Tutkimus: Karjalankielisten evakkojen jälkipolvet elvyttävät sukunsa kieltä ja kulttuuriperintöä
29.10.2026 10:08:53 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Karjalankielisten evakkojen jälkipolvet ottavat takaisin omaa kieltään ja kulttuuriaan, jotka monissa perheissä katosivat toisen maailmansodan ja evakkouden seurauksena. FM, YTM Pirja Hyyryläisen Jyväskylän yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa, että toinen ja kolmas sukupolvi ovat nousseet keskeiseen rooliin karjalan kielen elvyttämisessä ja karjalaisen kulttuuri-identiteetin vahvistamisessa.
Hyyryläinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan pakotetun siirtolaisuuden vaikutuksia karjalankielisten jälkipolvissa. Tutkimuksessa hän selvitti jälkipolvien toimintaa oman kieliyhteisön hyväksi kansalaisopistoissa, kotiseutumatkoilla, sosiaalisessa mediassa ja järjestöissä. Evakkojen lapset järjestivät omille paikkakunnilleen karjalan kielen ja kulttuurin kursseja, joiden osallistujat vahvistivat osaltaan kielen voimaantumista.
Evakkojen lastenlapset ovat puolestaan aktivoituneet järjestökentällä perustamalla oman yhdistyksen Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša ry:n. He jakavat tietoa muille nuorille esimerkiksi rajakarjalaisista perinteistä sosiaalisen median alustoilla kuten Discordissa ja Instagramissa.
”Lisäksi tutkin karjalan kielen yhteiskunnallisen aseman muutosta Suomessa toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä 2020-luvulle saakka”, Hyyryläinen täydentää.
Tutkimuksen keskeisenä kysymyksenä olikin selvittää, millaiset tekijät ja olosuhteet ovat toisen maailmansodan jälkeen johtaneet tilanteeseen, jossa karjalankielisten evakoiden jälkeläiset joutuvat elvyttämään sukunsa uhanalaista kieltä.
Aineisto kerättiin vuonna 2020 haastattelemalla eri puolilla Suomea asuvia karjalankielisten evakkojen jälkeläisiä, jotka osallistuivat kansalaisopistojen karjalan kielen tai kulttuurin eri kursseille.
Oma kieli ja kulttuuri uudelleen haltuun
Hyyryläisen mukaan osallistujien muistelukerronnassa korostuvat kokemukset pakotetun siirtolaisuuden seurauksista ja siitä, että heidän sukunsa joutuivat eroon muusta kieliyhteisöstä. Perheissä on koettu syrjintää kielen, ortodoksisuuden ja tapojen vuoksi.
"Monien kohdalla traumatisoituminen talvi- ja jatkosotien aikana ja niiden jälkeen on muuttunut hiljaisuudeksi. Vangitsemiset Neuvostoliiton siviilisotavankileireille ovat esimerkkejä kokemuksista, joista vaikeneminen on jättänyt aukkoja sekä suvun muistitietoon että yhteiskunnalliseen muistiin", Hyyryläinen kertoo.
Vakavasti uhanalainen kieli
Karjalan kieli on vakavasti uhanalainen kieli, jolta puuttuu virallinen asema Suomen lainsäädännössä. Kielen näkymättömyys viranomaistasolla on myös vaikuttanut siihen, että karjalan kielestä ja kulttuurista ei tiedetä myöskään yleisellä tasolla. Kielen elvytys on jäänyt lähinnä kieliyhteisön omien toimien varaan, vaikka kyseessä on kotoperäinen kieli ja määrältään mittava kieliyhteisö. Virallista tilastoa kielen osaajien määrästä ei ole, mutta heitä arvellaan olevan jopa 30 000.
Tutkimuksen perusteella karjalankielinen yhteisö muokkaa omalla toiminnallaan asemaansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Ruohonjuuritasolla vapaaehtoiset järjestävät eri paikkakunnilla karjalankielisiä keskustelukerhoja ja järjestöt puolestaan kielikursseja myös internetissä. Itä-Suomen yliopisto vastaa karjalan elvytyshankkeen toteutuksesta. Myös karjalan kielen lautakunta aloitti toimintansa vuonna 2026.
"Karjalankielinen yhteisö onkin omalla toiminnallaan ottanut oman kielensä ja kulttuurinsa uudelleen haltuun", Hyyryläinen toteaa.
Tutkimus tuottaa uutta tietoa kielivähemmistöstä, joka on aiemmin jäänyt tutkimuksellisesti ja yhteiskunnallisesti vähäiselle huomiolle. Hyyryläisen mukaan uhanalaisen karjalan kielen elvyttäminen vaatii kuitenkin toimia myös valtionhallinnolta. Hyyryläinen suositteleekin karjalan kielen oman kielilain kiireellistä säätämistä kotoperäisen kielen ja kulttuurin säilyttämiseksi.
Avoin väitöstilaisuus 6.11. klo 12
FM, YTM Pirja Hyyryläisen etnologian väitöskirjan ”Kieli, kulttuuri, ääni – Karjalankielisten evakkojen jälkipolvien toimijuudet ja oman kulttuurin haltuunoton tilat" julkinen tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 6. marraskuuta 2026 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston päärakennuksen salissa C2. Vastaväittäjänä toimii dosentti Riina Haanpää ja kustoksena professori Outi Fingerroos. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Tutustu Pirja Hyyryläisen väitöskirjaan JYX-arkistossa.
Lisätietoja
Pirja Hyyryläinen, pirja.a.hyyrylainen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirja HyyryläinenVäitöskirjatutkijaJyväskylän yliopisto, humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
pirja.a.hyyrylainen@jyu.fiReetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto mukana tutkimuksessa, joka avaa uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden elektroniikalle29.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa oli mukana myös Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tim Kokkeler, on osoittanut uuden tavan tuottaa niin sanottuja spinvirtoja altermagneeteiksi kutsutuissa materiaaleissa. Nature-lehdessä julkaistu tutkimus syventää ymmärrystä tämän uuden materiaaliluokan ominaisuuksista ja voi tulevaisuudessa edistää esimerkiksi energiatehokkaampien elektronisten laitteiden kehittämistä.
Kriittiset mineraalit, kiertotalous ja vihreä siirtymä – osallistu mukaan FinnMateria 2026 -tapahtumaan28.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on näkyvästi mukana FinnMateria 2026 -tapahtumassa, jossa keskustellaan materiaalien kestävästä käytöstä, kriittisistä raaka-aineista ja kiertotalouden tulevaisuudesta. Tapahtumassa yliopiston koordinoima Kiertotalouden osaamiskeskittymä tuo esiin ajankohtaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Myös kansainvälinen seminaari kokoaa yhteen kriittisten mineraalien kierrätyksen ja talteenoton asiantuntijoita.
Kirjajulkaisu: Suomi voi nousta tekoälyn edelläkävijäksi terveydenhuollossa, arvioi uusi kirja28.10.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tekoäly voi auttaa tunnistamaan terveysriskejä aiempaa varhemmin, tehostaa ammattilaisten työtä ja parantaa palvelujen vaikuttavuutta, sanovat Martti Lehto ja Pekka Neittaanmäki uudessa kirjassaan. Teos tarkastelee laajasti digitalisaation, tekoälyn ja uusien teknologioiden vaikutuksia suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Mediakutsu: Taskukokoinen sydäniskuri tuo henkeä pelastavan teknologian arkeen – toimiva laite esitellään Jyväskylän yliopistossa26.10.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Taskukokoinen sydäniskuri voidaan ottaa käyttöön jo sydänkohtauksen oireiden ilmetessä. Jyväskylän yliopiston ja yhdysvaltalaisen USAMedical Electronix -yrityksen kehittämä laite analysoi sydämen rytmin ja antaa tarvittaessa hengen pelastavan sähköiskun automaattisesti. Esituotantosarjan laite esitellään Jyväskylän yliopistossa järjestettävässä mediatilaisuudessa 12. marraskuuta 2026.
Uusi professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus voi tukea hyvinvointia ja muutosta22.10.2026 08:46:28 EEST | Tiedote
Psykoterapian onnistumisessa ei ole kyse vain käytetyistä menetelmistä. Onnistumisen kannalta olennaista on myös se, mitä psykoterapeutin ja asiakkaan väillä tapahtuu. Jyväskylän yliopiston uusi psykologian professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus rakentuu terapiassa ja miten se voi tukea ihmisen hyvinvointia, osallisuutta sekä psykologista muutosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme