Datakeskukset ovat vetäneet rakentamisen kasvuun

Kasvun lähde on muuttunut. Ennen rakentamista kannatteli kaupungistumisen ja kotitalouksien luoma asunto- ja liikerakentamisen kysyntä. Nyt kasvua ruokkivat investoinnit energiainfraan, datakeskuksiin ja huoltovarmuuteen.

”Mittakaavaa on vielä vaikea hahmottaa, mutta kyse on ainutlaatuisesta investointiaallosta, jossa myös rakentamisen osuus on merkittävä. Perinteisen rakentamisen kysynnän päälle on syntymässä uusi kasvun kerros”, sanoo RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana tunnistettua investointipotentiaalia on yli 320 miljardia euroa. Kaikki hankkeet eivät välttämättä toteudu, mutta vaikutus rakentamiseen on silti huomattava. Esimerkiksi datakeskusinvestoinneista rakentamisen osuus on arviolta keskimäärin 25 prosenttia, kun mukaan lasketaan maanrakentaminen, talonrakentaminen ja talotekniikka. Kysyntä leviää myös kasvukeskusten ulkopuolelle.

”Kansainvälinen kilpailu on kovaa ja nyt on pidettävä huoli, että laadukkaat investoinnit saadaan Suomeen. On varottava ylisääntelyä, vaikka hankkeiden kestävälle toteutukselle on tärkeää asettaa ehtoja. Ennakoitavuus on tässä keskeistä”, sanoo RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.

Randellin mukaan sähköverkot, kaavoituksen ja lupaprosessien nopeus, osaavan työvoiman saatavuus ja vastuulliset toimintatavat vaikuttavat Suomen asemaan kilpailussa. Toimiva rakennettu ympäristö muodostaa perustan investoinneille.

Asuntotuotanto ei kasva vielä ensi vuonnakaan

Datakeskusten ansiosta toimitilarakentamisen luvat kääntyivät viime vuoden lopulla voimakkaaseen kasvuun. Se alkaa vähitellen näkyä myös volyymissä. Infrarakentamisen kasvu jatkuu vahvana, kun datakeskusten pohja- ja aluetyöt sekä aurinko- ja tuulivoiman rakentaminen kiihtyvät. Perusväylänpito sen sijaan vähenee ensi vuonna olennaisesti, mikä kasvattaa tiestön korjausvelkaa.

Asuntotuotanto laskee tänä vuonna edelleen eikä käänny kasvuun vielä ensi vuonna. Sijoittajakysyntä on vähäistä, ja julkinen tuettu tuotanto supistuu voimakkaasti. Vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon maltillinen kasvu ei riitä korvaamaan muiden aloitusten laskua.

”Asuntorakentamisen määrä on tällä hetkellä historiallisen heikko ja volyymi laskee entisestään. Edellytyksiä nousulle alkaa kuitenkin olla. Väestönkasvu on pysynyt varsinkin pääkaupunkiseudulla kohtuullisen ripeänä samalla, kun tarjolla olevien omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen määrä on alkanut vähentyä”, Vihmo sanoo.

Korjausrakentaminen kasvaa, mutta rahoituksen saatavuus jarruttaa sitä. Korjausrakentamisen arvo oli 14,9 miljardia euroa vuonna 2025, ja sen osuus rakentamisen arvosta on nyt uudisrakentamista suurempi.

Rakentamisen työllisyys on vielä heikko, mutta käänne alkaa näkyä myös työmarkkinoilla. Kun kysyntä kasvaa voimakkaasti, joihinkin tehtäviin voi syntyä pulaa osaajista.