förblev oförändrat i hela landet trots att priset på virke sjönk. Hektarpriset steg mest i Södra Savolax och sjönk mest i Satakunta. Lantmäteriverket sammanställde köpeskillingsregistrets uppgifter om priserna och antalen köp av skogsfastigheter på mer än 10 hektar från ingången av 2026 till utgången av september.
Tilasto: Metsän hinta pysyi vakaana, kauppamäärät laskivat30.10.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Metsän hinta säilyi koko maassa samalla tasolla puun hinnan laskusta huolimatta. Eniten hehtaarihinta nousi Etelä-Savossa ja laski Satakunnassa. Maanmittauslaitos kokosi kiinteistöjen kauppahintarekisteristä yli 10 hehtaarin metsätilakauppojen hinnat ja lukumäärät vuoden 2026 alusta syyskuun loppuun.
Puiden kuolleet oksat liikkuvat – ja täysin eri tavalla kuin elävät28.10.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Kuolleet puunoksat eivät suinkaan ole paikallaan, vaan liikkuvat selvästi vuorokauden aikana. Tämä käy ilmi Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n ja Heidelbergin yliopiston yhteisestä tutkimuksesta.
Fem års uppföljning har avslöjat trädens individuella skillnader i stresstålighet20.10.2026 07:50:00 EEST | Pressmeddelande
Kontinuerliga observationer med laserskanning insamlade timme för timme erbjuder en unik möjlighet att upptäcka tidiga varningssignaler på att träd försvagas.
Viisi vuotta seurantaa paljasti puiden yksilölliset erot stressinsietokyvyssä20.10.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Jatkuvat, tunneittain kerätyt laserkeilaushavainnot tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tunnistaa puiden heikkenemisen varhaisia varoitusmerkkejä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme