Vaasan hallinto-oikeus vahvisti olosuhteiden muuttuneen Kemi- ja Iijoella - luvanhaltijoiden on suunniteltava lohen ja taimenen vaellusratkaisut

Lapin elinvoimakeskus katsoo, että kokonaisuutena Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisut vahvistavat olosuhteiden muuttuneen Kemi- ja Iijoella, ja että ainakin osittainen luonnonkierron palauttaminen on mahdollista.  Hallinto-oikeuden päätösten mukaan luvanhaltijoiden on lähtökohtaisesti suunniteltava ja selvitettävä sekä järjestettävä mahdollisimman tehokas lohen ja meritaimenen kalankulku voimalaitoskohtaisesti  ylös- ja alasvaellusratkaisuin. Luvanhaltioiden on lisäksi laadittava suunnitelma lohen ja meritaimenen kotiuttamiseksi voimalaitosten yläpuoliselle alueelle. 

Lisäksi hallinto-oikeus totesi Kemijokea koskevassa päätöksessään, että aluehallintoviraston ei olisi tullut hylätä Lapin elinvoimakeskuksen hakemusta Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan sekä Raudanjoen Permantokosken voimalaitosten osalta. Hallinto-oikeus asetti luvanhaltijoille velvollisuuden laatia vastaavat suunnitelmat ja selvitykset kyseisten voimalaitosten osalta.  

- Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisut painottuvat kalankulun järjestämiseen, joka mahdollistaa osittaisen luonnonkierron toteutumisen. Tämä ohjaa kalatalousvelvoitteiden hoitoa luonnonmukaisemmaksi. Toisaalta osa velvoitesisällöstä jää ratkaistavaksi myöhemmin voimalaitoskohtaisissa luvissa, jota voidaan pitää yleisen kalatalousedun kannalta haasteellisena, Lapin elinvoimakeskuksen johtava kalatalousasiantuntija Heikki Laitala sanoo. 

Lapin elinvoimakeskus katsoo, että Kemi- ja Iijoen kalatalousvelvoitteiden tulevaisuus jää osin epävarmaksi. Ratkaisujen mukaan on luvanhaltijan vastuulla esittää vaihtoehtoisia lohen ja meritaimenen luontaista elinkiertoa tukevia toimenpiteitä tai muita toimenpiteitä, mikäli kalankulun mahdollistavien rakenteiden toteuttaminen katsottaisiin jossakin kohteessa mahdottomaksi.  

Samalla muun muassa vanhojen uomien vesittämisen selvitystä, lohen ja meritaimenen istutusvelvoitteita sekä nahkiaisen ylisiirtovelvoitteen tuloksellisuuden tarkkailua koskevat kysymykset jäivät avoimeksi. Hallinto-oikeuden ratkaisujen perusteella Kemi- ja Iijoen laaja kalatalousvelvoitekokonaisuus jäisi arvioitavaksi yksittäisten voimalaitosten lupahakemusten yhteydessä, jota kalatalousviranomainen pitää ongelmallisena yleisen kalatalousedun näkökulmasta.

Hallinto-oikeuden päätökset jättävät vanhat velvoitemääräykset voimaan siihen asti, kunnes luvanhaltijat toimittavat edellä mainitut selvitykset, suunnitelmat ja arviot hakemusasioina Lupa- ja valvontavirastolle ratkaistavaksi ja viranomainen on ratkaissut asian. Kemijoen osalta suunnitelmat on toimitettava virastolle kolmen vuoden ja Iijoen osalta kahden vuoden kuluttua päätösten lainvoimaiseksi tulosta. 

Lapin elinvoimakeskus perehtyy tarkemmin päätösten perusteluihin ja pohtii mahdollisia jatkotoimenpiteitä.  Uuden luonnonmukaisemman velvoitehoidon tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkuvaa yhteistyötä viranomaisten, luvanhaltijoiden, tutkimuslaitosten ja haitankärsijöiden kesken. 

Taustalla on lähes 10 vuotta sitten aloitettu prosessi 

Kalatalousviranomaisena toimiva Lapin elinvoimakeskus (vuoteen 2025 saakka Lapin ELY-keskus) haki vuonna 2017 Kemi- ja Iijoen kalatalousvelvoitteeseen muutosta Lupa- ja valvontavirastolta (vuoteen 2025 saakka aluehallintovirasto). Muutoshakemusten taustalla olleiden selvitysten perusteella katsottiin, että kalatalousvelvoitteita voitiin hoitaa luonnonmukaisemmin muun muassa rakentamalla ylös- ja alasvaellusyhteydet vesistöalueiden alaosalla sijaitseviin voimalaitoksiin. 

Lupa- ja valvontavirasto totesi vuonna 2024 antamassaan ratkaisussa, että Kemi- ja Iijoen kalatalousvelvoitteiden osalta on tapahtunut olosuhteiden olennainen muutos ja velvoitteet on syytä arvioida uudelleen. Lupa- ja valvontavirasto edellytti ratkaisuissaan, että luvanhaltijoiden tulee selvittää ja suunnitella sekä laittaa lupahakemusasiana vireille ylös- ja alasvaellusrakenteet mahdollisimman tehokkaan kalankulun järjestämiseksi Ala-Kemijoen ja Iijoen pääuoman voimalaitoksilla. Lisäksi lohen ja meritaimen istutusvelvoitteita lisättiin. 

Lapin elinvoimakeskus katsoi, että päätös oli kuitenkin edelleen puutteellinen yleisen kalatalousedun näkökulmasta. Lapin elinvoimakeskus valitti Lupa- ja valvontaviraston päätöksestä vuonna 2024 Vaasan hallinto-oikeuteen. 

Kalatalousvelvoitteilla korvataan kalakannoille ja kalastukselle aiheutuneita vahinkoja 

Kalatalousvelvoitteiden muutosprosessissa on lähtökohtaisesti kysymys vesilain mukaisesta kalatalousviranomaisen mahdollisuudesta hakea muutosta kalatalousvelvoitteisiin. Vaatimuksena on, että olosuhteiden muuttumisen vuoksi se on perusteltua.  

Kalatalousvelvoite itsessään tarkoittaa luvanhaltijalle asetettua velvoitetta korvata kalakannoille ja kalastukselle aiheutuneita vahinkoja. 

- Kalatalousvelvoitteet ja niiden toimivuus on keskeistä Pohjois-Suomen kalakannoille ja kalastukselle myös huoltovarmuuden kannalta nyt ja erityisesti tulevaisuuden olosuhteissa. Velvoitteiden rinnalla kalatalouden kehittämistä jatketaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa, kertoo Lapin elinvoimakeskuksen kalatalouspäällikkö Jermi Tertsunen.