Alustatyötä tekevät eivät ole yhtenäinen ryhmä
30.9.2026 06:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Alustatyö on Suomessa monimuotoinen ilmiö, jossa tekijäprofiilit, taloudellinen asema ja työmarkkinapolut vaihtelevat merkittävästi. Tutkimus osoittaa, että alustatyötä tehdään hyvin erilaisista lähtökohdista – eikä alustatyötä tekevistä voida puhua yhtenäisenä ryhmänä.
Laboren ja Eläketurvakeskuksen tutkimushanke tarkasteli alustatyön yleisyyttä ja tekijäprofiileja, eroja paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön välillä sekä alustatyöntekijöiden taloudellista asemaa, työllisyyspolkuja ja alustatyön yhdistämistä monimuotoiseen ansiotyöhön.
Alustatyöntekijöiden taloudellinen asema keskimäärin heikompi
Alustatyöntekijät sijoittuivat useammin tulojakauman alempiin osiin ja saivat useammin sosiaaliturvaetuuksia kuin vertailuryhmä. Heidän tulonsa vaihtelivat enemmän, mikä liittyi useampiin siirtymiin työmarkkina-asemasta toiseen. Alustatyöntekijät olivat harvemmin vakiintuneessa palkkatyössä ja useammin yrittäjiä, työttömiä tai opiskelijoita kuin vertailuryhmä. Enemmistö oli kuitenkin suurimman osan tarkastelujaksosta palkkatyössä tai yrittäjänä.
Alustatyön ja monimuotoisen ansiotyön yhdistämisessä on eroja
Alustatyön yhdistäminen muuhun ansiotyöhön eroaa tavanomaisesta usean työn tekemisestä: aiempi tulotaso, koulutus ja sukupuoli ovat yhteydessä näihin ryhmiin eri tavoin.
Paikan päällä ja verkossa tehtävä alustatyö eroavat tekijäprofiileiltaan
Paikan päällä tehtävässä alustatyössä korostuvat ulkomaalaistausta ja kaupunkimainen asuinpaikka, verkossa tehtävässä puolestaan korkeampi koulutustaso ja matalampi edellisvuoden tulotaso. Tulokset korostavat tarvetta huomioida alustatyön moninaisuus sekä sen erilaiset kytkennät muuhun työhön ja toimeentuloon.
”Tuloksemme osoittavat, että alustatyötä tehdään erilaisissa työmarkkina-asemissa ja erilaisilla toimeentulomalleilla”, sanoo Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen.
Alustatyö, sen yhdistäminen muuhun työhön ja työuraseuraukset Suomessa -hankkeessa selvitettiin alustatyön yleisyyttä, tekijäprofiileja, alustatyöntekijöiden taloudellista asemaa ja työllisyyspolkuja sekä alustatyön yhdistämistä muuhun ansiotyöhön. Aineistona käytettiin yhdistettyjä kysely- ja rekisteriaineistoja, joita analysoitiin regressio- ja sekvenssianalyysin menetelmin. Loppuraportti kokoaa hankkeen keskeiset tulokset suomeksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Kauhanenjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:040 940 1946merja.kauhanen@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Suomella on edellytykset hyötyä tekoälystä – osaamisen ylläpito ja työmarkkinoiden dynamiikka ratkaisevat kasvuvaikutukset, OSA I12.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tekoälyä käytetään Suomessa selvästi EU:n keskiarvoa yleisemmin, ja yritysten digitaaliset valmiudet sekä työvoiman osaaminen ovat Euroopan kärkeä. Yritysten panostukset kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen ovat kuitenkin vertailumaita pienemmät, ja joka viides työllinen kokee osaamisensa riittämättömäksi. Tekoälyn kasvuvaikutukset riippuvat siitä, uudistuuko osaaminen työuran aikana ja siirtyykö työvoima tuottavampiin yrityksiin, todetaan Laboren tänään julkaistussa analyysissä.
Alkuvuodesta syntyneillä naisilla parempi mielenterveys aikuisuudessa – koulunaloitusiän vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän11.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Alkuvuodesta syntyneet naiset ostavat aikuisiässä vähemmän masennuslääkkeitä ja joutuvat harvemmin sairaalahoitoon masennuksen vuoksi kuin vuoden lopussa syntyneet ikätoverinsa. Tämä selviää Laboren ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 650 000 suomalaista 18 ikävuodesta 32 ikävuoteen. Vaikutukset alkavat näkyä 23 ikävuoden jälkeen, ja ne ovat selvimmät naisilla, jotka lähestyvät 30 vuoden ikää. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Tulokset osoittavat, että koulunaloitusiän erot voivat näkyä mielenterveydessä pitkälle aikuisuuteen.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kyse ei ole kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelusta3.11.2026 18:07:01 EET | Blogi
Kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelu johtaa suomalaista koulutuskeskustelua harhaan, kirjoittaa Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen. Hänen mukaansa todellinen kiista koskee sitä, millaista tutkimusnäyttöä tarvitaan, kun halutaan arvioida koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia – ja millä perusteella väitteitä siitä, mikä toimii, voidaan pitää uskottavina.
Kehittävän arvioinnin hyödyistä tarvitaan tutkimusta – vastaus Karville28.10.2026 06:30:00 EET | Blogi
Mistä tiedämme, parantaako kehittävä arviointi koulutusta? Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen vastaa Karvin Mira Huuskon blogikirjoitukseen ja tarkentaa, miksi arvioinnin vaikutuksista tarvitaan tutkimusta. Arvioinnin pitkä historia ja osallistujien myönteiset kokemukset eivät vielä kerro, miten se vaikuttaa koulutuksen tuloksiin.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Onko kehittävästä arvioinnista mitään hyötyä?26.10.2026 06:30:00 EET | Blogi
Kehittävä arviointi on suomalaisen koulutuksen arvioinnin keskeinen periaate. Mutta mistä tiedämme, parantaako se koulutusta? Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhusen Labore-blogien Suomalaisia koulutusmyyttejä -sarjan neljäs osa kysyy, miksi arviointiprosessien hyödyllisyyttä perustellaan osallistujien kokemuksilla ja mitä niiden todellisista vaikutuksista pitäisi selvittää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme