VAKE kehittää neurokirjon lasten ja nuorten palveluja – Kela rahoittaa monialaista yhteistyötä

Kelan myöntämä kehittämisrahoitus mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja koulujen välisen yhteistyön kehittämisen vuosina 2025–2027.

Neurokirjon piirteet koskettavat suurta määrää lapsia ja nuoria. Palvelujärjestelmässä haasteita on tunnistettu erityisesti tuen oikea-aikaisuudessa, palvelujen yhteensovittamisessa sekä eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Kirjo-projektin tavoitteena on vahvistaa moniammatillista, riittävän varhaista tukea lapsen ja perheen arkeen sekä selkiyttää palvelukokonaisuuksia.

– Monella hyvinvointialueella ja monessa koulussa pohditaan samoja neurokirjon lapsiin ja nuoriin liittyviä kysymyksiä. Kirjo-projektissa haluamme rohkaista ammattilaisia yhteiskehittämiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että kasvatuksen ja koulutuksen välillä – ja myös eri alueiden kesken, kertoo Kirjo-projektin projektipäällikkö Riina-Maria Leskelä.

– Hyviä, tutkittuja interventioita ja hoitomalleja on jo olemassa, ja esimerkiksi Käypä hoito -suosituksista löytyy linjauksia siitä, millaista tuen ja hoidon tulisi olla. Alueet tarvitsevat kuitenkin tukea erityisesti suositusten käytännön toteuttamiseen lapsi- ja nuorilähtöisesti arjen kiireessä, jossa eri ammattilaiset ja palvelut tarkastelevat asioita helposti omista näkökulmistaan.

Kehittämistyössä keskitytään muun muassa ammattilaisten yhteiseen oppimiseen, pitkäjänteisten toimintamallien rakentamiseen sekä Kelan kuntoutuspalvelujen roolin selkiyttämiseen osana lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista tukea. Mukana on sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisia eri puolilta Suomea.

Kukin hyvinvointialue on voinut määritellä kehittämistyön painopisteet ja kohdentamisen eri ikäryhmiin alueellisten erityispiirteiden mukaan.

VAKEssa kehitetty varhaisen tuen toimintamallia perheille

VAKE on keskittynyt kehittämistyössä erityisesti perusopetusikäisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukemiseen NEPSY-kysymyksissä. Yhdessä Vantaan ja Keravan opetustoimien kanssa luotu varhaisen tuen toimintamalli tarjoaa moniammatillista tukea varhain ja osana perheiden arkea. Kouluille on laadittu yhtenäinen toimintaohjeistus, jonka avulla eri alojen ammattilaiset voivat tarjota perheille tukea, neuvontaa ja ohjausta jo ennen mahdolliseen tarkempaan selvittelyyn ja diagnosointiprosessiin ohjaamista. Tavoitteena on ollut luoda tasavertainen ja yhdenmukainen toimintatapa, jossa myös oppilaan huoltajilla on oma osuutensa, varhaisen tuen toteutumisen, seurannan ja arvioinnin varmistamiseksi kaikille perusopetuksen oppilaille. Malli on otettu syksyllä 2026 käyttöön kaikissa alueen perusopetuksen kouluissa.

– Koulun ammattilaisten yhteiset toimintamallit ja niiden kautta entistäkin parempi yhteisymmärrys helpottavat sekä perheiden että ammattilaisten työtä, kertoo erityisasiantuntija Marju Salovaara Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta.

Kela myönsi maaliskuussa 2025 kehittämisrahoitusta kaikille hyvinvointialueille sekä Helsingin kaupungille neurokirjon lasten ja nuorten palvelujen sujuvoittamiseen. Rahoituksella mahdollistetaan kehittämistyö, jolle arjessa ei välttämättä muuten ole riittävästi ammattilaisten työaikaa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen saamalla rahoituksella on palkattu erityisasiantuntija ajalle 1.7.2025–31.10.2026. Erityisasiantuntijan tehtäviin kuuluvat esimerkiksi VAKE-alueen perusopetuksen opiskeluhuollon ja Vantaan ja Keravan opetuksen järjestäjien varhaisen tuen yhteisten toimintamallien kehittäminen, niiden pilotoiminen sekä käyttöönotossa tukeminen, koulujen ammattilaisten koulutukset, palveluohjauksen vahvistaminen ja tarjolla olevista tuen, hoidon ja kuntoutuksen vaihtoehdoista informoiminen.