Oma koti, mutta ihmisiä lähellä – yhteisöllinen asuminen tuo ikäihmisille turvaa ja yhteisöä arkeen

Helena Riihijärvi, 72, istuu tottuneesti pianon ääreen. Musiikki on kulkenut mukana koko hänen elämänsä ajan. Hämeenlinnassa Esperi Hoivapalvelukeskus Hoivian yhteisöllisen asumisen yksikössä hän soittaa ja laulaa paljon sekä odottaa erityisesti viikoittaista karaokea, jossa pääsee esittämään omat suosikkilaulunsa. Helena yrittää usein houkutella muitakin musiikin pariin. 

– Kun minä tulin tänne, täällä ei paljon laulettu. Kun yksi aloittaa laulamisen, se tarttuu muihinkin, Helena naurahtaa. 

Karaoke, bingo, tuolijumppa ja yhteiset tapahtumat rytmittävät yhteisöllisen asumisen arkea Hoiviassa. Silti tärkein asia tulee muusta kuin tekemisestä. 

– Ei tämä olisi mitään ilman muita ihmisiä. Toiset ihmiset tuovat iloa, Helena sanoo. 

Oma koti säilyy yhteisön keskellä 

Yhteisöllisessä asumisessa jokaisella asukkaalla on oma asunto, mutta yhteisiä tiloja jaetaan muiden kanssa. Helena asuu kaksion kaltaisessa asunnossa, jossa on olohuone-keittiö, makuuhuone ja kylpyhuone. Yksikössä on yhteisiä tiloja, joissa kokoonnutaan ruokailuihin, viriketoimintaan ja seurusteluun.  

Hoiviassa hoitajat tai fysioterapeutit järjestävät yhteisöllistä toimintaa päivittäin. Siihen voi kuulua jumppaa, pelejä kuten bingoa ja visailua, musiikkia, ulkoilua ja muuta asukkaiden toiveiden mukaisesti. Lisäksi ulkopuolinen vapaaehtoinen käy joka maanantai pitämässä asukkaille Tullaan tutuiksi -ryhmää. 

Työntekijät Sanna Tuhkio ja Minna Taiponen korostavat, että tällainen asumismuoto mahdollistaa melko itsenäisen elämän, mutta antaa hoitajien tarjoavan tuen ja turvan. 

– Omaiset tykkäävät, kun läheiset saavat asua omissa asunnoissaan. Lisäksi asunnot ovat tilavia ja asukkaat voivat sisustaa ne omannäköisiksi. Asukkaat tykkäävät, kun voivat vierailla toistensa luona, mutta tarvittaessa oman rauhan saa omalla asunnolla. 

"Yksin asuessa pelotti enemmän" 

Myös 76-vuotias Toini Välimäki on asunut yhteisöllisen asumisen yksikössä jo useita vuosia. Hänen kotinsa sijaitsee Oitin Seniorikodissa, joka on Palveluneliö Oy yhteisöllinen asumisyksikkö Hausjärvellä. 

Toinin mielestä yksi suurimmista eduista yhteisöllisessä asumisessa on turvallisuuden tunne. 

– Yksin asuessa pelotti enemmän. Täällä on ihmisiä ympärillä ja apua saa tarvittaessa. Hoitajat ovat paikalla päivittäin aamusta iltaan. Yöaikaan apua saa turvarannekkeen avulla, hän sanoo. 

Myös Toinin arkeen kuuluu päivittäin järjestettyä toimintaa. Ohjelmassa voi olla esimerkiksi bingoa, musiikkia, ulkoilua, pelejä, jumppaa tai erilaisia ryhmähetkiä. Asukkaat pääsevät myös vaikuttamaan toiminnan sisältöön. Viikoittaisissa asukaskokouksissa annetaan sekä ruusuja että risuja ja esitetään uusia toiveita. Päivittäiset yhteiset ruokailutkaan eivät ole vain ateriahetkiä, vaan myös päivän tärkeimpiä kohtaamisia. 

Omat harrastukset näkyvät 

Toini viihtyy myös omien harrastustensa parissa. Hoitajat tulostavat hänelle värityskuvia, sillä värittäminen on ollut mieluista jo kouluajoista lähtien. Hän osallistuu mielellään yhteisiin laulutilaisuuksiin. 

–  Minähän tykkään erityisesti värittämisestä ja noista laulujutuista, Toini sanoo. 

Sekä Toinin että Helenan kokemuksissa toistuu sama ajatus: yhteisöllisessä asumisessa seura on lähellä, mutta oma rauha säilyy. Yhteiseen toimintaan voi osallistua silloin, kun siltä tuntuu, ja halutessaan vetäytyä omaan asuntoon. Yhteinen arki rakentuu monenlaisista ihmisistä ja heidän omista kiinnostuksenkohteistaan. 

– Kyllä vähän käydään kylässä toistemme luona. Oma asunto on kuitenkin oma koti. Eikä täällä tarvitse olla erityisen sosiaalinen – tähän tottuu pikkuhiljaa, Helena sanoo. 

Kun Helenalta kysyy, voisiko hän kuvitella asuvansa yhteisöllisessä asumisessa loppuelämänsä, vastaus tulee empimättä. 

– Minnepä täältä menisi? 

Mitä yhteisöllinen asuminen tarkoittaa?   

Sosiaalihuoltolain mukainen yhteisöllinen asuminen tarjoaa kodinomaisen vaihtoehdon kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon välille. Kyseessä on esteetön ja turvallinen asumisyksikkö, jossa jokaisella asukkaalla on oma vuokra-asunto sekä mahdollisuus osallistua sosiaalista kanssakäymistä edistävään toimintaan. Kotihoito ja tukipalvelut järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan. Pitkäaikaisessa yhteisöllisessä asumisessa ei ole hoitohenkilöstöä paikalla ympäri vuorokauden, vaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.  

Laki yhteisöllisen asumisen järjestämisestä on tullut voimaan vuonna 2023. Oma Hämeellä on erikseen myös lyhytaikaista yhteisöllistä asumista, joita järjestetään ns. Kotia kohti -yksiköissä.  Kanta-Hämeen hyvinvointialue lisää noin 150 pitkäaikaisen yhteisöllisen asumisen paikkaa seuraavan kolmen vuoden aikana. 

Yhteisölliseen asumiseen asiakkaat ohjautuvat asiakasohjauksen kautta palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaalla on oma asunto, ja hän maksaa vuokran sekä tarvitsemansa palvelut. Säännöllisiä maksuja ovat esimerkiksi kotihoidon asiakasmaksu, ateria- ja muut tukipalvelumaksut sekä yhteisöllistä toimintaa tukevan SKE-toiminnan maksu.  

Oma Häme ottaa käyttöön pian pari uutta yksikköä. Forssan Tyykihovin senioritalo siirtyy sosiaalihuoltolain mukaiseen yhteisölliseen asumiseen 1.11.2026 alkaen. Myöhemmin myös Tammelan Tammikartano siirtyy yhteisöllisen asumisen käyttöön. Muutos ei vaikuta nykyisten asukkaiden asumiseen tai palveluihin. Jatkossa Tyykihovin ja myöhemmin myös Tammikartanon asukkailla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia osallistua yhteiseen, suunniteltuun toimintaan muiden asukkaiden kanssa.   

Ikäihmisten yhteisöllinen asuminen - Oma Häme 

Yhteisöllisen asumisen kilpailutus herätti runsaasti kiinnostusta – Oma Häme lisää asuinpaikkoja ikäihmisille - Oma Häme 

Ennaltaehkäisy osana strategiaa 

Yhteisöllinen asuminen on yksi käytännön esimerkki siitä, mitä Oma Hämeen strategiassa tarkoitetaan ennaltaehkäisyssä onnistumisella. Tavoitteena on tarjota ikääntyneille oikea-aikainen ja turvallinen asumismuoto, joka tukee toimintakykyä, osallisuutta ja itsenäistä arkea. 

Oma Hämeen uusi strategia vuosille 2026–2030 ohjaa hyvinvointialueen toimintaa tulevina vuosina. Tässä juttusarjassa kerromme käytännön esimerkkien kautta, mitä strategian neljä painopistettä tarkoittavat asukkaiden palveluissa ja henkilöstön työssä.