Meriteollisuuden kasvunäkymät ovat myönteiset

Suomalaisille meriteollisuusyrityksille tehdyn kyselyn mukaan valtaosa niistä hakee kasvua: kaikista vastanneista 84 prosenttia on kasvuhakuisia, ja voimakkaasti kasvuhakuisia on 27 prosenttia. Kasvuhakuisten osuus on noussut selvästi vuonna 2023 meriteollisuusyrityksille tehdystä kyselystä, jolloin kasvuhakuisia oli yhteensä 67 prosenttia.

Kasvua tukevat erityisesti meriteollisuuden tilauskannat. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 40 prosentilla tilauskanta kasvoi viimeisen vuoden aikana. Tilauskannan kasvu oli laskua yleisempää kaikissa arvoketjun osissa. Useimmin tilauskanta kasvoi asennusurakoitsijoilla ja kokonaistoimittajilla. Voimakkainta kasvu oli arvoketjun alkupäässä: suunnittelu- ja konsulttitoimistoista noin neljänneksellä tilauskanta kasvoi yli 20 prosenttia.

”Isojen telakoiden tilauskirjojen kasvu ja sitä kautta pidempiaikaiset näkymät tukevat koko ekosysteemin vahvistumista. Positiivinen vire näkyy yritystasolla: kasvuhalukkuus on lisääntynyt, ja kotimaisen markkinan lisäksi yritykset suuntaavat aiempaa aktiivisemmin myös Suomen ulkopuolelle”, sanoo Henri Hakamo, Tesin strategia- ja tutkimusjohtaja.

Yritykset arvioivat liikevaihtonsa kehittyvän myönteisesti, ja tyypillinen meriteollisuusyritys ennustaa kasvavansa kuluvana vuonna kymmenen prosenttia. Liikevaihto keskittyy erityisesti kotimaahan: kolme neljästä vastanneesta saa vähintään puolet meriteollisuusliikevaihdostaan Suomesta.

”Koska lopputuotteet, kuten risteilijät, menevät ulkomaille, kotimainen myynti on usein epäsuoraa vientiä. Se näkyy tilastoissa, kun valmis laiva luovutetaan ulkomaiselle tilaajalle”, Hakamo kommentoi.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 45 prosenttia toimii kansainvälisillä markkinoilla, ja valtaosa niistä arvioi olevansa kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Kilpailukykyisiksi itsensä arvioivat yritykset erottuvat etenkin innovatiivisuudessa, jälkimarkkinaratkaisuissa ja hinnassa. Lisäksi noin neljännes vastaajista pyrkii kansainvälisille markkinoille, useimmiten Eurooppaan.

Kasvua puolestaan jarruttaa työvoimapula. Kyselyyn vastanneista yrityksistä reilu neljännes kärsii työvoimapulasta, ja pula keskittyy erityisesti suorittaviin tehtäviin. Yritysten mukaan osaajien saatavuus on myös yleisin T&K-toiminnan este.

Kolmen suuren telakan merkitys suurta

Suomalainen meriteollisuus on rakentunut vahvasti suurten telakoiden – Turun, Rauman ja Helsingin – ympärille. Yli puolet kyselytutkimukseen vastanneista yrityksistä tekee myyntiä kolmelle suurimmalle telakalle. Suurimmille telakoille myyvistä noin puolet myy vain yhdelle telakalle, useimmiten Turun telakalle.

Keskittyminen on myös maantieteellistä, sillä valtaosa alan yrityksistä sijaitsee suurimpien telakoiden tuntumassa etelä- ja länsirannikolla.

”Vaikka Turun telakka vetää isossa mittakaavassa ekosysteemin kehitystä, alan yritykset ovat hajauttaneet liiketoimintaansa useamman tukijalan päälle ja saavat liikevaihtoa myös muualta kuin meriteollisuuden arvoketjusta”, Hakamo kertoo.

”Suomalainen meriteollisuus on hyvin verkottunut toimiala, joka ennen kaikkea kilpailee toimitusvarmuudella ja laadulla. Alan vahvuus on laaja ekosysteemi, joka kykenee pitkälti kotimaisten yritysten voimin vastaamaan haastavimpiinkin asiakastarpeisiin joustavasti”, päättää Hakamo.

Meriteollisuudella tarkoitetaan laivanrakennuksen ja -korjauksen ympärille rakentuvaa teollisuudenalaa, joka kattaa telakoiden lisäksi laajan verkoston alihankkijoita, jotka toimittavat laivanrakennukseen erilaisia tuotteita ja palveluita.

Lue koko selvitys täältä.

Selvityksestä: Selvitys on Tesin toteuttama, ja se pohjautuu vuoden 2023 vastaavaan selvitykseen. Selvitys tehtiin yhdistämällä Taloustutkimuksen tuottamaa kyselydataa ja Tesin tietomalleista saatua dataa. Selvityksessä tunnistettiin yhteensä noin tuhat suomalaista meriteollisuusyritystä. Selvitys koottiin 6.2.2026–29.4.2026. Kyselytutkimuksen otos oli 201 yritystä, eli 21 prosenttia tunnistetuista meriteollisuusyrityksistä. Otokseen kuului yrityksiä kaikista kokoluokista.