Kokoomuksen poliisikansanedustaja puuttuisi rappiostriimaukseen rikoslailla – mallia Puolasta

Rappiostriimauksessa ihmisten päihteidenkäyttöä, nöyryyttämistä ja väkivaltaisia tilanteita kuvataan suorissa verkkolähetyksissä katsojien viihdyttämiseksi ja taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi. Pahimmillaan katsojat voivat maksamalla yllyttää lähetyksiin osallistuvia yhä vaarallisempiin tekoihin.

– Toisen ihmisen kärsimyksestä on tehty viihdettä ja pahimmillaan jopa liiketoimintaa. Katsojat voivat maksaa siitä, että päihtynyttä ihmistä nöyryytetään, yllytetään vaarallisiin tekoihin tai pahoinpidellään suorassa lähetyksessä. Ihmisten hädällä ei saa tehdä rahaa, Kilpi sanoo.

Suomen rikoslaki mahdollistaa jo nykyisin puuttumisen esimerkiksi pahoinpitelyihin, uhkailuun ja pakottamiseen. Kilven mukaan on kuitenkin selvitettävä, kattaako lainsäädäntö riittävästi tilanteet, joissa väkivallasta, nöyryyttämisestä ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyväksikäytöstä tehdään järjestelmällistä, rahaa tuottavaa verkkosisältöä.

– Pitkän poliisiurani aikana olen nähnyt, miten vakavia seurauksia väkivallalla ja hyväksikäytöllä voi olla. Päihtynyt tai muuten heikossa asemassa oleva ihminen ei välttämättä kykene arvioimaan, mihin häntä yllytetään. Meidän on pystyttävä puuttumaan myös niihin, jotka järjestävät tällaista toimintaa ja hyötyvät siitä taloudellisesti, Kilpi painottaa.

Kilpi nostaa esimerkiksi Puolan, jossa rappiostriimauksen tiettyjä muotoja on kriminalisoitu. Hänen toimenpidealoitteessaan esitetään, että Suomessa selvitetään vastaavan sääntelyn tarve sekä arvioidaan verkkoalustojen vastuuta, toiminnan rahoittamiseen puuttumista ja viranomaisten toimivaltuuksia.

– Erityisen huolestuttavaa on, että myös lapset ja nuoret voivat seurata tällaista sisältöä. Emme voi hyväksyä maailmaa, jossa toisen ihmisen nöyryyttämisellä saa suosiota ja rahaa. Ihmisten hyväksikäyttö ei muutu hyväksyttäväksi sillä, että se tapahtuu kameran edessä, Kilpi päättää.