Ilmastopaneelin julkilausuma: Ilmastonmuutoksen vaikutusten seurantaa ja sopeutumista on vahvistettava saamelaisten kotiseutualueella

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Suomen perustuslaki turvaa saamelaisille oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Ilmastonmuutoksen vaikutusten voimistuminen korostaa tarvetta huomioida saamelaiset ilmasto- ja maankäyttöpolitiikassa sekä vahvistaa saamelaisten mahdollisuuksia osallistua kotiseutualuettaan ja kulttuuriaan koskevaan ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.

Ilmastonmuutoksen ja vihreän siirtymän vaikutukset ilmenevät eri tavalla Suomen eri alueilla nyt ja tulevaisuudessa. Saamelaiskulttuurin erityinen haavoittuvuus ilmastonmuutokselle liittyy kulttuurin, kielten ja perinteisten elinkeinojen vahvaan kytkeytymiseen arktiseen luontoon ja sen vuodenaikaisvaihteluihin. Samalla ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät ratkaisut voivat lisätä maankäyttöpaineita saamelaisten kotiseutualueella.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät kohdistu pelkästään elinkeinoihin vaan myös kulttuurin jatkuvuuteen – perinteisen tiedon siirtymiseen sukupolvelta toiselle. Ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset alkuperäiskansoille, niiden kulttuureille ja elinympäristöille on tunnustettu sekä Pariisin ilmastosopimuksessa että kansainvälisten ihmisoikeuselinten ratkaisuissa ja suosituksissa.

Suomen ilmastopaneeli pitää tärkeänä, että ilmastolain nojalla vuonna 2023 asetettu saamelainen ilmastoneuvosto vahvistaa saamelaisnäkökulmaa kansallisessa ilmastopolitiikassa. Neuvoston erityisenä vahvuutena on mahdollisuus yhdistää tutkimustietoa ja saamelaisen perinteisen tiedon haltijoiden tietoa ja havaintoja ilmastopolitiikan suunnittelun tueksi. Neuvoston vaikuttavuus edellyttää riittäviä resursseja sekä ajantasaista tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sopeutumismahdollisuuksista saamelaisten kotiseutualueella. On tärkeää, että saamelaisen ilmastoneuvoston tuottamaa tietoa hyödynnetään osana ilmastopolitiikan suunnittelun tietopohjaa.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten seurantaa on vahvistettava

Arktinen alue lämpenee nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Kuten saamelaisen ilmastoneuvoston raportissa (2025) todetaan, saamelaisten kotiseutualueella keskilämpötila on noussut 2–3 astetta viimeisten 60 vuoden aikana. Lisäksi sademäärät ovat kasvaneet ja tuuliolosuhteissa on tapahtunut muutoksia. Lämpötilan ja sademäärien odotetaan kasvavan edelleen tulevaisuudessa. Saamelaisten kotiseutualueella ilmastonmuutos näkyy myös kasvukauden pidentymisenä sekä lumi- ja jääolosuhteiden ja lajiston muutoksina. Muutokset vaikuttavat huomattavasti saamelaisten elinkeinojen toimintaedellytyksiin etenkin poronhoidossa, kalastuksessa, metsästyksessä ja muussa luonnonkäytössä.

Suomen ilmastoon vaikuttavat yhtä aikaa useat tekijät, ja ilmaston lämpenemiskehityksen rinnalla on tuotettu tutkittua tietoa muutoksista Pohjois-Atlantin kiertoliikkeessä (AMOC, Atlantic Meridional Overturning Circulation). Muutosten voimakkuudesta, vaikutuksista ja ajankohdasta on tieteellisesti erilaisia arvioita. Jos AMOC heikkenee merkittävästi tai jopa tyrehtyy, Golfvirran lämmittävä vaikutus Pohjois-Euroopassa vähenee merkittävästi, pahimmillaan jo paljon ennen tämän vuosisadan loppua. Muutoksen seurauksena saamelaisten kotiseutualueen keskilämpötila voisi pudota rajusti, jolloin nykyisten elinkeinojen toimintaedellytykset vaarantuvat. Tieteellinen tietämys kiertoliikkeen muutosten todennäköisyydestä ja ajoittumisesta paranee mittauksien ja tarkempien ennustemallien seurauksena.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia voimistavat muut samanaikaiset muutokset, kuten luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen sekä alueisiin kohdistuvat maankäyttöpaineet. Näiden yhteisvaikutusten ymmärtäminen on välttämätöntä tarkoituksenmukaisten ratkaisujen löytämiseksi.

Saamelaisen ilmastoneuvoston meneillään oleva työ indikaattorien kehittämiseksi ilmastonmuutoksen saamelaiskulttuuriin liittyvien vaikutusten seuraamiseksi on hyvin tärkeää ja ajankohtaista. Suomen ilmastopaneeli katsoo, että ilmastonmuutoksen vaikutusten seurantaa on edelleen vahvistettava saamelaisten kotiseutualueella ja koko Suomessa. Meteorologisten havaintojen lisäksi tarvitaan ajantasaista tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon, elinkeinoihin, kulttuuriin ja hyvinvointiin.

Päästövähennysten onnistuminen määrittää ilmastonmuutoksen vaikutusten voimakkuuden

Ilmastonmuutoksen vaikutusten voimakkuus tulevaisuudessa riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka tehokkaasti kasvihuonekaasupäästöjä onnistutaan vähentämään maailmanlaajuisesti. Jokainen vältetty lämpenemisen asteen kymmenys vähentää riskejä luonnolle ja yhteiskunnille.

Suomen päästövähennyksillä ei yksin ratkaista ilmastonmuutosta, mutta kansainvälisen oikeuskäytännön mukaan jokaisen valtion on tehtävä oma oikeudenmukainen osuutensa hillintätoimista. Lisäksi Suomella on mahdollisuus vaikuttaa kokoaan enemmän osana Euroopan unionia. Suurena talousalueena EU voi toimia kansainvälisen ilmastopolitiikan suunnannäyttäjänä ja kirittää omalla esimerkillään muuta maailmaa mukaan ilmastotyöhön. EU:n ilmastopolitiikan uskottavuuden säilyttämiseksi on tärkeää, että sen jäsenvaltiot täyttävät yhteiset ilmastovelvoitteensa täysimääräisesti. Vaikuttavin tapa pienentää ilmastonmuutoksen vaikutusten haittoja saamelaisten kotiseutualueella on tukea kunnianhimoista kansallista, eurooppalaista ja kansainvälistä ilmastopolitiikkaa.

Vihreä siirtymä ja maankäyttö aiheuttavat uusia haasteita saamelaisten kotiseutualueelle

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää mittavia investointeja puhtaaseen energiaan ja uusien teknologioiden käyttöönottoon. Vihreä siirtymä tarjoaa Suomelle tulevaisuudessa uusia investointimahdollisuuksia ja työpaikkoja sekä uutta vientitoimintaa. Samalla se lisää maankäyttöpaineita erityisesti Pohjois-Suomessa. Lisäksi nykyisistä maankäyttömuodoista erityisesti metsien lisääntyvä hyödyntämistarve vaikuttaa saamelaisalueiden tulevaisuuteen.

Etenkin puhdas sähköntuotanto on nähty Suomen kilpailukykytekijänä, minkä takia myös Pohjois-Suomi on yhä suuremman mielenkiinnon kohteena esimerkiksi tuulivoimaloiden sijoitusalueena. Vihreän siirtymän toteuttamiseksi tarvitaan myös monenlaisia metalleja fossiilittomiin ratkaisuihin, mikä luo paineita avata uusia kaivosalueita Pohjois-Suomessa. Tuulivoima- ja kaivoshankkeet voivat vaikuttaa poronhoitoon, luonnon monimuotoisuuteen, maisema-arvoihin sekä matkailun edellytyksiin. Vaikutukset eivät synny pelkästään yksittäisistä hankkeista vaan myös niiden yhteisvaikutuksista muun maankäytön, kuten metsätalouden ja matkailun, kanssa. Maankäyttömuotojen kasautuvat vaikutukset voivat kaventaa saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa perinteisiä elinkeinoja ja sopeutua ilmastonmuutokseen.

Suomessa puuta on hakattu edelleen viime vuosina paljon. Suomen metsät ovat hiilinieluja enää Pohjois-Suomessa, jossa metsiin kohdistuu yhä suurempi hakkuupaine hakkuiden ylittäessä Etelä- ja Keski-Suomessa suurimman ylläpidettävän hakkuumäärän. Pohjoisen metsät ovat merkittävän hiilinielun ohella tärkeitä poronhoidon, luonnon monimuotoisuuden sekä virkistyksen ja matkailun kannalta. Lisääntyvät hakkuupaineet voivat heikentää näiden tavoitteiden yhteensovittamista. Pohjoisen metsien hiilinielut ovat keskeisessä roolissa, jotta Suomella olisi edes teoriassa mahdollisuus saavuttaa maankäyttösektorin ilmastotavoitteet.

Suomen ilmastopaneeli pitää tärkeänä, että ennen vihreän siirtymän hankkeiden suunnittelua ja toteutusta tehdään huolellinen selvitystyö niiden vaikutuksista saamelaisten kotiseutualueelle, jotta päätöksenteko voidaan tehdä tietoperusteisesti. Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka edellyttää niin saamelaisten vaikuttamismahdollisuuksien turvaamista kuin hyötyjen ja haittojen jakautumisen tarkastelua osana päätöksentekoa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista on vahvistettava

Vaikka kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiin nopeasti, osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista on jo väistämättömiä. Siksi päästövähennysten rinnalla tarvitaan pitkäjänteistä sopeutumista.

Yleisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat hyvin tiedossa, ja kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmassa on yhtenä tavoitteena kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön parempi suojelu ilmastonmuutoksen vaikutuksilta sekä niiden vahvempi huomiointi ilmastonmuutokseen sopeutumisen politiikassa. Lisäksi tavoitteena on kulttuuriperintöön ja -ympäristöön liittyvän tiedon hyödyntämisen kehittäminen sopeutumiseen liittyvissä ratkaisuissa.

Saamelainen ilmastoneuvosto on tunnistanut keskeisiä selvitys- ja tiedonkoostamistarpeita siinä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa saamelaiskulttuuriin ja mitkä tekijät ovat keskeisiä kulttuurin sopeutumisessa.

Suomen ilmastopaneeli pitää perusteltuna, että saamelaisten kotiseutualueelle laaditaan tutkimustietoon ja perinteiseen tietoon pohjautuva ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma, kuten kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmassakin on ehdotettu. Sen tulisi tunnistaa keskeiset riskit, kuvata käyttökelpoiset sopeutumistoimet sekä määrittää niiden toteuttamisen edellyttämät resurssit. Suunnitelmista olisi siirryttävä mahdollisimman nopeasti myös toimenpiteiden tasolle.