Euroalueen talous pitää pintansa, mutta Lähi-idän konfliktin pitkittymisellä voi olla kauaskantoisia seurauksia
6.10.2026 11:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Lähi-idän kriisi hidastaa maailmantalouden kasvua ja luo epävarmuutta tulevasta inflaatiokehityksestä. Euroopan keskuspankin neuvosto on nostanut ohjauskorkoja tänä vuonna kahdesti. Tehtyjä nostoja ovat puoltaneet inflaationäkymät ja niihin liittyvät riskit.
”Nykyisen korostuneen epävarmuuden vallitessa on erityisen perusteltua, ettei EKP sitoudu etukäteen mihinkään tiettyyn korkotasoon, vaan tekee päätöksensä koroista kokous kerrallaan ja hyödyntää uusimpia tietoja”, toteaa Suomen Pankin pääjohtaja ja EKP:n neuvoston jäsen Olli Rehn. ”Toistaiseksi emme ole havainneet, että inflaatio olisi levinnyt energian ulkopuolisiin hintoihin tai palkkoihin. Valppautta kuitenkin vaaditaan, sillä tällaisia vaikutuksia voi ilmaantua hiipien ja huomaamatta. Mitä kauemmin Lähi-idän konflikti on päällä, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että energiahintojen nousu leviää.”
Talouden muulla suhdannetilanteella on myös väliä inflaation kannalta, sillä jos kysyntä on voimakasta, yritykset voivat helpommin siirtää kustannusten nousua lopputuotteiden hintoihin. Euroalueen talous on osoittanut iskunkestävyyttä, mutta kasvu euroalueella on silti varsin vaimeaa.
Maailmantaloudessa vaikuttaa kaksi vastakkaissuuntaista voimaa
Iranin sota ja toisaalta tekoälyinvestointien voimakas kasvu puhaltavat talouteen erisuuntaisia tuulia. Sodan taloutta jarruttavan vaikutuksen sijaan tekoälykehitys tukee talouskasvua globaalisti, ja Euroopan tulee hyödyntää tekoälyn käyttöönottoa laahaavan tuottavuuskehityksensä vauhdittamiseen. Tekoäly-yritysten korkeat arvostustasot ja kasvanut velkavipu lisäävät markkinakorjauksen riskiä.
Tekoälyinvestointibuumin myötä lisääntynyt pääoman kysyntä on nostanut sen hintaa, ja se näkyy pitkien korkojen nousuna globaaleilla rahoitusmarkkinoilla. Pitkien korkojen viimeaikaiseen nousuun vaikuttavat lisäksi inflaatio-odotukset ja julkisten velkatasojen nousu. Myös globaalin toimintaympäristön muuttuminen vaikeammin ennustettavaksi saa sijoittajat vaatimaan suurempaa tuottoa pitkäaikaisemmista sijoituksista.
”Pitkien korkojen nousu hidastaa kasvua ja osaltaan hillitsee energian hintojen välittymistä muihin hintoihin ja palkkoihin”, sanoo Rehn.
Tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että taloudesta löytyy liikkumavaraa välttämättömille investoinneille uusiin teknologioihin ja kriittisiin puolustusinvestointeihin. Valtioiden velkaantuminen tulee saattaa kestävälle uralle, jotta julkisella taloudella on varaa panostaa näihin.
Huoli julkisen talouden nopeasta velkaantumisesta koskee kehittyneitä talouksia laajasti ja myös Suomea. Lähivuosina liiallisen alijäämän menettelyn velvoitteet asettavat raamit Suomen julkisen talouden sopeutukselle. Samalla on kuitenkin katsottava myös pidemmälle ja varmistettava, että julkinen velkasuhde saadaan kestävästi laskevalle uralle. ”Parlamentaarisen sitoutumisen tuomia hyötyjä ei kannattaisi heti romuttaa eikä riskeerata kansainvälistä luottamusta Suomen kykyyn selvitä julkisen talouden paineista”, Rehn muistuttaa.
Esityskalvot 6.10.2026, pääjohtaja Olli Rehn
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Median palvelulinja / Medietjänst / Media Service
Puh:+358 9 183 2101media@bof.fiLinkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Eurosystemets penningpolitiska beslut29.10.2026 15:18:01 EET | Pressmeddelande
ECB-rådet beslutar om penningpolitiken i euroområdet. ECB-rådet beslutade i dag att hålla de tre styrräntorna oförändrade.
EKP:n rahapoliittisia päätöksiä29.10.2026 15:18:01 EET | Tiedote
EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan.
En överföring i euro är ofta det förmånligaste alternativet för betalningar mellan de nordiska länderna28.10.2026 11:15:00 EET | Nyheter
Enligt en gemensam studie som tagits fram av centralbankerna i Danmark, Finland, Island, Norge och Sverige medför betalningar mellan de nordiska länderna fortfarande betydande kostnader för hushållen. I studien granskas kostnaderna för överföringar och kortbetalningar mellan de nordiska länderna.
Euromääräinen tilisiirto on Pohjoismaiden välillä usein edullisin vaihtoehto28.10.2026 11:15:00 EET | Uutinen
Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin keskuspankkien yhteisen raportin mukaan Pohjoismaiden välisestä maksamisesta aiheutuu kotitalouksille edelleen merkittäviä kustannuksia. Raportissa tarkastellaan Pohjoismaiden välisten tilisiirtojen ja korttimaksujen kustannuksia.
Bank transfers between Nordic countries are often cheapest when denominated in euros28.10.2026 11:15:00 EET | News
According to a joint report by the central banks of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, cross-border payments between Nordic countries still generate significant costs for households. The report examines the costs of making bank transfers and card payments between the Nordic countries.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme