Myry ja Tela: Hallituksen YEL-uudistus vie yrittäjien eläkejärjestelmää oikeaan suuntaan, mutta työn on jatkuttava seuraavalla hallituskaudella

Tänään eduskunnalle annetussa hallituksen YEL-uudistuksessa on haettu ratkaisuja siihen, että yrittäjien eläkemaksut määräytyvät kokonaan tai osittain todellisten ansioiden perusteella yrittäjän niin halutessa.

– On hyvä, että yrittäjien eläketurvaa ja YEL-järjestelmän toimivuutta kehitetään määrätietoisesti. Nyt eduskuntakäsittelyyn etenevä uudistus vie YEL-järjestelmää eteenpäin, mutta se ei vielä ratkaise kaikkia yrittäjien eläkejärjestelmän rakenteellisia ongelmia ja jättää tärkeitä muutoksia puolitiehen. Siksi kehittämistyötä on jatkettava myös seuraavalla hallituskaudella. Yrittäjäeläkkeiden rahastoinnin käynnistäminen on välttämätön seuraava askel kohti kestävää YEL-järjestelmää, sanoo työeläkevakuuttajien etujärjestö Telan toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirén.

Sirén ja mikro- ja yksinyrittäjien etujärjestö MYRYn toiminnanjohtaja Liisa Hanén muistuttavat, että nyt eduskunnan käsittelyyn etenevä uudistus on yhdellä tapaa historiallinen: se vie yrittäjien eläkejärjestelmää kohti periaatetta, jossa eläkevakuutus perustuu yhä vahvemmin todellisiin ansioihin.

– On tärkeää, että YEL-maksu voi paremmin seurata yrittäjän todellisia ansioita ja joustaa tulojen muuttuessa. Yrittäjän on voitava ennakoida maksunsa ja ymmärtää, miten ne määräytyvät, sanoo MYRYn toiminnanjohtaja Liisa Hanén.

Uudistamista jatkettava rahastoinnin aloittamiseksi

MYRYn ja Telan mukaan yrittäjäeläkkeiden uudistamistyötä on kuitenkin jatkettava kunnianhimoisesti seuraavalla hallituskaudella. Siihen ei Hanénin ja Sirénin mukaan riitä, että seuraavissa uudistusvaiheissa YEL-maksun perusteeksi saadaan yhä reaaliaikaisemmat ansiotiedot ja reaaliaikaisempi eläkemaksun määräytyminen tulee mahdolliseksi kaikissa yritysmuodoissa.

– Yrittäjäeläkkeiden seuraavassa uudistusvaiheessa huomio on siirrettävä järjestelmän rahoituksen kestävyyteen, ja samalla tulee rohkeasti parantaa selkeyttä ja reiluutta yrittäjän eläkemaksun määräytymisessä, sanoo Sirén.

Tela julkaisi syyskuussa ratkaisuehdotuksen ja vaikutuslaskelmat YEL-järjestelmän seuraavasta kehitysvaiheesta. Telan YEL-ratkaisu sisältää kolme ehdotusta:

• YEL-järjestelmän rahastointi käynnistetään
• Yrittäjän eläkemaksujen määräytyminen muutetaan asteittain niin, että ansiot tulevat maksun ainoaksi perusteeksi.
• YEL-vakuuttamisen alaraja lasketaan 3 000 euroon

Rahastoinnin käynnistäminen tarkoittaa, että yrittäjäeläkkeiden maksamista varten alettaisiin kerätä puskureita.

– Valtion eli käytännössä veronmaksajien YEL-kustannus on nyt noin 600 miljoonaa euroa vuodessa, ja nyt eduskunnalle annettu uudistus pitää valtion YEL-menon kasvusuunnassa. YEL-järjestelmä on saatava kestävämmälle pohjalle, jotta luottamus yrittäjäeläkkeisiin kasvaa yrittäjien keskuudessa ja koko yhteiskunnan tasolla. Telan ratkaisuehdotuksessa todellisiin ansioihin perustuva vakuuttaminen ja vakuuttamisen piirin laajentaminen kasvattaisivat maksutuloa, josta osa käytettäisiin rahastoinnin aloittamiseen, kuvaa Sirén.

Sirén ja Hanén näkevät järkeistämisen varaa YEL-maksun määräytymisessä ja nykyisessä vakuuttamisen alarajassa. Telan ehdotuksessa hallituksen ehdottama kahden mallin YEL olisi vain siirtymäajan ratkaisu. Todellisiin ansioihin perustuva YEL-maksu on reilu, vähentäisi niin yrittäjän kuin eläkeyhtiön hallinnollista työtä ja vastaa muiden Euroopan maiden käytäntöjä, Sirén huomauttaa.

Matalampi vakuuttamisen alaraja puolestaan toisi lisää yrittäjiä vakuuttamisen piiriin. Tämä koskisi erityisesti osa-aikaista yrittäjyyttä sekä alusta- ja keikkatyötä. Tela on ehdottanut alarajan laskemista nykyisestä 9400 eurosta 3000 euroon.

– Myös pienistä ansiotuloista pitää yrittäjälle kertyä eläketurvaa, vaikka toimeentulo muodostuisi useista eri lähteistä. Erityisesti pienituloisille eläke- ja sosiaaliturva on tärkeä, mutta myös vakuutusmaksujen on oltava kohtuullisia. Järjestelmä ei saa luoda kannustinloukkuja, jotka jättävät yrittäjän heikon turvan varaan, Hanén painottaa.

– Yrittäjien eläketurvan kehittämiseen tarvitaan pitkäjänteinen suunnitelma. Tulorekisterin kehittäminen kaikkia yritysmuotoja palvelevaksi tukisi ajantasaisiin ansioihin perustuvaa vakuuttamista. Selkeät ja oikeudenmukaiset ratkaisut vahvistavat yrittäjien luottamusta järjestelmään myös pitkällä aikavälillä, Hanén toteaa.