Raportti: Iranin sodan seurauksena EU-alueen öljyteollisuudelle 36 miljardia euroa ylimääräistä voittoa – pelkästään Suomessa windfall-voittoja yli miljoona euroa päivässä

Greenpeacen energia-asiantuntija Steffen Bukoldilla teettämässä Excess Oil Profits in the EU -analyysissa verrattiin raakaöljyn sekä dieselin ja bensiinin pumppuhintoja (ennen veroja ja maksuja) EU-alueella ennen ja jälkeen Iranin sodan syttymisen.

Tutkimus osoittaa, että 1. maaliskuuta ja 19. lokakuuta välisenä aikana verottomat dieselin hinnat nousivat EU:ssa keskimäärin 22,7 senttiä litralta enemmän kuin raakaöljyn hinnat, ja bensiinin hinnat 13,3 senttiä enemmän. Suomessa vastaavat luvut olivat dieselin osalta 19,6 senttiä litralta ja bensan osalta 12,1 senttiä litralta. Raportin mukaan tämä erotus on öljy-yhtiöiden haalimaa ylimääräistä voittoa pumppuhinnoista. Tämä sotii alan väitteitä vastaan, joiden mukaan yhtiöt vain siirtävät korkeammat öljynhinnat kuluttajille, varsinkin kun yhtiöiden tuotanto-, jalostus- ja jakelukustannukset tuskin muuttuivat. [2] Tämä viittaa siihen, että Iranin sotaa ja Lähi-idän kriisiä käytetään tekosyynä rikastumiseen EU-maiden autoilijoiden kustannuksella.

Greenpeace vaatii EU-maiden hallituksia ottamaan käyttöön pysyvän lisäveron [3] öljy- ja kaasuyhtiöiden voitoille ja käyttämään tulot ihmisten energialaskujen leikkaamiseen, Euroopan energiaomavaraisuuden nopeuttamiseen uusiutuvan energian ja energiansäästön avulla, sekä ilmastokriisistä kärsivien yhteisöjen tukemiseen Euroopassa ja muualla maailmassa.

Jos Suomessa olisi ollut käytössä edes 33%:n vero öljy-yhtiöiden windfall-voitoille, olisi valtion kassaan voinut kertyä tänä aikana yli 125 miljoonaa euroa. Tällä kattaisi esimerkiksi kaksi Petteri Orpon hallituksen bensapakettia. Esimerkiksi Neste ilmoitti eilen Iranin sodan siivittämästä ennätystuloksestaan. 

“Yli 120 miljoonan euron potille luulisi olevan hallituksellakin käyttöä nykyisen leikkauspolitiikan aikakaudella. Tämän rahan olisi voinut käyttää esimerkiksi hallituksen ainoaan ilmastotoimeen eli piippujen tulppaamiseen tai vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelman budjetin moninkertaistamiseen”, kommentoi Greenpeacen ilmasto-ja energia-asiantuntija Olli Tiainen.

Raportin mukaan öljy-yhtiöt tekivät suurimmat ylimääräiset voittonsa Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Puolassa. Diesel-litraa kohden öljy-yhtiöt käärivät suurimmat lisävoitot Ruotsissa (0,274 €), Espanjassa (0,266 €) ja Sloveniassa (0,254 €). Bensiinilitraa kohden ne hyötyivät eniten Tanskassa (0,184 €), Saksassa (0,169 €) ja Espanjassa (0,155 €). Öljy-yhtiöt Shell, Total ja Neste julkistivat eilen ennätystuloksia.

”Öljy-yhtiöt kuppaavat häikäilemättömästi ihmisiä, jotka ovat riippuvaisia autoistaan, ja käärivät rahaa taskuihinsa sodista ja ilmastotuhosta. Kesällä Eurooppa kärsi valtavista metsäpaloista, hellekuolemista ja kuivuudesta, ja edessä on talvi, jota tulevat leimaamaan nousevat energia- ja polttoainekulut. Hallitustemme ja EU:n on vihdoin otettava käyttöön pysyvä lisävero kaikille fossiilisten polttoaineiden voitoille. Tulot on käytettävä ihmisten energialaskujen leikkaamiseen, edullisen ja turvallisen uusiutuvan energian lisäämiseen sekä ilmastokriisistä kärsivien yhteisöjen tukemiseen eri puolilla maailmaa”, Herwig Schuster, Greenpeace Keski-Euroopan liikenneasiantuntija kommentoi.

Greenpeace kehottaa EU-hallituksia käyttämään tulevia huippukokouksia ja EU-komission uutta fossiilisten polttoaineiden voittojen verotusta käsittelevää työryhmää pysyvän eurooppalaisen, saastuttajiin kohdistuvan lisäveron sopimiseen öljy- ja kaasuyhtiöiden voitoille. Se tulisi toteuttaa välittömästi joko osana seuraavaa EU-budjettia tai erillisen asetuksen kautta. Tämä synnyttäisi uusia varoja ratkaisuihin, joilla torjutaan ilmasto-, elinkustannus- ja energiakriisejä kansallisesti ja kansainvälisesti.

[1] Ylimääräisillä voitoilla tarkoitetaan arvioituja lisäbruttokatteita maantieliikenteen dieselin ja bensiinin myynnistä 27 EU-jäsenvaltiossa 1. maaliskuuta ja 19. lokakuuta 2026 välisenä aikana. Raportin mukaan bruttokatteiden kasvu korreloi erittäin voimakkaasti liikevoittojen kanssa, sillä jalostus- ja jakelukustannukset pysyivät pääosin vakaina tarkastelujaksolla. Lisäbruttokatteet lasketaan litrakohtaisen katteen (pumppuhinta ilman veroja ja maksuja EU-komission EU Oil Bulletinista miinus raakaöljypanoksen kustannukset perustuen ICE Brent -futuurisopimuksiin) ja sotaa edeltäneen tammi-helmikuun 2026 keskiarvon erotuksena kerrottuna polttoaineen myyntimäärillä (Eurostat, vuoden 2024 tiedot, ilman biopolttoaineita). Analyysi nimeää Euroopan jalostamo-operaattorit, ennen kaikkea suuret öljyyhtiöt, tärkeimmiksi hyötyjiksi; koska kate kattaa koko matkan raakaöljyn ostosta pumppuun, se voi sisältää myös polttoaineen tukkumyyjien ja huoltoasemayrittäjien tuloja. Tulokset ovat arvioita lisävoitoista kriisiä edeltäneeseen tasoon verrattuna, eivät raportoituja yhtiökohtaisia voittoja, eikä tutkimus kohdista niitä yksittäisille yhtiöille.

[2] Tutkimuksessa teollisuuden kustannuspohjaa pidetään vakaana, koska yksi suuri kustannusten nousu, raakaöljy, on jo vähennetty laskelmassa. Tutkimuksessa todetaan, että kaasu on pieni kustannus jalostamoille, jotka tuottavat suurimman osan siitä itse, eikä muita merkittäviä kustannusten nousuja ole havaittu.

[3] Voittojen lisävero (top-up profit tax) on pysyvä vuotuinen vero kaikille fossiilisten polttoaineiden voitoille, ei vain satunnaisille lisävoitoille (windfall). Vero olisi lisä nykyisiin yhteisöveroihin ja johtaisi siten korkeampaan verokantaan fossiiliyhtiöille verrattuna muihin, vähemmän saastuttaviin sektoreihin.

Greenpeace kehottaa EU-maiden hallituksia toteuttamaan seuraavat toimet:

1. EU-tasolla: Tukea uuden ja pysyvän, vähintään 33 prosentin lisäveron perustamista voitoille. Veron tulee nousta asteittain ajan myötä suhteessa fossiilisista polttoaineista luopumisen aikatauluun, joka on EU:lle välttämätön.

2. Kansallisella tasolla: Ottaa käyttöön progressiivisia kotimaisia saastuttajaverovaihtoehtoja ja varmistaa, että fossiiliteollisuuden rikkaat omistajat, sijoittajat ja osakkeenomistajat kantavat suuremman verotaakan, mikä kerryttää enemmän julkisia varoja ilmastoromahduksesta kärsiville yhteisöille kotimaassa ja ulkomailla.

3. Globaalilla tasolla: Ottaa aktiivinen rooli kansainvälisten öljy- ja kaasuyhtiöiden konsolidoituihin globaaleihin voittoihin kohdistuvan saastuttajaveron edistämisessä globaalin verosopimuksen (Global Tax Treaty, tunnettu myös nimellä YK:n kansainvälisen veroyhteistyön puitesopimus) kautta ja varmistaa, että nämä tulot ohjataan suoraan YK:n monenvälisiin rahastoihin ilmaston menetyksiä, vahinkoja, sopeutumista ja hillintää varten. Tämän tulisi tapahtua yhdessä sellaisten sitovien sääntöjen sopimisen kanssa, joilla estetään monikansallisia yhtiöitä siirtämästä voittoja veroparatiiseihin.