Tekijänoikeuskorvaukset nousivat maailmalla ennätykselliseen 15,5 miljardiin euroon
4.11.2026 09:00:00 EET | Teosto ry | Tiedote
Tekijänoikeuskorvaukset kasvoivat globaalisti 11,3 prosenttia edellisvuodesta. Kasvua vauhdittivat erityisesti korvaukset digitaalisilta alustoilta, jotka muodostavat jo yli 40 prosenttia kaikista korvauksista. Digitaalisten korvausten kasvava merkitys alleviivaa reilujen pelisääntöjen tarvetta tekoälylle ja muille digialustoille.
Viimeisen viiden vuoden aikana luovista sisällöistä maksetut tekijänoikeuskorvaukset ovat olleet tasaisessa kasvussa. Vuonna 2025 korvauksia kerättiin maailmanlaajuisesti ennätykselliset 15,5 miljardia euroa. Musiikki on selvästi suurin tekijänoikeuskorvausten lähde.
Luvut käyvät ilmi tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön CISACin Global Collections Report 2026 -raportista. Raportti tarkastelee musiikin, audiovisuaalisten sisältöjen, visuaalisten taiteiden, kirjallisuuden ja näyttämötaiteen korvauksia. Raportissa on mukana 228 tekijänoikeusjärjestöä kaikkiaan 111 maasta.
Tutustu Global Collections Reportiin
Eniten tekijänoikeuskorvauksia kerättiin Yhdysvalloista – yli neljä miljardia euroa, mikä on yli neljännes koko maailman tekijänoikeuskorvauksista. Korvaukset kasvoivat Yhdysvalloissa peräti 29,6 prosenttia. Kasvua selittää osaltaan se, että raportissa ovat ensimmäistä kertaa mukana vuonna 2018 perustetun yhdysvaltalaisen MLC:n (The Mechanical Licensing Collective) korvaukset. Ne selittävät yli puolet globaalista kasvusta.
Suurimpana tekijänoikeuskorvausten markkinana säilyi kuitenkin Eurooppa. Euroopassa korvauksia kerättiin 8,09 miljardia euroa, mikä vastaa yli puolta maailmanlaajuisista korvauksista. Kasvua edellisvuoteen oli 6,2 prosenttia. Suomessa tekijänoikeuskorvausten kasvu jäi 1,6 prosenttiin eli selvästi muuta maailmaa alhaisemmaksi.
Digitaaliset alustat suurin tekijänoikeuskorvausten lähde
Digitaalisilta alustoilta kerätyt korvaukset kasvoivat 27,9 prosenttia ja nousivat 6,57 miljardiin euroon. Niiden osuus kaikista korvauksista on nyt 42,4 prosenttia. Digitaaliset alustat ovat siten tekijöiden suurin yksittäinen korvausten lähde.
Myös livetapahtumista ja taustamusiikista saadut korvaukset kasvoivat 7,7 prosenttia ja nousivat 3,87 miljardiin euroon. Ne ohittivat ensimmäistä kertaa television ja radion, joista kerätyt korvaukset laskivat 3,82 miljardiin euroon.
Sisältöjen kulutuksen myötä myös yksityisen kopioinnin hyvitys on globaalisti kasvussa: vuonna 2025 lakisääteiset yksityisen kopioinnin korvaukset olivat 372 miljoonaa euroa, mikä on yli kolmanneksen enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Suomessa suunta on ollut päinvastainen, sillä valtio puolitti hyvitysmaksumäärärahan 5,5 miljoonaan euroon vuonna 2024. Suomi on ainoa EU-maa, jossa hyvitys rahoitetaan suoraan valtion budjetista.
Musiikki kasvaa edelleen, mutta Suomi jää Euroopan vauhdista
Musiikista kerätyt tekijänoikeuskorvaukset kasvoivat globaalisti 11,9 prosenttia ja nousivat 14,06 miljardiin euroon. Suomessa musiikin tekijänoikeuskorvaukset olivat yhteensä 82 miljoonaa euroa, mutta kasvu jäi 5,2 prosenttiin. Musiikki on kuitenkin selvästi merkittävin kasvualue aineettomien oikeuksien markkinassa: kymmenessä vuodessa musiikin tekijänoikeuskorvaukset ovat globaalisti kasvaneet 83,5 prosenttia.
Musiikissa digitaalisten alustojen osuus korvauksista on kaikkein merkittävin: digitaalisissa kanavissa tapahtuvasta musiikin käytöstä kerättiin jo 45,6 prosenttia kaikista musiikin tekijänoikeuskorvauksista.
Global Collections Report nostaa esiin digitaalisen kulutuksen vaikutukset musiikin monimuotoisuuteen: suosittelualgoritmien täyttämässä markkinassa pienemmillä kielillä ja genreillä on yhä haasteellisempaa päästä esille, ja useat maat suunnittelevat politiikkatoimia monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Live-esityksistä ja taustamusiikista saadut korvaukset kasvoivat 7,3 prosenttia 3,62 miljardiin euroon. Koronavuosien jälkeen livekentän kasvu on ollut vahvaa, ja elävän musiikin korvaukset kasvoivat peräti 15 prosenttia. Tässä merkittävä rooli on ollut tekijänoikeusjärjestöjen solmimilla lisensointisopimuksilla sekä esitystietojen datalla, jotka varmistavat kasvun ulottumisen myös kappaleiden tekijöihin.
Tekoälyn kasvun tulee perustua reiluihin pelisääntöihin
Tekijänoikeuskorvausten globaali kasvu kertoo luovien sisältöjen vahvasta kysynnästä. Samalla tekoälyn kehitys nostaa esiin kysymyksen siitä, miten ihmisten luomia teoksia käytetään tekoälypalveluissa ja miten tekijät saavat käytöstä korvauksen.
”Inhimillinen luovuus on lähde, jonka varaan myös tekoäly on kehittynyt. Siksi ihmisen luovuutta ei voi korvata tai ohittaa. Sitä pitää arvostaa, suojella ja vaalia”, sanoo CISACin puheenjohtaja Björn Ulvaeus raportin esipuheessa.
Myös Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen korostaa, että tekoälyn käytön tulee rakentua reilulle pohjalle ja läpinäkyvyydelle.
”Ihmisten tekemiä teoksia käytetään tekoälypalveluiden liiketoiminnassa jatkuvasti, eikä meillä edelleenkään ole riittävää läpinäkyvyyttä teosten käytöstä. Teosten käytöstä tulee sopia ja tekijöille maksaa asianmukaiset korvaukset. Näin tekoäly voi vahvistaa luovaa taloutta sen sijaan, että se heikentäisi luovan työn arvoa”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.
Yhteyshenkilöt
Vappu AuraJohtaja, viestintä, markkinointi & yhteiskuntasuhteetTeosto
Puh:+358 50 560 4450vappu.aura@teosto.fiwww.teosto.fiTeosto on voittoa tavoittelematon kansainvälinen tekijänoikeusjärjestö. Mahdollistamme musiikin ammattimaisen tekemisen ja vastuullisen käyttämisen yhdistämällä musiikin tekijät, käyttäjät ja alustat. Edustamme 44 000:ta kotimaista ja yli kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikkikustantajaa. Vuonna 2025 keräsimme 92,3 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia yli 100 eri maasta. Toimimme arkailematta musiikin tulevaisuuden puolesta - jotta musiikki voittaa niin tänään kuin huomenna.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Teosto ry
Musiikinkuuntelu Suomessa 2026: musiikki yhdistää suomalaisia epävarmassa ajassa – suomenkielinen pop säilytti asemansa suosituimpana musiikkityylinä29.10.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Musiikki on suomalaisille edelleen poikkeuksellisen tärkeä osa elämää: jopa 91 prosenttia pitää musiikkia erittäin tai jokseenkin tärkeänä kokien sen tuovan iloa, elämyksiä ja yhteyttä muihin ihmisiin. Samalla suomalaiset arvostavat vahvasti kotimaista musiikkia ja suhtautuvat varauksellisesti tekoälyn tekemään musiikkiin. Tämä käy ilmi Musiikkituottajat – IFPI Finlandin ja Teoston Musiikinkuuntelu Suomessa 2026 -tutkimuksesta.
Music Listening in Finland 2026: music unites Finns in uncertain times – Finnish-language pop maintained its position as the most popular music genre29.10.2026 09:00:00 EET | Press release
Music remains an exceptionally important part of life for Finns: as many as 91% consider music to be very important or somewhat important, saying that it brings joy, experiences and a sense of connection with other people. At the same time, Finns have a strong appreciation for Finnish music and have reservations about AI-generated music. These are among the findings of the Music Listening in Finland 2026 survey by IFPI Finland and Teosto.
Musiikinkuuntelu Suomessa 2026: puhelin kasvatti jälleen etumatkaansa suosituimpana musiikinkuunteluvälineenä – nuorten musiikinkuuntelu eroaa jyrkästi yli 60-vuotiaista22.10.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Älypuhelimen asema suomalaisten tärkeimpänä musiikinkuuntelulaitteena vahvistui edelleen. Samalla musiikin löytäminen TikTokin, Instagramin ja muiden sosiaalisen median palveluiden kautta kasvoi etenkin nuorten keskuudessa, käy ilmi Musiikkituottajat – IFPI Finlandin ja Teoston tuoreesta Musiikinkuuntelu Suomessa 2026 -tutkimuksesta.
Music Listening in Finland 2026: the smartphone again increased its lead as the most popular device for listening to music – big differences seen in music listening between young people and those above 60 years of age22.10.2026 09:00:00 EEST | Press release
The smartphone further strengthened its position as the most important device for listening to music among Finns. At the same time, discovering music through TikTok, Instagram and other social media services increased, especially among young people. These are among the findings of the newly published Music Listening in Finland 2026 report by IFPI Finland and Teosto.
Nordic Digital Music Survey 2026: Vaikka tekoälyn yleinen käyttö on kasvanut, vaativat pohjoismaalaiset musiikilta läpinäkyvyyttä ja ihmisen luovuutta16.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Tekoälystä on tullut nopeasti osa pohjoismaalaisten arkea, mutta suhtautuminen tekoälyn tuottamaan musiikkiin on muuttunut aiempaa kriittisemmäksi. Tämä selviää Pohjoismaiden musiikin tekijöiden tekijänoikeusjärjestöjen Teoston, Kodan (Tanska) ja TONOn (Norja) tuoreesta Nordic Digital Music Survey 2026 -tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme