Suomessa kehitetyt ohjelmistokriteerit auttavat huomioimaan ympäristökestävyyden ohjelmistohankinnoissa

Ohjelmistojen ympäristövaikutuksia on tähän asti tarkasteltu pääasiassa energiankulutuksen ja hiilijalanjäljen näkökulmasta. Näin arvioituna päädytään herkästi väärille raiteille: valitaan ratkaisu, joka näyttää vähäpäästöiseltä, mutta tuottaa kokonaisuuden kannalta heikomman lopputuloksen.

Ympäristökestävät ohjelmistokriteerit laajentavat arviointia myös ohjelmistojen välillisiin vaikutuksiin, kuten resurssien käytön tehostamiseen, laitteiden käyttöiän pidentämiseen ja muihin ympäristöhyötyihin, joita ohjelmistot voivat mahdollistaa.

”Koska yhteisiä ja vertailukelpoisia mittareita ohjelmistojen ilmasto- ja ympäristövaikutusten arviointiin on edelleen vähän, hankinnoissa on usein keskitytty energiankulutukseen. Haluamme tuoda hankkijoiden käyttöön laajemman näkökulman myös muihin ohjelmistojen ympäristövaikutuksiin”, kertoo Turun yliopiston apulaisprofessori ja Ympäristö OK – Ympäristökestävät ohjelmistokriteerit -hankkeen projektipäällikkö Tuomas Mäkilä.

Ympäristön kannalta paras ratkaisu ei aina ole vähiten energiaa kuluttava

Ohjelmiston oma energiankulutus kertoo vain osan sen todellisista ympäristövaikutuksista. Esimerkiksi ohjelmisto, joka toimii tehokkaasti myös vanhemmilla laitteilla, voi pidentää laitteiden käyttöikää ja vähentää tarvetta uusille laitehankinnoille. Samalla ohjelmisto voi auttaa organisaatiota vähentämään materiaalihukkaa ja optimoimaan toimintaansa tavalla, joka pienentää sen yleistä ympäristökuormitusta.

Kansainvälisen Global enabling Sustainability Initiative (GeSI) -järjestön mukaan ICT-alan mahdollistamat päästövähennykset ovat jopa kymmenkertaiset niiden omaan ympäristökuormitukseen verrattuna. Siksi ohjelmistojen ympäristövaikutuksia tulisi tarkastella myös niiden mahdollistamien hyötyjen, niin kutsutun kädenjälkivaikutuksen, kautta.

Kriteerit ohjaavat tarkastelemaan ohjelmistohankintoja kokonaisvaltaisemmin

Ympäristökestävyyden huomioiminen on entistä vahvemmin mukana julkisten hankintojen strategisissa tavoitteissa, ja tavoitteet ulottuvat myös ICT-järjestelmiin ja ohjelmistoihin. Samalla kasvaa tarve käytännön työkaluille, joiden avulla ympäristönäkökulmat voidaan huomioida hankintalainsäädännön puitteissa tarkoituksenmukaisesti ja vertailukelpoisesti.

Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan kanssa yhteistyössä kehitetyt ohjelmistokriteerit on suunniteltu tukemaan erityisesti julkisten organisaatioiden ja yritysten ohjelmistohankintoja sekä digitaalisten palveluiden kilpailutuksia. Kriteerit auttavat hankkijoita tunnistamaan sellaisia ohjelmistoratkaisuja, jotka täyttävät toiminnalliset vaatimukset ja tukevat myös organisaatioiden ympäristötavoitteita. Ohjelmistokriteereitä voidaan hyödyntää niin hankinnan suunnittelussa, markkinavuoropuheluissa, tarjouspyynnöissä kuin tarjousten arvioinnissa.

Maksutonta asiantuntijatukea ohjelmistohankintoihin

Jotta ohjelmistokriteerit eivät jäisi vain suosituksiksi, niiden soveltamiseen tarvitaan tukea, ohjeistusta ja käytännön esimerkkejä. Tähän tarpeeseen vastaa Ympäristö OK – Ympäristökestävät ohjelmistokriteerit -hanke.

Ympäristö OK -hanke tarjoaa maksutonta asiantuntijatukea Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan alueen organisaatioille, jotka haluavat ottaa ympäristökestävyyden huomioon ohjelmistohankinnoissaan tai digitaalisten palveluiden kilpailutuksissa. Organisaatioiden käytettävissä ovat sekä kehitetyt ohjelmistokriteerit että asiantuntijoiden tuki niiden soveltamiseen hankinnan eri vaiheissa.

Suunnitteletteko ohjelmistohankintaa tai digitaalisen palvelun kilpailutusta? Lue lisää tuesta ja jätä yhteydenottopyyntö, niin kartoitamme yhdessä, miten ympäristökestävyys voidaan huomioida osana tulevaa hankintaa.

Maksutonta asiantuntijatukea ohjelmistohankintoihin → 

Hankintatuesta vastaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittama Ympäristö OK – ICT-hankintojen ympäristökestävät ohjelmistokriteerit -hanke. Hankkeen rahoitus on myönnetty Päijät-Hämeen liiton, Varsinais-Suomen liiton, Hämeen liiton ja Etelä-Karjalan liiton kautta. Hankkeen koordinaattorina toimii Turun yliopisto hankekumppaneita Turun ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, LUT-yliopisto sekä TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.