Työn ja talouden tutkimus LABORE

Mika Maliranta selvittämään tekoälyn vaikutuksia työelämään ja työmarkkinoihin

20.10.2026 12:48:42 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote

Jaa

Laboren johtaja Mika Maliranta on nimetty selvityshenkilöksi arvioimaan tekoälyn vaikutuksia suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoihin. Työministeri Matias Marttinen on nimennyt selvityshenkilöiksi lisäksi Maija Hovilan ja Teemu Roosin. Selvityksen tavoitteena on esittää johtopäätökset ja toimenpidesuositukset siitä, miten Suomi voi hyödyntää tekoälyn mahdollisuudet ja tukea ihmisiä ja työpaikkoja muutokseen sopeutumisessa.

Kuva: Emmi Nykänen.

”Tekoälystä puhutaan usein joko uhkana työpaikoille tai tuottavuusihmeenä. Kumpikaan kuva ei riitä. Uuden teknologian hyödyt näkyvät tuottavuudessa viiveellä ja vasta, kun työtehtävät, osaaminen ja yritysrakenteet ovat ehtineet uudistua. Talouspolitiikan testi on siinä, erotetaanko muutoksen ohimenevä häiriö sen pysyvästä suunnasta ja tuetaanko ihmisten ja työpaikkojen siirtymiä niin, että hyödyt jakautuvat laajasti”, Mika Maliranta sanoo. 

Selvityshenkilöiden toimikausi alkaa lokakuussa 2026 ja päättyy helmikuussa 2027. Selvitystyötä tukee työ- ja elinkeinoministeriön asettama sihteeristö. 

Tekoälyn nopea kehitys ja käyttöönotto muuttavat työn tekemisen tapoja, työn organisointia ja työmarkkinoiden toimintaa. Tekoäly voi muun muassa automatisoida yksittäisiä työtehtäviä, muuttaa ammattien sisältöjä sekä synnyttää uusia liiketoimintamalleja, tuotteita ja palveluja. Vaikutukset eivät kuitenkaan kohdistu kaikkiin toimialoihin, ammattiryhmiin ja työntekijöihin samalla tavalla, vaan muutoksen voimakkuus ja ajoittuminen vaihtelevat. 

Tekoälyyn liittyy huomattavia mahdollisuuksia mutta myös riskejä. Se voi vahvistaa tuottavuuden kasvua, parantaa työn laatua, tukea innovaatioita ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja talouskasvua. Toisaalta tekoäly voi lisätä työmarkkinoiden polarisaatiota, muuttaa osaamistarpeita sekä lisätä epävarmuutta niissä tehtävissä, joissa automatisoitavien työtehtävien osuus on suuri. 

Mahdollisuuksien hyödyntäminen ja muutokseen sopeutuminen edellyttävät ennakoivaa politiikkaa, osaamisen kehittämistä ja toimivia työmarkkinoita. Lisäksi tarvitaan tietoa muutoksen vaikutuksista eri väestöryhmiin ja toimialoihin. 

Selvitys tuottaa kokonaisarvion ja toimenpidesuositukset 

Tekoälyä hyödynnetään laajasti työelämässä, mutta käyttöönotossa on edelleen merkittäviä eroja toimialojen, työpaikkojen ja työntekijöiden välillä. Selvityksessä tarkastellaan vaikutuksia työn kysyntään ja tarjontaan, työvoiman osaamistarpeisiin, työn tuottavuuteen ja laatuun sekä työmarkkinoiden toimintaan. 

Selvityksessä muodostetaan kokonaisarvio tekoälyn vaikutuksista suomalaiseen työelämään, työmarkkinoihin ja osaamistarpeisiin. Arvion pohjalta laaditaan konkreettiset johtopäätökset ja toimenpidesuositukset, joilla voidaan vahvistaa tekoälyn myönteisiä vaikutuksia sekä ehkäistä tai lieventää mahdollisia haitallisia vaikutuksia. 

Suositusten keskeisenä tavoitteena on vauhdittaa tekoälyn hyödyntämistä tuottavuuden, kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Toimenpiteillä tulee varmistaa työvoiman riittävä osaaminen ja sopeutumiskyky muutoksessa sekä tukea työntekijöiden siirtymiä muuttuviin työtehtäviin ja ammatteihin. 

Selvityshenkilöiden tehtävät ja raportti 

Selvityshenkilöiden tehtävänä on 

  1. kartoittaa tekoälyn keskeisimpiä vaikutuksia työtehtäviin, toimiala- ja ammattirakenteeseen, työn laatuun ja tuottavuuteen, työvoiman kysyntään ja osaamistarpeisiin Suomessa 

  1. koota keskeiset kansainväliset ja kotimaiset tutkimus-, ennakointi- ja selvitystulokset tekoälyn työelämä- ja työmarkkinavaikutuksista 

  1. arvioida, miten työelämän osaamisvaatimukset ja -tarpeet sekä arvonluonti muuttuvat tekoälyn myötä 

  1. tunnistaa mahdolliset sääntelyyn ja ohjelmatyöhön sekä työmarkkinoiden toimintaan ja julkisiin palveluihin liittyvät kehittämistarpeet. 

Selvitystyön tuloksena valmistuu raportti, joka sisältää 

  1. arvion tekoälyn keskeisistä vaikutuksista Suomen työelämään ja työmarkkinoihin 

  1. tunnistetut Suomen kansalliset vahvuudet, mahdollisuudet ja riskit 

  1. selvitykseen perustuvat toimenpidesuositukset. 

Raportin on määrä valmistua helmikuun 2027 loppuun mennessä. 

Selvitystyötä tukee ministeriöiden yhteinen sihteeristö 

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut selvityksen toteuttamista tukevan sihteeristön. Siinä ovat edustettuina 

  • työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyys ja toimivat markkinat -osasto 

  • työ- ja elinkeinoministeriön Alueet ja kasvupalvelut -osasto 

  • valtiovarainministeriö 

  • opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Asiasta tiedotti Valtioneuvoston kanslia.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.

Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Labore (punainen tekstilogo)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Suomella on edellytykset hyötyä tekoälystä – osaamisen ylläpito ja työmarkkinoiden dynamiikka ratkaisevat kasvuvaikutukset, OSA I12.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote

Tekoälyä käytetään Suomessa selvästi EU:n keskiarvoa yleisemmin, ja yritysten digitaaliset valmiudet sekä työvoiman osaaminen ovat Euroopan kärkeä. Yritysten panostukset kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen ovat kuitenkin vertailumaita pienemmät, ja joka viides työllinen kokee osaamisensa riittämättömäksi. Tekoälyn kasvuvaikutukset riippuvat siitä, uudistuuko osaaminen työuran aikana ja siirtyykö työvoima tuottavampiin yrityksiin, todetaan Laboren tänään julkaistussa analyysissä.

Alkuvuodesta syntyneillä naisilla parempi mielenterveys aikuisuudessa – koulunaloitusiän vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän11.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote

Alkuvuodesta syntyneet naiset ostavat aikuisiässä vähemmän masennuslääkkeitä ja joutuvat harvemmin sairaalahoitoon masennuksen vuoksi kuin vuoden lopussa syntyneet ikätoverinsa. Tämä selviää Laboren ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 650 000 suomalaista 18 ikävuodesta 32 ikävuoteen. Vaikutukset alkavat näkyä 23 ikävuoden jälkeen, ja ne ovat selvimmät naisilla, jotka lähestyvät 30 vuoden ikää. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Tulokset osoittavat, että koulunaloitusiän erot voivat näkyä mielenterveydessä pitkälle aikuisuuteen.

Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kyse ei ole kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelusta3.11.2026 18:07:01 EET | Blogi

Kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelu johtaa suomalaista koulutuskeskustelua harhaan, kirjoittaa Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen. Hänen mukaansa todellinen kiista koskee sitä, millaista tutkimusnäyttöä tarvitaan, kun halutaan arvioida koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia – ja millä perusteella väitteitä siitä, mikä toimii, voidaan pitää uskottavina.

Suomalaisia koulutusmyyttejä: Onko kehittävästä arvioinnista mitään hyötyä?26.10.2026 06:30:00 EET | Blogi

Kehittävä arviointi on suomalaisen koulutuksen arvioinnin keskeinen periaate. Mutta mistä tiedämme, parantaako se koulutusta? Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhusen Labore-blogien Suomalaisia koulutusmyyttejä -sarjan neljäs osa kysyy, miksi arviointiprosessien hyödyllisyyttä perustellaan osallistujien kokemuksilla ja mitä niiden todellisista vaikutuksista pitäisi selvittää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye