Nousevat korot ja epävarmuus saivat sijoittajat myymään pitkän koron rahastoja – raha virtasi lyhyen koron rahastoihin ja osakerahastoihin

Rahastopääomat suomalaisissa sijoitusrahastoissa laskivat syyskuussa 2,6 miljardilla 223,9 miljardiin euroon. Rahastojen nettomerkinnät olivat 327 miljoonaa euroa, joten pääomien lasku johtui siitä, että rahastojen arvot laskivat.

Koko vuonna nettomerkintöjä oli syyskuun loppuun mennessä tehty 6,3 miljardilla eurolla. Syyskuun merkintöjen osuus on tästä 5 prosenttia.

Nettomerkinnät jakaantuivat melko tasaisesti osakerahastoihin (188,5 miljoonaa euroa), yhdistelmärahastoihin (148,1 miljoonaa euroa) ja lyhyen koron rahastoihin (151,2 miljoonaa euroa). Lunastukset osuivat syyskuussa yhteen päärahastoluokkaan: pitkän koron rahastoihin, joista tehtiin lunastuksia 179,3 miljoonalla eurolla.

milj. EUR	Nettomerkinnät syyskuu 2026	Nettomerkinnät vuoden alusta	Pääoma 30.09.2026
Osakerahastot	188	442	101 720
Yhdistelmärahastot	148	1 367	44 568
Pitkän koron rahastot	-179	1 959	44 216
Lyhyen koron rahastot	151	1 337	22 651
Vaihtoehtoiset rahastot	18	1 221	10 720
YHTEENSÄ	327	6 325	223 876

 ”Syyskuun nettomerkintöjen isoin tarina on korkorahastoissa. Korkojen nousu vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä negatiivisesti pitkän koron rahastojen tuottoon, sillä kun korot nousevat, vanhojen joukkolainojen arvot laskevat. Näin syntyy houkutteleva paikka lunastuksille. Merkinnät lyhyen koron rahastoihin voivat kertoa siitä, että rahaa laitettiin ikään kuin parkkiin odottelemaan seuraavia siirtoja”, kommentoi sijoitusvaikuttaja ja Finanssialan Rahastouutisten ankkuri Merja Mähkä.

Yhdistelmärahastojen kysyntä nousi, korkorahastojen laski

Sp-Rahastoyhtiön toimitusjohtajan Petteri Vaarnasen mukaan syyskuu oli nettomerkintöjen valossa kokonaisuutena hyvin tavanomainen. Yhdistelmärahastojen kysyntä jatkui positiivisena.

”Korkojen nousu ja epävarmuus korkojen suunnasta näkyi korkorahastojen suhteellisesti vähäisempänä kysyntänä. Vastaava muutos oli havaittavissa yleisesti toimialalla.”

Markkinoiden huomio keskittyy geopoliittisen riskien lisäksi lähestyvään tuloskauteen ja pitkien korkojen kehitykseen Yhdysvalloissa sekä Euroopassa. Vaarnasen mukaan myös Yhdysvaltojen lähestyvät välivaalit saavat sijoitusmarkkinoiden huomion.

Pitkän koron rahastoissa valtiolainat houkuttelevat – lunastukset keskittyivät luokiteltuihin yrityslainarahastoihin

Pitkän koron rahastojen rahavirtoja tarkempi tutkiminen paljastaa, että lunastuksia (– 394 miljoonaa euroa) tehtiin ennen kaikkea luokiteltujen yrityslainojen rahastoihin, jotka sijoittavat hyvän luottoluokituksen saaneiden yritysten joukkolainoihin. Koko vuoden tarkastelussa syykuu pyyhki nettomerkinnät jo lähes nollaan.

Nettomerkinnät olivat sen sijaan positiivisia euroalueen valtiolainoihin sijoittavissa rahastoissa (192 miljoonaa euroa). Niissä rahavirta on ollut vahvaa koko vuoden. Nettomerkintöjä on tehty jo yli miljardilla eurolla vuoden alusta.

”Mahdollisia selityksiä voi hakea siitä, että sijoittajat hakevat turvaa valtiolainoista, mutta myös siitä, että valtiolainojen tuotto-odotus on noussut houkuttelevalle tasolle verrattuna yrityslainoihin ”, Mähkä pohtii.

Osakerahastoissa pako Suomi-rahastoista kiihtyi

Suomeen sijoittavien osakerahastojen tuotot ovat olleet tänä vuonna vahvassa vedossa, vaikka syyskuu toi niihin vajaan prosentin verran takapakkia.

milj. EUR	Nettomerkinnät syyskuu 2026	Nettomerkinnät vuoden alusta	Pääoma 30.09.2026	Tuotto 12 kk (ka.)
Suomi	-126	-134	7 776	21 %
Pohjoismaat	-34	353	11 846	12 %
Eurooppa	18	153	9 179	14 %
Pohjois-Amerikka	39	237	14 342	14 %
Japani	-74	-85	429	26 %
Tyynenmeren alue	22	171	1 687	21 %
Kehittyvät markkinat	139	670	7 684	24 %
Maailma	211	-839	47 304	15 %
Toimialarahastot	-6	-84	1 475	16 %
YHTEENSÄ	188	442	101 720

Hyvät tuotot eivät kuitenkaan ole saaneet sijoittajia innostumaan Suomi-rahastoissa. Syyskuun lunastusaallon myötä koko vuoden merkinnät Suomi-rahastoihin kääntyivät negatiivisiksi. Suomi-rahastoista lunastettiin syyskuussa 126 milj. euroa. Vuoden alusta nettomerkinnät ovat nyt 134 miljoonaa euroa pakkasella. Samaan aikaan Suomi-rahastot ovat tuottaneet vuoden aikana keskimäärin 21,5 prosenttia.

”Nettomerkintöjä voi tulkita niin, että sijoittavat ajattelevat Suomi-rahastojen parhaiden päivien olevan tältä erää nähty”, Mähkä arvioi.

Päinvastaista kehitystä oli nähtävissä kehittyville markkinoille sijoittavissa rahastoissa. Rahastoihin tehtiin syyskuussa 154 miljoonalla eurolla nettomerkintöjä. Vuoden alusta nettomerkintöjä on tehty 764 miljoonalla eurolla.

Samaan aikaan kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot ovat 12 kuukauden aikana tuottaneet 26,9 prosenttia ja ovat tuottokärjessä Tyynenmeren alueelle ja Japaniin sijoittavien rahastojen kanssa.

milj. EUR	Nettomerkinnät syyskuu 2026	Nettomerkinnät vuoden alusta	Pääoma 30.09.2026	Tuotto 12 kk (ka.)
Valtioriski EUR	192	1 331	11 399	-1,2 %
Luokitellut yrityslainat EUR	-394	8	15 599	-0,5 %
Korkeariskiset yrityslainat EUR	14	406	5 916	0,5 %
Valtioriski maailma	-2	-2	361	0,0 %
Luokitellut yrityslainat maailma	25	146	7 025	-0,1 %
Korkeariskiset yrityslainat maailma	-4	-147	1 291	1,6 %
Kehittyvät markkinat	-11	218	2 626	5,1 %
YHTEENSÄ	-179	1 959	44 216

Lue lisää

• Rahastoraportti 9/2026
• Markkinakatsaus 9/2026

Tilastokeskuksen vuoden 2026 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,75 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0–10, jossa 10 on paras mahdollinen.