Valvontakysely: Julkinen sektori käyttää harvoin määräaikaisia sopimuksia ilman perusteltua syytä

Kesäkuun alussa 2026 voimaan tullut työsopimuslain muutos laajensi työnantajan mahdollisuutta käyttää määräaikaisia työsopimuksia tietyissä tilanteissa ilman perustellun syyn vaatimusta. Työnantaja voi tehdä enintään vuoden määräaikaisen työsopimuksen ilman määräaikaisuuden perustetta työntekijän kanssa ensimmäisessä työsuhteessa tai silloin, kun osapuolten edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut vähintään viisi vuotta.

Valvontakysely kohdennettiin hyvinvointialueille ja kunnille. Kysely lähetettiin 332 organisaatiolle, ja vastausprosentti oli noin 75, eli kysely on varsin kattava. 

Kyselyssä selvitettiin määräaikaisen työvoiman käytön tilannetta lain tullessa voimaan kesällä 2026. Valvontakyselyn tavoitteena oli arvioida, onko työsopimuslain muutoksen toimeenpanoon liittynyt riskiä siitä, että määräaikaisia palvelussuhteita solmittaisiin tai jätettäisiin solmimatta syrjivin perustein.
 
Valvontakyselyn perusteella julkisen sektorin työnantajat ovat suhtautuneet lainmuutoksen soveltamiseen vielä varovaisesti. Valtaosa vastaajaorganisaatioista ei ole ottanut käyttöön mahdollisuutta tehdä määräaikaisia työsopimuksia ilman perinteistä perusteltua syytä, vaan on jatkanut aiempaa käytäntöä, jossa määräaikaisuudelle edellytetään yksilöityä perustetta. Vakituista palvelussuhdetta pidetään edelleen ensisijaisena palvelussuhdemuotona.

Kyselyllä selvitettiin myös laajemmin määräaikaisuuksien käyttöä julkisissa organisaatioissa. Kyselyn perusteella ei havaittu näyttöä siitä, että määräaikaisia palvelussuhteita olisi järjestelmällisesti käytetty esimerkiksi naisia syrjivällä tavalla. Miehiä oli suhteellisesti enemmän määräaikaisissa työsuhteissa kuin naisia sekä perusteella että ilman, eli uuden lain mukaisesti.

Organisaatiot kuvasivat vastauksissaan useita yhdenvertaisuutta tukevia käytäntöjä: henkilöstöhallinnon osallistumista rekrytointiprosesseihin, täyttölupamenettelyjä, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia, esihenkilöiden koulutusta sekä määräaikaisuuksien seurantaa.

Enemmistöllä vastaajaorganisaatioista ei kuitenkaan ollut ennakolta määriteltyjä kriteereitä määräaikaisten palvelussuhteiden jatkamiseen tai vakinaistamiseen, jolloin ratkaisut voivat tapauskohtaisesti vaihdella. Kriteeristön puuttuminen heikentää menettelyn läpinäkyvyyttä ja voi vaikeuttaa yhdenmukaisuuden arviointia. Myös määräaikaisuuksien perusteiden kirjaamisen dokumentoinnissa oli puutteita, mikä vaikeuttaa arviointia jälkikäteen.

Määräaikaisuuksia erityisesti opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa

Määräaikaiset palvelussuhteet keskittyvät erityisesti opetuksen ja varhaiskasvatuksen tehtäviin. Näillä aloilla määräaikaisuuksien taustalla ovat pääasiassa sijaisuudet, määräaikainen hankerahoitus sekä kelpoisten työntekijöiden saatavuuteen liittyvät haasteet. Havaintojen perusteella kyse on ensisijaisesti työvoiman saatavuuteen ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä tekijöistä eikä syrjivistä käytännöistä.