Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Punk valtaa Hakasalmen huvilan – 50 vuotta säpinää Helsingin kaduilla

14.10.2026 12:02:48 EEST | Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala | Tiedote

Jaa

Punk rantautui Helsinkiin puoli vuosisataa sitten, ja omaehtoinen alakulttuuri elää vahvana yhä edelleen. Helsingin kaupunginmuseon ja Punkmuseon yhteinen näyttely tarkastelee helsinkiläisen punkin 50-vuotista historiaa 23. lokakuuta alkaen.

Nahkatakki, jossa punk-aiheisa pinssejä.
Normit kaatuvat, kun Punkmuseo valtaa Hakasalmen huvilan lokakuussa 2026. Kaiden nahkarotsi. J-P Inkinen, 1986 Punkmuseo

Nahkarotsit ja irokeesit, pienlehdet ja omakustannejulkaisut, hikiset keikat ja tee-se-itse-asenne. PUNK! 50 vuotta säpinää Helsingin kaduilla -näyttely vie kävijät merkittäviin kohtaamispaikkoihin 70-luvun lopulta tähän päivään – Kill City -korttelista Lepakkoon ja Oskun Divarista Vuoritaloon.

Suomipunkin tarinaan voi uppoutua valokuvien, videohaastattelujen, levykansien, pienlehtien, keikkajulisteiden, vaatteiden ja soittimien sekä muun esineistön kautta. Esillä on muun muassa Pelle Miljoonan itse rakentama rumpujakkara ja Maukka Perusjätkän moottorisaha.

Punk ei jää näyttelyssä vain vitriineihin

Jukeboksissa soivat punk-klassikot, pittihuoneessa pogotaan ja treenikämpässä voi tarttua soittimiin. Nuoren Mökä-yhtyeen mukana seurataan, miten punk-musiikkia tehdään 2020-luvulla. Näyttely valottaa samalla punkin matkaa vastustetusta alakulttuurista osaksi suomalaista kulttuurihistoriaa.

Lontoossa ja New Yorkissa 1970-luvun puolivälissä syntynyt punk antoi äänen kapinalliselle nuorisolle. Suomen hallituksen ja nuorisojärjestöjen vastustuksesta huolimatta vastakulttuuri tempaisi mukaansa myös elitistiseen rock-musiikkiin kyllästyneet helsinkiläiset. Puoli vuosisataa myöhemmin punk elää edelleen taiteessa, muodissa ja aktivismissa.

Menneisyys huutaa, nykyisyys vastaa

Näyttelyn ovat kuratoineet Punkmuseon Teijo Hintikka, Timo ”Kipi” Kiippa ja Vilja Joensuu. Toteutuksessa on ollut apuna runsaasti Punkmuseon jäsenistöä.

"Näyttely on rakkaudenosoitus 50-vuotiaalle alakulttuurille. Punkista ei ole tullut salonkikelpoista, mutta salongit kelpaavat kyllä punkille", Joensuu kertoo.

"Stadipunk herättää monia muistoja, ajatuksia ja tunteita. Tervetuloa kaikille kiinnostuneille punkveteraaneista levynkeräilijöihin ja nuorista ikäihmisiin", Hintikka lisää.

Punkin tarina jatkuu Kino Reginassa

Hakasalmen huvilassa syvennytään näyttelyn teemoihin keskustelutilaisuuksissa, jotka johdattelevat Kino Reginan Punk 50 vuotta -sarjan dokumenttielokuviin. Syksyn ohjelmassa nähdään muun muassa muusikko Kathleen Hannasta kertova The Punk Singer (2013) sekä punkin ja rasisminvastaisen aktivismin yhteyksiä käsittelevä White Riot (2019).

Näyttelyn on tuottanut Helsingin kaupunginmuseon tutkija Tuomas Nolvi. Näyttelysuunnittelusta vastaa Kristian Palmu ja graafisesta ilmeestä Jari Mikkola.

Medialla on mahdollisuus tutustua näyttelyyn ennakkoon ti–ke 20.–21.10.2026

Haastattelu- ja kuvauspyynnöt:
viestintäsuunnittelija Roope Pokki
puh. 040 152 6479, roope.pokki@hel.fi

PUNK! 50 vuotta säpinää Helsingin kaduilla
23.10.2026–29.8.2027
Hakasalmen huvila (Mannerheimintie 13 B, Helsinki) 
hakasalmenhuvila.fi

Avoinna: ti 11–19, ke–su 11–17
Pääsymaksu 17/11 €, alle 18-vuotiaille ja Museokortilla vapaa pääsy

Hakasalmen huvilan ilmaispäivä
Joka kuukauden viimeinen perjantai klo 11–17

Avainsanat

museonäyttelyHelsinkikaupunginmuseohelsingin kaupunginmuseoHakasalmen huvilaKaramzinin huvilapunkmuseopunkkino reginamusiikkialakulttuurilepakkokill cityvuoritalotalonvaltaus

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Nahkatakki, jossa punk-aiheisa pinssejä.
Normit kaatuvat, kun Punkmuseo valtaa Hakasalmen huvilan lokakuussa 2026.
Kaiden nahkarotsi. J-P Inkinen, 1986 Punkmuseo
Lataa
Punkin periaatteisiin kuuluu heikompien puolustaminen, vallitsevien arvojen kyseenalaistaminen ja epäkohtiin puuttuminen. Porttikiellot ovat vaihtuneet parrasvaloihin, mutta perusasiat syntyvät edelleen katutasolla. Kova ydin on sama kuin aina: kyseenalaista, toimi itse, älä odota.
Punkin periaatteisiin kuuluu heikompien puolustaminen, vallitsevien arvojen kyseenalaistaminen ja epäkohtiin puuttuminen. Porttikiellot ovat vaihtuneet parrasvaloihin, mutta perusasiat syntyvät edelleen katutasolla. Kova ydin on sama kuin aina: kyseenalaista, toimi itse, älä odota.
Punkkarit Tuomiokirkon portailla. J-P Inkinen, 1986 Punkmuseo
Lataa
Punk ei välttämättä muuta maailmaa, mutta yhden ihmisen elämän se voi muuttaa täysin. Toisille punk on muistoja, toisille tulevaisuuden haaveita. Lepakko vallattiin 1979, ja kaupunki vuokrasi sitä Elävän Musiikin yhdistys Elmulle vuoteen 1999 asti. Lepakko oli aikanaan Suomen merkittävimpiä kulttuurikeskittymiä ja erityisen tärkeä alakulttuureille. Sinne matkusti yleisöä ja esiintyjiä ympäri Suomen ja maailman.
Punk ei välttämättä muuta maailmaa, mutta yhden ihmisen elämän se voi muuttaa täysin. Toisille punk on muistoja, toisille tulevaisuuden haaveita. Lepakko vallattiin 1979, ja kaupunki vuokrasi sitä Elävän Musiikin yhdistys Elmulle vuoteen 1999 asti. Lepakko oli aikanaan Suomen merkittävimpiä kulttuurikeskittymiä ja erityisen tärkeä alakulttuureille. Sinne matkusti yleisöä ja esiintyjiä ympäri Suomen ja maailman.
Päivi ja Heidi Lepakolla. Jan Kaila, 1982 Punkmuseo
Lataa
Lontoossa ja New Yorkissa 1970-luvulla syntynyt punk rantautui hämmästyttävän nopeasti Helsinkiin ja koko Suomeen. Hallituksen ja nuorisojärjestöjen yritykset pysäyttää punkin maihinnousu lisäsivät nuorten kiinnostusta entisestään.
Lontoossa ja New Yorkissa 1970-luvulla syntynyt punk rantautui hämmästyttävän nopeasti Helsinkiin ja koko Suomeen. Hallituksen ja nuorisojärjestöjen yritykset pysäyttää punkin maihinnousu lisäsivät nuorten kiinnostusta entisestään.
Kill Cityn seinäkirjoituksia. J-P Inkinen, 1979 Punkmuseo
Lataa
Katu on Punk -kadunvaltaustapahtumaa on järjestetty vuodesta 2007 lähtien. Se on protesti yksityisautoilua vastaan ja samalla tilan haltuun ottamista alakulttuurille, joka saa julkisesta tilasta käyttöönsä usein vain marginaalit.
Katu on Punk -kadunvaltaustapahtumaa on järjestetty vuodesta 2007 lähtien. Se on protesti yksityisautoilua vastaan ja samalla tilan haltuun ottamista alakulttuurille, joka saa julkisesta tilasta käyttöönsä usein vain marginaalit.
Katu on Punk. Timo Kiippa, 2025 Punkmuseo
Lataa
Punkkareiden yhteisiä vihollisia ovat perinteisesti olleet sota, kapitalismi ja uskonnot. Mutta kohteeksi sopii mikä tahansa tärkeä aihe. Mieltä on osoitettu esimerkiksi sekä keskioluen puolesta että Sorbusta vastaan.
Punkkareiden yhteisiä vihollisia ovat perinteisesti olleet sota, kapitalismi ja uskonnot. Mutta kohteeksi sopii mikä tahansa tärkeä aihe. Mieltä on osoitettu esimerkiksi sekä keskioluen puolesta että Sorbusta vastaan.
Ydinaseiden vastainen mielenosoitus. J-P Inkinen, 1985 Punkmuseo
Lataa
Punk ei tarvitse palatseja tai varta vasten suunniteltuja tiloja. Paikat ovat usein tilapäisiä, eivätkä jättömailla sijaitsevat vanhat teollisuus- ja varastotilat muille kelpaisikaan. Käpylän vanha paloasema eli Vuoritalo oli punkkareiden käytössä useaan kertaan. Siellä toimitettiin lehtiä, treenattiin soittoa ja järjestettiin keikkoja.
Punk ei tarvitse palatseja tai varta vasten suunniteltuja tiloja. Paikat ovat usein tilapäisiä, eivätkä jättömailla sijaitsevat vanhat teollisuus- ja varastotilat muille kelpaisikaan. Käpylän vanha paloasema eli Vuoritalo oli punkkareiden käytössä useaan kertaan. Siellä toimitettiin lehtiä, treenattiin soittoa ja järjestettiin keikkoja.
Vuoritalon kerrokset. Jussi Jänis, 2007 Musiikkiarkisto
Lataa
Lyhyen aikaa Toisella linjalla toiminut Kill City oli yksi ensimmäisistä punkkareiden tukikohdista. Vaikka monet kaupunkia elävöittäneet punkpaikat löytyvät enää vanhoista valokuvista, vallataan niiden tilalle uusia koko ajan. Kill City tyhjeni elokuun lopussa 1979 – Lepakko oli vallattu viikkoa aiemmin.
Lyhyen aikaa Toisella linjalla toiminut Kill City oli yksi ensimmäisistä punkkareiden tukikohdista. Vaikka monet kaupunkia elävöittäneet punkpaikat löytyvät enää vanhoista valokuvista, vallataan niiden tilalle uusia koko ajan. Kill City tyhjeni elokuun lopussa 1979 – Lepakko oli vallattu viikkoa aiemmin.
Kill City. Harri Ahola, 1979 Helsingin kaupunginmuseo
Lataa
Punk on elämäntapa ja asenne, joka näkyy ulospäin. Pukeutumisella erotutaan valtavirrasta ja ilmaistaan omia arvoja. Nahka, niitit ja rikkinäiset vaatteet ovat kannanottoja, julistuksia ja osa identiteettiä.
Punk on elämäntapa ja asenne, joka näkyy ulospäin. Pukeutumisella erotutaan valtavirrasta ja ilmaistaan omia arvoja. Nahka, niitit ja rikkinäiset vaatteet ovat kannanottoja, julistuksia ja osa identiteettiä.
Maiharit Lepakolla. Marja Wesander, 1984 Helsingin kaupunginmuseo
Lataa

Linkit

Hakasalmen huvila

Hakasalmen huvila on osa Helsingin kaupunginmuseota ja siellä järjestetään vaihtuvia näyttelyitä. Hakasalmen huvila sijaitsee Finlandia-talon ja Musiikkitalon välissä lähellä Töölönlahtea. Elegantissa rakennuksessa voi tavoittaa muiston empireajan huvila-arkkitehtuurista. Huvilan tunnetuin asukas oli Aurora Karamzin (1808–1902).

Hakasalmen huvilan julkisivu

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Helsingfors kulturbarn möjliggör avgiftsfria kulturupplevelser för allt fler barnfamiljer10.11.2026 18:21:38 EET | Pressmeddelande

Verksamheten Kulturens fadderbarn, som inleddes som ett projekt 2020, förnyas från början av 2027 och fortsätter under namnet Helsingfors kulturbarn som en bestående verksamhet för barnfamiljer, koordinerad av staden. Verksamheten blir ännu mångsidigare. I fortsättningen får fler familjer än tidigare möjlighet att delta i föreställningar och workshoppar som ordnas av kulturaktörer på olika håll i staden. Den förnyade verksamheten inleds nästa vår med lanseringsevenemanget Kulturbarnens festdagar, dit både de som redan deltar i verksamheten och de nya kulturbarnen är välkomna.

Helsingin kulttuurilapset tuo maksuttomia kulttuurielämyksiä yhä useammille lapsiperheille10.11.2026 18:21:38 EET | Tiedote

Vuonna 2020 hankkeena käynnistynyt Kulttuurin kummilapset -​toiminta uudistuu vuoden 2027 alusta jatkuen pysyvänä kaupungin koordinoimana Helsingin kulttuurilapset -toimintana lapsiperheille. Toiminta monipuolistuu entisestään. Jatkossa aiempaa useammilla perheillä on mahdollisuus osallistua kulttuuritoimijoiden järjestämiin esityksiin ja työpajoihin eri puolilla kaupunkia. Uudistunut toiminta käynnistyy ensi keväänä lanseeraustapahtumilla, Kulttuurilasten juhlapäivillä, joihin ovat tervetulleita niin toiminnassa jo mukana olevat kuin uudetkin kulttuurilapset.

Päätöstiedote: kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokous 3.11.20263.11.2026 17:53:20 EET | Tiedote

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan 3.11.2026 kokouksen päätöstiedote on julkaistu. Lotta Vaulo-Grönqvist valittiin Helsingin alueellisten taide- ja kulttuuripalvelujen päälliköksi. Alueellisten taide- ja kulttuuripalvelujen päällikkö johtaa kokonaisuutta, johon kuuluvat taide- ja kulttuuripalvelut Kanneltalossa, Malmitalossa ja Stoassa sekä Savoy-teatteri. Lisäksi Kanneltalon kokonaisuuteen kuuluvat Maunula-talon taide- ja kulttuuripalvelut ja Savoy-teatteriin Espan lava.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye