Musiikinkuuntelu Suomessa 2026: musiikki yhdistää suomalaisia epävarmassa ajassa – suomenkielinen pop säilytti asemansa suosituimpana musiikkityylinä

Lue tutkimusraportti (pdf)

Tutkimuksen mukaan 51 prosenttia suomalaisista pitää musiikkia erittäin tärkeänä ja 40 prosenttia jokseenkin tärkeänä itselleen. Musiikista saa merkittävästi iloa elämäänsä 85 prosenttia suomalaisista, ja 76 prosenttia kokee sen tarjoavan syviä elämyksiä.

Musiikin merkitys korostuu erityisesti epävarmoina aikoina. Peräti 71 prosenttia suomalaisista kertoo musiikin olevan erityisen tärkeää silloin, kun elämässä on vaikeaa.

”Suomalaiset kokevat musiikin ennen kaikkea yhteisöllisenä voimana. Lähes 60 prosenttia kertoo musiikkimaun yhdistävän heitä muihin ihmisiin, ja yli puolet tuntee yhteyttä samoista artisteista tai kappaleista pitäviin. Musiikilla on myös konkreettinen vaikutus ihmisten välisiin suhteisiin. Lähes puolet suomalaisista kertoo saaneensa uusia tuttavuuksia tilanteissa, joissa on kuunneltu musiikkia”, tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista kertoo.  

Suomenkielinen pop, perinteinen rock ja englanninkielinen pop ovat suomalaisten suosikkimusiikkia

Suomalaisten musiikkimaku on edelleen monipuolinen. Suosituimpia musiikkityylejä ovat suomenkielinen pop, perinteinen rock ja englanninkielinen pop, joista jokaista pitää mieluisana 53 prosenttia suomalaisista.  Seuraavina tulevat metalli ja iskelmä, joita pitää mieluisina 40 prosenttia suomalaisista. Rapin ja hiphopin sekä K-popin suosio jatkaa kasvuaan erityisesti nuorten keskuudessa.

Musiikkimaku vaihtelee voimakkaasti iän mukaan. Alle 25-vuotiaiden suosikkien joukossa korostuvat rap, suomenkielinen pop ja englanninkielinen pop. Vanhemmissa ikäryhmissä suosituimpien joukkoon nousevat puolestaan iskelmä ja perinteinen rock. Kotimaisen musiikin arvostus on suomalaisten keskuudessa vahvaa.

”Suomalaiset ovat edelleen ylpeitä omasta musiikkikulttuuristaan. Tutkimuksen mukaan 84 prosenttia suomalaisista on iloisia siitä, että Suomessa on oma musiikkikulttuurinsa ja omat musiikintekijänsä. Lisäksi 77 prosenttia kokee, että musiikkikulttuuria kannattaa yhteiskunnassa aktiivisesti tukea ja vaalia”, Kari Tervonen analysoi.

Suurin osa suomalaisista ei arvosta tekoälyn luomaa musiikkia

Tutkimus tarkasteli ensimmäistä kertaa laajemmin myös suomalaisten suhtautumista tekoälyyn musiikissa. Kuusi kymmenestä suomalaisesta haluaa tietää, onko heidän kuuntelemansa musiikki tekoälyn luomaa. Lisäksi 70 prosenttia kertoo, ettei lähtökohtaisesti haluaisi kuulla tekoälyn tekemää musiikkia.  

”Tekoälyn käyttöön tunnutaan suhtautuvan huomattavasti myönteisemmin käytännön arjen toimintojen, kuten esimerkiksi ohjeiden etsimisten tai verkkokauppatarjousten löytämisen tukena. Sen sijaan tekoälyn käyttöön työkaluna musiikin säveltämisessä tai esittämisessä suhtautui tutkimuksen mukaan myönteisesti vain 13 prosenttia suomalaisista”, Kari Tervonen kertoo.

Lue tutkimusraportti (pdf)

Teoston ja Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n Musiikinkuuntelu Suomessa 2026 -tutkimus tuottaa tietoa pitemmän aikavälin muutoksista suomalaisten musiikinkuuntelutavoissa jo 13. kertaa. Tutkijana toimi johtava tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista tukenaan Johanna Laitinen Teostosta sekä Tommi Kyyrä Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:stä.