SDP:n varapuheenjohtaja Pinja Perholehto: Turha puhua työurien pidentämisestä, jos työntekijöiden patterit loppuvat jo lokakuussa

– Suomessa puhutaan jatkuvasti pidemmistä työurista ja väläytellään eläkeiän nostoa. On turha haaveilla kummastakaan, jos ei ole valmiutta myös satsata ihmisten työkykyyn. Noin joka neljännellä työikäisellä työuupumusoireilu on jo huolestuttavalla tasolla. Luku pitäisi ottaa yhtä vakavasti kuin muutkin julkisen talouden mittarit, SDP:n varapuheenjohtaja Pinja Perholehto sanoo.

Suomessa menetetään vuosittain noin 25 miljoonaa työpäivää sairauspoissaoloihin. Tanskasen, Ripatin ja Rytivaaran vuonna 2026 julkaistun vertaisarvioidun tutkimuksen mukaan yhden sairauspoissaolopäivän aiheuttama työpanoksen menetys on 257–420 euroa. Perholehdon mukaan vaikutukset pitäisi ottaa nykyistä järjestelmällisemmin huomioon myös poliittisten päätösten taloudellisissa vaikutusarvioissa.

– Hyvä työelämä ei ole pehmeä arvo tai mukava lisä, vaan miljardien eurojen talous- ja tuottavuuskysymys. Jos ehkäisevän työn tai hoidon kustannus lasketaan, mutta sen vaikutus sairauspoissaoloihin, työkykyyn ja tuottavuuteen jätetään pois, kuva jää vajaaksi. Suomella ei ole varaa tuhlailuun, jossa ihmisten patterit loppuvat jo lokakuussa, Perholehto huomauttaa.

Nykyisin työuupumus ei ole itsenäinen sairausdiagnoosi eikä pääsääntöisesti oikeuta sairauspäivärahaan. Perholehdon mukaan ongelma on samalla paljon sairauspäivärahaa laajempi.

– Työuupumuksesta tulee liian helposti työntekijän oma asia. Aivan liian vähän kysytään, mikä johti tilanteeseen ja mitä työpaikalla voisi muuttaa. Jo nykyinen työturvallisuuslaki velvoittaa puuttumaan liialliseen kuormitukseen, mutta se ei selvästikään riitä.

Perholehdon mukaan Ammattiliitto Pron avaus osoittaa täydellisesti, miksi vahvoja ammattiliittoja tarvitaan myös jatkossa.

– Vahvan ay-liikkeen tehtävä ei ole ainoastaan neuvotella palkoista, vaan myös nostaa esiin työntekijöiden kokemuksia ja haasteita sekä esittää ratkaisuja. Siksikin SDP on sitoutunut esimerkiksi palauttamaan työelämän tasapainon. vahvistamaan luottamusmiesten asemaa ja edistämään henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa yritysten päätöksentekoon, Perholehto summaa.