Tutkimus: Ikääntyneet joutuvat tekemään paljon työtä pysyäkseen mukana digipalveluissa
1.10.2026 07:58:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Julkisten digipalveluiden itsepalvelumallit eivät kohtele kaikkia käyttäjiä yhdenvertaisesti, osoittaa FM Laura Pajulan väitöskirja Jyväskylän yliopistosta. Erityisesti ikääntyneet kokevat palvelujen käytön vaikeaksi, kun viranomaisasiointi siirtyy yhä vahvemmin digitaalisen palveluiden varaan.
”Pitää ladata sovellus, luoda tunnukset, tunnistautua pankkitunnuksilla, opetella käyttöliittymä – ennen kuin voi ylipäätään asioida. Yhä useampi julkinen palvelu on siirtynyt itsepalvelumalliin, jossa asiakas tekee itse sen työn, josta ennen vastasi palveluntarjoaja”, toteaa väitöskirjatutkija Laura Pajula.
Väestön ikääntyminen ja julkisten palveluiden digitalisoituminen ovat kaksi toisiinsa kietoutuvaa yhteiskunnallista muutosta. Yhä useampi asioi digitaalisesti yhä pidempään elämänsä aikana. Samalla viranomaisasiointi siirtyy yhä vahvemmin digitaalisten palveluiden varaan. Viranomaisasiointi ei ole valinta vaan välttämättömyys, joskus jopa velvollisuus. Siinä missä yksityisen sektorin palveluista voi vielä kieltäytyä, jättää sovelluksen lataamatta tai vaihtaa palveluntarjoajaa, julkisista palveluista kieltäytyminen ei ole vaihtoehto silloin kun kyse on esimerkiksi terveys- tai veroasioista. Digipalveluista on tehty ensisijainen keino hoitaa viranomaisasiointi, ja kasvokkaista palvelua on yhä vaikeampi saada.
Digitalisaatio johti itsepalveluun
Pajula haastatteli tutkimustaan varten digitalisaation parissa työskenteleviä sidosryhmätoimijoita julkiselta sektorilta ja järjestökentältä sekä ikääntyneitä vapaaehtoisia vertaisohjaajia, jotka opastavat ikätovereitaan digilaitteiden ja -palveluiden käytössä. Vertaisohjaajat kuvaavat, että tämä ensisijaisuuden ohjaama käyttö herättää ikääntyneissä epävarmuutta omista taidoista ja pahimmillaan tunteen siitä, ettei kuulu digiyhteiskuntaan.
”Tutkimustulokseni eivät väitä, etteivät ikääntyneet haluaisi tai osaisi. Kyse on siitä, että heille tämä muutos näyttäytyy nopeana ja osin hallitsemattomana”, Pajula sanoo.
Sopiiko yksi ratkaisu useimmille?
Pajulan tutkimuksen keskeinen tulos on, että julkiset digipalvelut suunnitellaan usein ”yksi ratkaisu sopii useimmille” -logiikalla, joka rakentuu sujuvasti asioivan ja itsevarman ideaalikäyttäjän varaan. Lisäksi julkiset digipalvelut rakentuvat hallinnon tarpeiden mukaan käyttäjäystävällisyyden kustannuksella.
Tulosten perusteella moni ikääntynyt kokee julkisten digipalveluiden logiikan vaikeaksi ymmärtää. Joskus haasteena voi olla puhelimen pienellä ruudulla asiointi eikä kosketusnäyttö aina tunnista esimerkiksi kuivien sormenpäiden kosketusta. Kun teknologia ei ole käyttäjäystävällistä, käyttäjän on tehtävä itsestään teknologiaystävällinen: opittava tulkitsemaan, kokeilemaan ja kiertämään teknologian puutteita. Tutkimus nostaa esiin myös vertaisohjaajien merkittävän roolin arjen vapaaehtoisina digitukijoina: he toimivat siltana digitalisoituvan yhteiskunnan ja ikääntyneiden arjen välissä.
”Kokemukseni perusteella ikääntyneet näkevät paljon vaivaa siinä, että pysyvät ajan tasalla teknologian kehityksessä ja voivat asioida itsenäisesti digipalveluita hyödyntäen ”, Pajula toteaa.
Ei digitalisaatiota vastaan, vaan sen ehtoja vastaan
Pajulan tutkimus ei asetu digitalisaatiota vastaan, sillä digipalvelut voivat parhaimmillaan sujuvoittaa arjen asiointia. Tutkimus kuitenkin peräänkuuluttaa kolmea asiaa: aitoa käyttäjälähtöistä suunnittelua, jossa vastuu toimivuudesta ei jää yksin käyttäjälle; vertaisohjauksen kaltaisten tukirakenteiden tunnistamista ja resursointia myös osana palvelujärjestelmää; sekä vaihtoehtoisten asiointitapojen säilyttämistä niille, joille digitaalinen palvelu ei ole toimiva ratkaisu.
”Digitalisaation kärkimaassakaan julkisten digipalveluiden saatavuus ei ole automaattisesti ratkaistu kysymys. Digiyhteiskuntaa kehitettäessä kannattaa kysyä useammin: mitä “useimmat” oikeastaan tarkoittaa ja kenen arki jää sen ulkopuolelle”, Pajula sanoo.
Laura Pajulan väitöskirja ”Does one size fit most? Rethinking access to digital public services in later life” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa lauantaina 26.9.2026. Vastaväittäjänä toimi Manuela Farinosi, University of Udine ja kustoksena Sakari Taipale.
Yhteystiedot: Laura Pajula, laura.a.pajula@jyu.fi, +358406894082
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura PajulaJyväskylän yliopisto
Puh:0406894082laura.a.pajula@jyu.fiReetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkijoiden yö oli taas Suomen suurin tiedetapahtuma – yli 21 500 kävijää7.10.2026 11:05:00 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yötä vietettiin syyskuun viimeisenä perjantaina 25.9.2026 kaikkiaan kahdeksalla paikkakunnalla Helsingistä Sodankylään. Hämeenlinnassa tapahtuma järjestettiin 2.10. Tapahtumassa saatiin uusia tiede-elämyksiä, kokeiltiin itse tutkimuksen tekemistä sekä keskusteltiin innostuneiden tieteentekijöiden kanssa. Mukana oli jälleen satoja tutkijoita ympäri Suomen. Kävijöitä päivän ja yön aikana erilaisiin tapahtumiin osallistui yhteensä yli 21 500. Tapahtuman teemana oli tänä vuonna uteliaisuus.
Valtakunnallinen hanke kehittää kyberturvallisuuden jatkuvaa oppimista 1,1 miljoonan rahoituksella5.10.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto koordinoi 1,1 miljoonan euron hanketta, joka tähtää kyberturvallisuusalan jatkuvan oppimisen koulutuksen kehittämiseen Suomessa. Muut hankkeen toteuttajat ovat Helsingin yliopisto, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Hankkeen päätavoitteena on suunnata kyberturvallisuuskoulutusta aiempaa enemmän työelämän tarpeisiin jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaisesti.
Tutkimus: Tekoälytaidot eivät yksin riitä – koulun pitäisi auttaa tekemään viisaita valintoja5.10.2026 07:45:00 EEST | Tiedote
Tekoälyn käyttöä opetellaan kouluissa, mutta miksi tekoälyyn liittyvää opetusta on tärkeä järjestää? Jyväskylän yliopiston tutkijoiden mukaan oppilaiden tekoälyosaamisen kehittäminen ei riitä, vaan heitä tulee samalla rohkaista pohtimaan, miten he itse haluavat käyttää tekoälyä ja millaisen roolin he sille omassa elämässään antavat.
Tutkimus, osaaminen ja työelämä kohtaavat Jyväskylän yliopiston Yrityspäivässä 8.10.20262.10.2026 08:01:00 EEST | Tiedote
Yritys- ja sidosryhmäpäivä on Jyväskylän yliopiston järjestämä verkostoitumistilaisuus, jossa pääsevät esille yritysten ja sidosryhmien osaaminen ja innovaatiot sekä yliopiston tutkijoiden osaaminen. Päivässä myös opiskelijat pääsevät tutustumaan alansa toimijoihin ja toimijat mahdollisiin tuleviin työntekijöihinsä. Yrityspäivässä ovat mukana kaikki Jyväskylän yliopiston tiedekunnat.
Molekyylisolmujen tutkija Fabien Cougnon professoriksi Jyväskylän yliopistoon1.10.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Miten molekyylit voidaan saada järjestäytymään solmuja, häkkejä tai spiraaleja muistuttaviksi monimutkaisiksi rakenteiksi? Tätä kysymystä tutkii Jyväskylän yliopiston kansainvälisesti tunnetun supramolekulaarisen kemian tutkimuksen uusi professori Fabien Cougnon. Hänen työnsä avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa ympäristöteknologian, materiaalitutkimuksen ja biolääketieteen sovelluksille. Hän aloitti orgaanisen kemian ja supramolekyylikemian professorina kemian laitoksella 1.10.2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme