Tampereen yliopisto

Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset yleistyvät – ammattilaisten yhteistoiminnassa kehitettävää

26.10.2026 09:30:00 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

Jaa

Lisääntyvät ja riskialttiit suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset haastavat suomalaista äitiyshuollon palvelujärjestelmää. KM Jussi Hänninen tutki väitöskirjassaan näitä synnytyksiä ja sai selville, että kätilön toiminta oli keskeinen tekijä myönteisessä kokemuksessa. Sen sijaan vain puolet tutkimukseen vastanneista ensihoitajista koki osaavansa hoitaa ongelmitta sujuvan synnytyksen.

Jussi Hänninen.
Suunnittelemattomien sairaalan ulkopuolella tapahtuvien synnytysten määrä on kolminkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä siitäkin huolimatta, että syntyvyys on laskenut ennätyksellisen alhaiselle tasolle. Jussi Hänninen kehitti väitöskirjassaan toimintatavan, jonka avulla voidaan kehittää ammatillisten toimijoiden dialogia kriittisten synnytystapahtumien hoidossa. Hannu Heikkinen

Nykyisin yhä useampi synnyttää tahtomattaan synnytyssairaalan ulkopuolella – ja kohtaa tilanteen, johon osallistuu yhtä aikaa useita ammatillisia toimijoita: hätäkeskuspäivystäjiä, ensihoitajia ja kätilöitä.

Kasvatustieteen maisteri Jussi Hänninen tutki väitöskirjassaan suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä erityisesti ammatillisten toimintajärjestelmien yhteistyön, asiantuntijuuden kehittämisen ja synnyttäjien omien kokemusten näkökulmista.

Väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että kätilön osallisuus korostui myönteisen lopputuloksen keskeisenä mahdollistajana.

– Kätilöosaaminen tulisi nostaa keskeiseksi osaksi suunnittelemattomien sairaalan ulkopuolisten synnytysten hoitoketjua niin synnyttäjien, maallikkoavustajien, ensihoito-organisaatioiden kuin hätäkeskuslaitoksen tueksi. Kätilökoulutuksessa tulisi keskittyä konsultoivan videokätilön ohjausosaamisen kehittämiseen, Hänninen sanoo.

Sairaalan ulkopuolinen synnytystilanne oli hätäkeskuspäivystäjille haastava

Tutkimuksen mukaan moni hätäkeskuspäivystäjä piti suunnittelematonta sairaalan ulkopuolista synnytystehtävää asiantuntijuuttaan erityisesti haastavana, ja vain puolet ensihoitajista koki osaavansa hoitaa ongelmitta sujuvan synnytyksen.

Ensihoitajilla riittävän asiantuntijuuden aukot johtuivat sekä epävarmuudesta kliinisen synnytyksen hoidon osaamisesta että erilaisista kommunikaatiokatkoksista tai vuorovaikutuksen jännitteistä erityisesti synnyttäjän kohtaamisessa.

Hätäkeskuspäivystäjien riittävän asiantuntijuuden aukot liittyivät riskinarvioprotokollan asettamiin rajoituksiin, vuorovaikutuksen haasteisiin ja puutteelliseen ymmärrykseen synnytyksen kulusta.

– Lohdullista on, että kummankin ammattiryhmän toimijat halusivat kehittää synnytyksen hoidon asiantuntijuuttaan, Hänninen sanoo.

Palvelujärjestelmän yhteistoiminnassa puutteita

Tutkimuksessa suurimmat kehittämishaasteet liittyivät suomalaisen äitiyshuollon palvelujärjestelmän yhteistoiminnan puutteeseen.

– Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset haastavat narratiivia Suomesta äitiyshuollon mallimaana ja menestystarinana, Hänninen sanoo.

Hän kertoo, että koulutuspoliittisesti ammattilaisille tulisi luoda kannustimia ensihoitaja-kätilö-kaksoistutkintojen suorittamiseen ja mahdollistaa harvojen hätäkeskuspäivystäjinä toimivien kätilöiden synnytyksen hoidon asiantuntijuuden täysimittainen hyödyntäminen.

– Synnytyksiin liittyvissä hätäpuheluissa pitäisi pystyä ohittaa moniviranomaishätäkeskusjärjestelmän ja riskinarvioprotokollan asettamat nykyiset rajoitukset, Hänninen kertoo.

Tutkimukseen perustuva toimintakonsepti kehittää ammattilaisten yhteistyötä synnytysten hoidossa

Hänninen kertoo, että suunnittelemattomassa sairaalan ulkopuolisessa synnytyksessä tulee pyrkiä synnytysturvallisuuden sisältävän, kokonaisuutena myönteisen synnytyskokemuksen saavuttamiseen.

Väitöskirjassaan Hänninen kehitti tutkimusperustaisen toimintakonseptin, joka uudistaa osapuolten edustamien toimintajärjestelmien välistä dialogia kriittisten synnytystapahtumien hoidossa.

– Hahmottelemani yhteiskehitteleväksi solmutyöskentelyksi nimetty dialoginen toimintakonsepti kunnioittaa suunnittelematta sairaalan ulkopuolella synnyttävän aktiivista toimijuutta, synnytysturvallisuutta ja edistää myönteisen synnytyskokemuksen saavuttamisen mahdollisuutta, Hänninen kuvailee.

Tutkimus osoitti, että kokonaisuutena myönteinen synnytyskokemus voi parhaimmillaan muovautua synnyttäjän voimaantumiseksi.

Näin tutkimus tehtiin:

  • Jussi Hännisen väitöskirja pyrkii kehittämään suunnittelemattomien sairaalan ulkopuolisten synnytystapahtumien hoidossa tarvittavaa asiantuntijuutta ja yhteistoimintaa.
  • Hännisen kasvatustieteellisen alan väitöskirja koostuu kolmesta vertaisarvioidusta erillisartikkelista sekä yhteenveto-osasta.
  • Laadullisen, monimenetelmällisen tapaustutkimuksen aineistona ovat kätilöiden (n = 12), ensihoitajien (n = 22) ja hätäkeskuspäivystäjien (n = 31) kirjoittamat tarinat sekä synnyttäjien (n = 25) ja maallikkoavustajien (n = 5) haastattelut.


Kasvatustieteen maisteri (KM) Jussi Hännisen väitöskirja Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset synnyttäjien, maallikkoavustajien ja ammattilaisten toimintajärjestelmissä: kohti yhteiskehittelevää solmutyöskentelyä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 11. joulukuuta 2026. Väitöstutkimus kuuluu kasvatustieteelliseen alaan. 

Lue lisää väitöstilaisuudesta ja tutustu väitöskirjaan.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jussi Hänninen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, äitiyshuollon lehtori, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk
p. 044 702 8373
jussi.hanninen@tuni.fi

Kuvat

Jussi Hänninen.
Suunnittelemattomien sairaalan ulkopuolella tapahtuvien synnytysten määrä on kolminkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä siitäkin huolimatta, että syntyvyys on laskenut ennätyksellisen alhaiselle tasolle. Jussi Hänninen kehitti väitöskirjassaan toimintatavan, jonka avulla voidaan kehittää ammatillisten toimijoiden dialogia kriittisten synnytystapahtumien hoidossa.
Hannu Heikkinen
Lataa
Jussi Hänninen.
Hannu Heikkinen
Lataa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 23 200 opiskelijaa ja henkilöstöä noin 4 200. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Humanoidirobotin käännetty katse tuottaa hylätyksi tulemisen kokemuksen10.11.2026 14:11:48 EET | Tiedote

Poispäin suunnattu katse viestii välinpitämättömyyttä. Samuli Linnunsalon ja tutkijakollegoiden tuore tutkimus osoittaa, että humanoidirobotin vältellessä katsekontaktia tutkittavat raportoivat muun muassa kasvanutta ulkopuolisuuden kokemusta, madaltunutta mielialaa sekä alentunutta itsetuntoa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa humanoidirobottien nonverbaalisten viestien mahdollisista negatiivisista vaikutuksista ihmisiin.

Lääkäreille uusia työkaluja terveysdatan käsittelyyn – 8 miljoonan euron tutkimushanke hyödynsi tekoälyä ja laajennettua todellisuutta9.11.2026 11:40:00 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston johtama MEDALLION-tutkimusprojekti etsi uusia tapoja lääketieteellisen datan käsittelyyn. Yhdessä tutkimuskumppaneiden, yritysten ja Business Finlandin kanssa hankkeessa kehitettiin työkaluja, jotka hyödyntävät laajennettua todellisuutta (XR) ja tekoälyä (AI). Menetelmiä voidaan odottaa kliiniseen käyttöön lähitulevaisuudessa.

Huonot resurssit, puutteellinen tuki, epäselvät roolit ja kuormittava työ – tutkimus selvitti, miksi varhaiskasvatuksen opettajat jättivät alan3.11.2026 09:30:00 EET | Tiedote

Tutkijat selvittivät suomalaisten varhaiskasvatuksen opettajien ammatinvaihtopäätöksiä. Tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen opettajat haluavat tehdä työnsä lasten parhaaksi ja ammatillisten arvojensa mukaisesti, mutta organisaatioiden tarjoamat työnteon ehdot eivät aina anna siihen riittäviä mahdollisuuksia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye