MTK seuraavalle hallitukselle: Luontopolitiikan onnistuminen mitataan luonnon tilan paranemisella - tulokset vaativat toimivaa yhteistyötä

– Luontopolitiikan onnistumista ei pidä mitata uusien lakien tai raporttien määrällä. Lopulta ratkaiseva kysymys on yksinkertainen: paraniko luonnon tila vai ei? Seuraavan hallituksen tärkein luontoteko on saada aikaan tuloksia. Se taas ei onnistu ilman toimivaa yhteistyötä maanomistajien kanssa, MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristeri, sanoo.  

Luonnolle arvoa, Suomelle kilpailukykyä  

MTK korostaa, että luonto on Suomelle paitsi ympäristöarvo myös kilpailuetu. Puhdas luonto, toimiva maaseutu sekä vastuullinen maa- ja metsätalous vahvistavat investointien, matkailun ja viennin edellytyksiä.  

– Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja elinvoimainen maaseutu eivät ole ristiriidassa keskenään. Tarvitsemme politiikkaa, joka luo luonnolle arvoa ja samalla vahvistaa Suomen investointiympäristöä sekä maaseudun elinvoimaa, Kristeri toteaa.  

Metsissä vapaaehtoisuus tuo jo tuloksia  

Vapaaehtoisuuteen perustuvat luonnonhoidon keinot ovat osoittaneet toimivuutensa. Esimerkiksi METSO-ohjelma on tuottanut tuloksia, koska maanomistajat on nähty kumppaneina eikä sääntelyn kohteina.  

– Suomessa on jo näyttöä siitä, että luonnon monimuotoisuutta voidaan vahvistaa tehokkaasti vapaaehtoisin keinoin. Seuraavan hallituksen on turvattava METSO-, Helmi-, NOUSU- ja Ahti-ohjelmien pitkäjänteinen rahoitus sen sijaan, että energia käytetään uuden sääntelyn rakentamiseen, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.  

– Myös luonnonarvomarkkinoille tarvitaan selkeät pelisäännöt. Luotettava tieto, omistusoikeuden kunnioittaminen ja ennakoitava toimintaympäristö voivat tuoda merkittävästi yksityistä rahoitusta luonnon hyväksi tehtävään työhön, hän jatkaa.  

 Luonnonhoito osana kannattavaa maataloutta  

Luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen tulee olla osa kannattavaa maa- ja metsätaloutta, ei niiden vastakohta.  

– Viljelijöille on annettava mahdollisuus tehdä luonnonhoitoa osana elinkeinoaan. Luonnonhoito on kiinteä osa suomalaista ruuantuotantoa ja olemme siinä maailman kärkeä. Jatkossa tarvitaan kannustimia, jotka edistävät entistä enemmän laajavaikutteisia luontotekoja osana kilpailukykyistä yritystoimintaa, toteaa MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg.  

– Myös vesiensuojelussa ratkaisut syntyvät paikallisesti. Valuma-aluekohtaiset toimet ovat tehokkain tapa parantaa vesistöjen tilaa. Samalla ennallistamisen rahoitus on kohdennettava kohteisiin, joissa luonnolle saavutetaan suurin hyöty, hän painottaa.  

Omistusoikeus on onnistuneen luontopolitiikan perusta  

Myös seuraavan hallituksen luontopolitiikan hyväksyttävyys ratkaisee sen onnistumisen.  

– Omistusoikeuden kunnioittaminen, oikeudenmukaiset korvaukset ja ennakoitava toimintaympäristö eivät ole luonnonsuojelun esteitä. Ne ovat sen perusta. Jos yhteiskunta tarvitsee maanomistajilta uusia toimia yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, kustannuksia ei voida sälyttää yksittäisten ihmisten maksettaviksi, elinvoimajohtaja Kristeri toteaa.  

Luontopolitiikan tulee rakentua viidelle periaatteelle: luonnonhoito osaksi kannattavaa maa- ja metsätaloutta, vapaaehtoisten ohjelmien pitkäjänteinen rahoitus, toimivat luonnonarvomarkkinat, valuma-aluekohtainen vesiensuojelu sekä vaikuttava ja kustannustehokas ennallistaminen.  

– Suomi tarvitsee enemmän arvoa luonnolle. Se onnistuu vain, jos samalla syntyy enemmän mahdollisuuksia niille ihmisille, jotka luonnosta joka päivä huolehtivat, Kristeri tiivistää.  

Lisätietoja:  

Leena Kristeri, elinvoimajohtaja, MTK, p. +358 40 507 4088 

Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja, MTK, p. +358 40 502 6810 

Johan Åberg , maatalousjohtaja, MTK, p. +358 40 523 3864