Työvoimapalveluiden tuloksissa suuria alue-eroja – osassa työllisyysalueita näkyy jo myönteistä kehitystä
8.10.2026 09:44:27 EEST | KEHA-keskus | Tiedote
KEHA-keskuksen uusi valtakunnallinen tilastokatsaus kokoaa yhteen työllisyysalueiden keskeiset tulokset tammi-elokuulta 2026 ja osoittaa, että kehitys on alueittain hyvin eritahtista. Työttömyys on laskenut vain osalla alueista, mutta palveluihin ohjaaminen on lisääntynyt lähes koko maassa.
– Valtakunnallinen katsaus antaa ajantasaisen kokonaiskuvan työvoimapalveluista ja niiden toimeenpanosta eri puolilla Suomea. Sen avulla voidaan tunnistaa sekä myönteisiä kehityssuuntia että alueita, joissa tarvitaan lisätoimia, toteaa KEHA-keskuksen johtava tutkija Petri Syvänen.
Katsaus sisältää tietoja muun muassa työnhakijoiden, työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen kehityksestä, työllistymissuunnitelmien ajantasaisuudesta ja palveluprosessin toteutumisesta ja työnhakija-asiakkaiden asiakastyytyväisyydestä.
KEHA-keskus laatii vuoden aikana useita alueellisia tilastokatsauksia sekä lakisääteisen asiantuntija-arvion jokaisesta Suomen 45 työllisyysalueesta. Arviointia hyödynnetään muun muassa elinvoimakeskusten järjestämissä alueellisissa yhteistyö- ja seurantakeskusteluissa.
Keskeisiä havaintoja
Työllisyysalueet ovat toimineet koko alkuvuoden 2026 haastavassa työmarkkinatilanteessa. Työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvaneet monilla alueilla, samalla kun työvoiman kysyntä on pysynyt aiempaa heikompana. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut kaikkialla samanlaista. Työttömyys on alkuvuoden aikana vähentynyt esimerkiksi Lapissa ja Pohjanmaalla, ja myös laajan työttömyyden kehitys on ollut näillä alueilla muuta maata suotuisampaa.
Työvoimapalveluiden siirtyminen kuntien muodostamille työllisyysalueille näkyy edelleen alueiden välisinä eroina. Osa alueista toipui uudistuksesta nopeasti, mutta vuoden 2026 aikana kehitys on ollut haastavampaa esimerkiksi Lahden seudulla, Tampereen seudulla ja Keski-Suomen alueilla. Uudellamaalla puolestaan työttömyyden pitkittyminen on edelleen merkittävä haaste, vaikka suhteellinen kehitys on ollut alkuvuonna monia muita alueita myönteisempää.
Aktiivisten työvoimapalveluiden käyttö on kasvanut selvästi lähes koko maassa viime vuoteen nähden, mutta on edelleen matalammalla tasolla kuin ennen TE-uudistusta. Työvoimakoulutukseen, valmennuksiin, palkkatuettuun työhön ja työkokeiluihin ohjaaminen lisääntyi tammi-elokuun aikana, mutta yleinen aktivointiaste kuitenkin jatkoi laskua saavuttaen ennätyksellisen alhaisen tason. Työnhakijoille haettavaksi osoitettujen avoimien työpaikkojen määrä kasvoi huomattavasti. Kasvua vauhditti osaltaan lainsäädännön muutos, jonka myötä haettavaksi osoitetut työpaikat muuttuivat jälleen velvoittaviksi.
Työllisyysalueiden välillä on edelleen merkittäviä eroja myös lakisääteisten palveluprosessien toteutumisessa. Esimerkiksi alkuhaastatteluihin pääsyn nopeudessa, palvelusuunnitelmien ajantasaisuudessa ja henkilökohtaisen palvelun määrässä on huomattavaa vaihtelua. Tästä huolimatta työnhakijoiden asiakastyytyväisyys on säilynyt valtakunnallisesti hyvällä tasolla.
Kokonaisuutena tarkasteltuna alkuvuoden kehitys on ollut suotuisinta muun muassa Pietarsaaren seudun, Tunturi-Lapin ja Pellon, Rovaseudun, Kuntayhtymä Kympin sekä Pohjois- ja Itä-Lapin työllisyysalueilla. Haastavimmaksi tilanne on muodostunut Lahden, Tampereen seudun, Keski-Uudenmaan, Eteläisen Keski-Suomen sekä Jyväskylä-Muuramen työllisyysalueilla.
Tutustu tarkemmin katsaukseen
Valtakunnallinen työvoimapalveluiden tilastokatsaus 1–8/2026 (doria.fi)
Lisätietoja antavat (etunimi.sukunimi@keha-keskus.fi):
- Santtu Sundvall, yksikön päällikkö, KEHA-keskus, Arviointi ja tiedolla johtaminen -yksikkö
- Petri Syvänen, johtava tutkija, KEHA-keskus, Arviointi ja tiedolla johtaminen -yksikkö
Lue lisää
Työvoimapalveluiden tilastokatsaus (tyomarkkinatori.fi)
KEHA-keskus julkaisee valtakunnallisen tilastokatsauksen sekä Työmarkkinatorin Työllisyys- ja tilastot -osiossa.
Lisätietoja ja tarkempia työllisyysaluekohtaisia katsauksia sekä päivitettyjä tilastotietoja on saatavilla pyynnöstä osoitteesta tietopalvelu@keha-keskus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri SyvänenJohtava tutkijaArviointi ja tiedolla johtamisen yksikkö, KEHA-keskus
Työllisyyskatsaukset, työnvälitystilastot.
Santtu Sundvallyksikön päällikkö, arviointi ja tiedolla johtaminen
Puh:0295 020 223santtu.sundvall@keha-keskus.fiLinkit
KEHA-keskus – Valtakunnallinen asiantuntija hallinnon, digitalisaation ja työllisyyden kehittämisessä
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) on valtion asiantuntijavirasto, joka tukee työllisyyttä, kotoutumista, digitalisaatiota ja tiedolla johtamista. KEHA-keskus vastaa myös elinvoimakeskusten kehittämis- ja hallintopalveluista. Lisäksi viraston erillisyksikkönä toimii Siviilipalveluskeskus ja muita erityistehtäviä ovat esimerkiksi virastoille tarjottavat tietojärjestelmät sekä maksatukseen ja valtionapuihin liittyvät tehtävät.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KEHA-keskus
Arto Saranpää och Minna Laak-Palmu utnämnda till direktörer för ansvarsområden vid UF-centret1.10.2026 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arto Saranpää har utnämnts till direktör för UF-centrets ansvarsområde Information och digitalisering och Minna Laak-Palmu till direktör för ansvarsområdet Utkomstskydd för arbetslösa. Direktörerna för ansvarsområdena hör till UF-centrets ledningsgrupp.
Arto Saranpää ja Minna Laak-Palmu nimitetty KEHA-keskuksen vastuualuejohtajien tehtäviin1.10.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
KEHA-keskuksen Tieto ja digitalisaatio -vastuualueen johtajaksi on nimitetty Arto Saranpää ja Työttömyysturva-vastuualueen johtajaksi Minna Laak-Palmu. Vastuualuejohtajat kuuluvat KEHA-keskuksen johtoryhmään.
Arbetslösheten fortsätter att öka, fler arbetssökande deltog i tjänster22.9.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Under augusti anmäldes 32 900 nya lediga jobb till Jobbmarknaden, vilket är 800 färre än ett år tidigare. Vid utgången av månaden fanns det 329 600 arbetslösa arbetssökande inom kommunernas sysselsättningstjänster och 398 400 personer inom den breda arbetslösheten. Uppgifterna framgår av den färska Sysselsättningsöversikten från Sysselsättnings-, utvecklings- och förvaltningscentret (UF-centret).
Työttömyys jatkoi kasvuaan, palveluihin osallistui aiempaa useampi työnhakija22.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Työmarkkinatorille ilmoitettiin elokuun aikana 32 900 uutta työpaikkaa, mikä on 800 paikkaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuntien työllisyyspalveluissa oli kuukauden lopussa 329 600 työtöntä työnhakijaa ja laajan työttömyyden piirissä 398 400 henkilöä. Tiedot käyvät ilmi Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) tuoreesta Työllisyyskatsauksesta.
Unemployment continued to rise, more jobseekers participated in services22.9.2026 08:00:00 EEST | Press release
During August, 32,900 new vacancies were reported to Job Market Finland, 800 fewer than a year earlier. At the end of the month, municipal employment services had 329,600 unemployed jobseekers, while 398,400 people were in broad unemployment. The figures are presented in the latest Employment Bulletin published by the Employment, Development and Administration Centre (KEHA Centre).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme