Tutkijat huomauttavat: nuorille annetaan todellista valtaa vaikuttaa asioihin vain harvoin

Kerran hallituskaudessa laadittava valtioneuvoston tulevaisuusselonteko on osa kansallista ennakointijärjestelmää, ja pääministeri Orpon hallitus valitsi sen toisen osan erityiseksi teemaksi nuoret. Tutkijoiden keskeinen viesti päättäjille on: nuorten osallistamisen kipukohta on määritellä kenellä suomalaisessa yhteiskunnassa on velvollisuus kuunnella nuoria pelkän osallistamisen sijaan.

”Nuorten poliittinen osallistuminen tapahtuu usein arjen tiloissa - koulussa, nuorisotiloissa, verkossa ja nuorten omissa ryhmissä. Osallistumista vaikeuttaa, mikäli aikuisyhteiskunnassa ei kyetä tunnistamaan ja hyväksymään nuorten omanlaisia tapoja osallistua”, toteaa tutkijatohtori Jenni Kallio Tampereen yliopistosta.

Aikuisyhteiskunnan kiinnostus nuorten poliittista toimintaa kohtaan on ollut vahvaa 1990-luvun alusta lähtien, ja osallisuutta on pyritty vahvistamaan sekä lakisääteisesti että erilaisilla ohjelmilla ja hankkeilla.

”On hienoa, että esimerkiksi nuorisovaltuustot ja oppilaskuntien toiminta on nykyisin kirjattu lakiin. Huolimatta näistä 30 vuotta sitten aloitetuista panostuksista osallisuuteen nuorten tila osallistua ei ole merkittävästi kasvanut. Ikääntyvässä Suomessa nuorten näkemyksille jää usein hyvin vähän tilaa”, arvioi vastaava tutkija Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusseurasta."

”Aikuisjohtoisuus saattaa ennalta määrittää ja siten myös kaventaa nuorten toimintaa esimerkiksi järjestöissä”, sanoo yliopistotutkija Reetta Mietola Helsingin yliopistosta. ”Virallisten osallisuusrakenteiden olemassaolo ei myöskään takaa osallistumista. Esimerkiksi koronakriisin aikaisessa päätöksenteossa nuorten ääntä edustivat aikuiset asiantuntijat.”

Tutkimuksen mukaan nuorten osallistumisen mahdollisuuksiin ja tapoihin liittyviä merkittäviä kehityssuuntia ovat myös:

• Nuorten luottamuksessa tulevaisuuteen tapahtui selvä pudotus vuoden 2025 Nuoriso­barometrissä. Myös nuorten usko omiin kykyihin yhteiskunnallisina toimijoina on kansainvälisessä vertailus­sa heikolla tasolla, vaikka luottamus yhteiskuntaan on pysynyt korkealla tasolla viimeiset 30 vuotta.
• Nuoret ovat ennätyksellisen kiinnostuneita politiikasta, mutta se ei kanavoidu poliittiseksi osallistumi­seksi tai nosta esimerkiksi järjestöissä ja nuorisovaltuustoissa toimivien osuutta.
• Osallistuminen on siirtynyt digitaalisille ja sosiaalisen median alustoille, joissa osallistumisen mahdolli­suudet eriytyvät nuorten digitaalisten taitojen perusteella. Digitaaliset vaikuttamisen alustat vaativat pitkä­jänteistä kehittämistä jatkuvien uusien alustojen perustamisen sijaan.
• Osallistumisen kansalaistaitojen eriarvoisuutta tuotetaan myös rakenteellisesti koulutusjärjestelmässä. Lukiokoulutuksessa painotetaan osallisuuden kysymyksiä ja kasvamista ”aktiiviseen kansalaisuuteen” vah­vemmin kuin ammatillisessa koulutuksessa.

Valtioneuvosto julkaisi 8.10.2026 Tulevaisuusselonteon toisen osan: Nuoret tulevaisuuden tekijöinä. Tiedeakatemian tiedekooste toteutettiin valtioneuvoston kanslian pyynnöstä Tulevaisuusselonteon tietopohjan tueksi. Sisällön tuottamiseen osallistui viisi eri alojen tutkijaa:

Jenni Kallio, tutkijatohtori/Tampereen yliopisto, Tomi Kiilakoski, vastaava tutkija/Nuorisotutkimusseura, Anuleena Kimanen, yliopistonlehtori/Turun yliopisto, Reetta Mietola, yliopistotutkija/Helsingin yliopisto ja Niina Sormanen, tutkijatohtori/Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto.

Aiheesta voi haastatella tutkijoita olemalla suoraan yhteydessä:

• Tomi Kiilakoski, vastaava tutkija, Nuorisotutkimusseura (nuorten osallistuminen, osallisuus, nuoriso-, koulutus- ja hyvinvointipolitiikka) tomi.kiilakoski@nuorisotutkimus.fi, p. 040-5046432
• Jenni Kallio, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto (nuorten tulevaisuususko, itsenäistyminen, nuorten palvelujärjestelmä) jenni.kallio@tuni.fi
• Reetta Mietola, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto (vähemmistönuoret, osallistumisen tavat, eriarvoisuus osallistumisessa) reetta.mietola@helsinki.fi, p. 050-4487253

 

MIKÄ ON SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN TIEDEKOOSTE?

• Suomalainen Tiedeakatemia kehittää erilaisia vaikuttavia tapoja tutkimustiedon hyödyntämiseksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
• Tiedettä tiiviisti -tiedekooste tarjoaa eri alojen tutkijoiden asiantuntija-arvioihin perustuvan tilannekuvan sekä tutkimuspohjaisia suosituksia.
• Tutustu tarkemmin Tiedeakatemian toimintaan ja aiempiin tiedekoosteisiin: https://acadsci.fi/tiedeakatemian-julkaisut/tietokoosteet/