Nuorten rikollisuus on kasvussa – rikoskierteen katkaiseminen vaatii varhaista tukea ja toimivaa rikosprosessia

Alle 21-vuotiaiden rikollisuus on kasvanut erityisesti koronapandemiasta lähtien. Nuorten tekemät henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ovat lisääntyneet, ja erityisesti vakavat väkivaltarikokset, ryöstöt ja törkeät huumausainerikokset ovat yleistyneet. Samalla vakava ja toistuva rikollisuus keskittyy pienelle joukolle nuoria.

Nuorten vankien määrä on kasvanut voimakkaasti

Nuorten rikollisuuden kehitys näkyy myös vankiloissa. Vuonna 2021 vankiloissa oli päivittäin keskimäärin 80 alle 21-vuotiasta vankia, vuonna 2025 jo 144. Nuorten osuus kaikista vangeista kasvoi samalla 2,8 prosentista 4,1 prosenttiin.

Vankimäärän kasvu kertoo osaltaan siitä, että nuorten tekemät rikokset ovat muuttuneet aiempaa vakavammiksi. Lisäksi rikoksia tehdään yhä useammin suuremmissa nuorisoryhmissä tai jengimäisissä kokoonpanoissa.

Vakavan rikollisuuden taustalla on usein kasautuneita ongelmia, kuten koulunkäynnin vaikeuksia, mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä rikosmyönteinen kaveripiiri. Siksi ongelmien tunnistaminen ja tuen saaminen mahdollisimman varhain ovat keskeisiä rikosten ehkäisemisessä.

– Nuorten vankien määrän kasvu on vakava signaali. Kun nuori päätyy vakavan rikoksen seurauksena vankilaan, moni asia on usein ehtinyt mennä väärään suuntaan jo pitkään. Siksi rikoskierteen katkaiseminen on aloitettava mahdollisimman varhain. Jos rikos tapahtuu, oikeusprosessin on toimittava joutuisasti ja nuorella on oltava todellinen mahdollisuus päästä irti rikoskierteestä, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Anna Arola-Järvi.

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu voi etenkin nuoren kohdalla olla avaintekijä, joka ehkäisee uusien rikosten tekemisen. Sovittelu yhdistää vastuunoton, teon seurausten ymmärtämisen ja antaa mahdollisuuden korjata aiheutettua haittaa. Se on keskeinen osa toimivaa oikeusjärjestelmää, ja sen merkitys voi olla nuorelle elämälle suuri.

Nuoren rikosasia on käsiteltävä joutuisasti

Nuoren kohdalla rikosprosessin joutuisuudella on erityinen merkitys, jotta rikoksen ja siitä seuraavan seuraamuksen välinen yhteys säilyy mahdollisimman selkeänä.

Syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinten työtilanne on kuitenkin vaikeutunut. Syyttäjälaitoksessa avoinna olevien asioiden määrä on kasvanut nopeasti: vuonna 2024 niitä oli noin 17 800, vuonna 2025 yli 28 000 ja arvion mukaan kuluvana vuonna avoinna olevia asioita on jo yli 31 000.  Käräjäoikeuksissa käsittelyä ja ratkaisemista odottavien rikosasioiden määrä on kasvanut samassa ajassa noin 30 000 asiasta 37 000 asiaan.

Rikosprosessin yhden osan ruuhkautuminen heijastuu koko prosessiin. Nuorten rikosasioiden joutuisuus edellyttääkin, että kaikilla rikosketjun toimijoilla on riittävät edellytykset hoitaa tehtävänsä ja asiat siirtyvät viranomaiselta toiselle ilman tarpeettomia viiveitä.

Rangaistuksen aikana rakennetaan tietä rikoksettomaan elämään

Rikosprosessin päättyminen tuomioon ei ratkaise sitä, mitä nuoren elämässä tapahtuu seuraavaksi. Alle 21-vuotiaista 67 prosenttia syyllistyy viiden vuoden kuluessa uuteen rikokseen, josta seuraa uusi tuomio.

Rangaistuksen aikana rikoksetonta elämää tuetaan muun muassa kuntoutuksella, koulutuksella ja vapautumiseen valmistautumisella. Olennaista on, että asumiseen, toimeentuloon, opiskeluun, työhön, päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvä tuki jatkuu myös vankilan ulkopuolella.

Myös velka- ja muiden talousongelmien selvittäminen on osa rikoksettomaan elämään palaamista. Rikoksesta aiheutuneet maksuvelvollisuudet voivat seurata nuorta pitkään, minkä vuoksi taloudellisen tilanteen hallintaan tarvitaan tukea hyvissä ajoin. On myös hyvä muistaa, että vahingonkorvausvastuuseen voi joutua myös alle 15-vuotias, vaikka rikosoikeudelliseen vastuuseen ei joutuisi.

Oikeuspalveluviraston talous- ja velkaneuvojat auttavat suunnittelemaan arjen rahankäyttöä, jotta nuori saa laskut maksettua ja rahat riittämään.

Rikoskierteen katkaiseminen vaatii yhteistyötä

Nuorten rikollisuuden ehkäiseminen ei ole vain rikosprosessin toimijoiden tehtävä. Työtä tehdään kodeissa, kouluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä jo ennen mahdollista rikosta.

Rikoksen tapahduttua poliisin ja oikeushallinnon toiminnan on muodostettava toimiva kokonaisuus. Samalla on huolehdittava siitä, etteivät rikoksetonta elämää tukevat palvelut katkea rikosprosessin tai rangaistuksen eri vaiheissa.

Tavoitteena on, että mahdollisimman harva nuori päätyy rikosprosessiin ja että mahdollisimman harva rikokseen syyllistynyt nuori tekee uuden rikoksen.