Espoo ja Vantaa leikkaavat henkilöstöä – ja elinvoimaansa

– Espoo käänsi selkänsä kirjastojen henkilöstölle, sanoo kirjastolaisia edustavan Kumula ry:n toiminnanjohtaja Jussi Näri.

Espoossa yt-neuvottelujen tuloksena 80 kaupungin työntekijää irtisanottaisiin. Leikkaukset  osuvat erityisen kovaa Espoon kirjastoihin, joissa tehtävät päättyisivät 18 työntekijältä. 

– Olemme järkyttyneitä Espoon päätöksistä ja kannamme huolta sekä työntekijöistä että kaupunkilaisille olennaisen tärkeästä kuntapalvelusta, Jussi Näri sanoo.

– Irtisanoma lla kirjastojen matalapalkkaista henkilöstöä ei Espoon kokoisen kaupungin taloustilannetta paikata. Nyt tehtävät vähennykset tekevät sen sijaan suuremman aukon kaupunkilaisille tärkeään kuntapalveluun. Palvelu on olennainen erityisesti kouluille, lapsiperheille, ikäihmisille sekä pienituloisille kaupunkilaisille. Leikkaukset osuvat kipeästi etenkin näihin käyttäjäryhmiin.

– Olemme pettyneitä siihen, että henkilöstön edustajien tarjoamia ratkaisuehdotuksia kuten pitkäjänteistä henkilöstösuunnittelua, eläköitymisiä sekä vähennyksistä luopumisia ei yt-neuvotteluissa otettu juuri huomioon.

"Tekoäly ei ota itseään käyttöön"

Sekä Espoossa että Vantaalla leikkaukset osuvat kipeästi myös hallinnon henkilöstöön. 

Liittojen mielestä on erityisen ristiriitaista vähentää hallinnon ja kehittämisen resursseja tilanteessa, jossa kunnilta ja hyvinvointialueilta odotetaan tuottavuuden parantamista digitalisaation ja tekoälyn avulla.

– Tekoäly tuo asiantuntijatyöhön todellisia mahdollisuuksia, ja kunnat odottavat siltä tuottavuusloikkaa. Loikka ei kuitenkaan tapahdu itsestään, huomauttaa Specian toiminnanjohtaja Saara Paavola.

– Prosessit on suunniteltava uudelleen, henkilöstö koulutettava ja sovittava, mihin tekoälyä kunnan palveluissa voi ja kannattaa käyttää. Tämän työn tekevät hallinnon asiantuntijat ja esihenkilöt, juuri he, joihin vähennykset nyt kohdistuvat.

– Kun kehittämisen kapasiteettia vähennetään ennen kuin tekoäly on edes laajasti käytössä, kunnalta puuttuvat pian ne, joiden pitäisi toteuttaa tuottavuusloikka. Tekoäly ei ota itseään käyttöön, sanoo Paavola.

Paavola muistuttaa, että jokainen kunta joutuu rakentamaan tekoälyn hyödyntämiseen tarvittavan osaamisen itse. Kunnat eivät voi odottaa valmista mallia valtiolta tai naapurikunnalta.

Specia muistuttaa, että myös työllisyyspalvelut ovat kunnan elinvoiman ydintä. Specian ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen keväällä tekemän kyselyn mukaan työllisyysalueiden asiantuntijalla on jo nyt keskimäärin 170–185 asiakasta.

– Kunta maksaa osan pitkään työttömänä olleiden etuuksista. Työllisyyspalveluiden heikentäminen voi tulla kunnalle kalliimmaksi kuin se, mitä vähennyksillä säästetään, Paavola sanoo.

Leikkaukset nakertavat elinvoimaa

Akavan Erityisalat on huolissaan kuntien elinvoimasta säästöpaineiden keskellä. Nyt suuret etelän kaupungit näyttävät mittavilla henkilöstöleikkauksilla huonoa esimerkkiä. 

– Säästöpäätösten yhteydessä tulisi tarkastella myös niiden pidemmän aikavälin vaikutuksia: mitä menetetään, jos osaamista vähennetään ja palvelujen edellytyksiä heikennetään, muistuttaa johtaja Mikael Palola Akavan Erityisaloista.  

– Hyvä hallinto on kunnan kivijalka. Kuntien kirjasto-, kulttuuri-, museo-, nuoriso- ja liikuntapalvelut ovat kunnille hyvinvoinnin voimavara ja tärkeä vetovoimatekijä. Säästöpaineet uhkaavat nyt laajasti näitä kuntakentän elinvoiman  peruspilareita, Palola sanoo.

Lisätietoja:

Johtaja Mikael Palola, Akavan Erityisalat, puh. 044 459 8561

Toiminnanjohtaja Jussi Näri, Kumula, puh. 0400 816 284

Toiminnanjohtaja Saara Paavola, Specia, puh. 050 329 7524