TAMK & Beyond: terveyden optimoinnin tavoitteena hyvä elämä

TAMK & Beyond – kumppanisi terveysteknologian murroksessa on vuorovaikutteinen yritys- ja sidosryhmätapahtuma, jossa jaetaan alan uusia ajatuksia ja tavataan muita asiantuntijoita sekä vaikuttajia. Tapahtuman keynote-puheenvuorossa Teemu Arina kertoi, miten tekoälyn avulla voidaan luoda personoituja optimointisuunnitelmia terveyden edistämiseksi.

Arina on kehittänyt tähän tarkoitukseen ilmaisen Holohabits-tekoälysovelluksen. Sovellus auttaa selvittämään, miten ihminen yksilöllisesti voi vaikuttaa omaan terveyteensä, esimerkiksi erilaisia ravinnepuutoksia paikkaamalla. Hän on myös itse rakentanut yrityksensä HOLOLIFE Centerin käyttämän lokaalisti pyörivän tekoälymallin.

– Keho on biologinen tietokone. Tekoälymallien tarkkuus diagnosoinnissa on jo huomattavasti parempi kuin lääkäreiden, ja ihmisen ja tekoälyn yhteistyössä diagnoosi löytyy 80 % varmuudella. Tekoäly näkee monimutkaisuutta tavalla, mitä ihminen ei näe.

Arinan mielestä terveydenhoitoa ei pidä ulkoistaa kenellekään ulkopuoliselle.

– Meidän pitää ottaa vastuu omasta terveydestämme. Tekoäly on meistä heijastuma, joka on opetettu koko ihmiskunnan panoksella, Teemu Arina sanoo.

Siitä, kannattaako ihmiskunnan keskiarvoa edustavaan tekoälyyn luottaa, olemme Arinan mukaan itse vastuussa.

– Jokainen sukupolvi on ikään kuin filtteri, joka valitsee ne käyttäytymismallit ja selvitymismekanismit, joista on hyötyä lajin selviytymisen kannalta. Onko meidän maailmamme sellainen maailma ja ovatko elintapamme sellaisia, jotka kannattaa siirtää tuleville sukupolville?

”Nuoreksi tuleminen vie kauan aikaa”

Teemu Arinan esityksessä korostui ihmisen elämän terveyskaari: miten eläisimme mahdollisimman pitkään hyvää elämää terveempinä.

Arinan mielestä suuri osa ongelmistamme johtuu siitä, että olemme unohtaneet, miten meidän pitäisi biologisina ihmisoliona toimia. Opettelemme aikuisina uudelleen, miten nukutaan, syödään ja liikutaan.

– Paradoksaalisesti tarvitsemme siihen jonkin puettavan laitteen, älysormuksen tai -kellon, joka kertoo, että ”nouse seisomaan”, ”lepää”, ”hengitä syvään”. Suurin osa terveysteknologioista on laitteita, jotka muistuttavat meitä siitä, miten voimme olla ihmisiä.

Henkilökohtainen terveysdata, esimerkiksi biomarkkereiden mittauttaminen, auttaa pääsemään sen jäljille, mitä asioita elintavoissaan kannattaa korjata ikääntymisen hidastamiseksi. Terveysturismi lisääntyy, kun ihmiset menevät ottamaan mittauksia edullisemmin esimerkiksi Thaimaahan tai Kiinaan.

– Se ei ole millään tavalla yhteiskunnan tukemaa. Kun erilaisten mittausten hinta kuitenkin tulee koko ajan alaspäin, pääsy tietoon demokratisoituu. Mitä jos sinua tuettaisiinkin taloudellisesti, jos et ole terveydenhuoltojärjestelmän asiakas, vaan panostat oman hyvinvointisi optimointiin? Arina kysyy.

Suurin osa toimivista tekniikoista hyvinvoinnin lisäämiseksi on jokaisen saatavilla ja kokonaan tai lähes ilmaisia – esimerkiksi hengitystekniikat, meditaatio, saunominen, avantouinti ja liikunta.

– Ja mitä paremmin tietää terveellisestä ravinnosta, sitä paremmin sitäkin pystyy optimoimaan.

Tasapainoisen ja terveellisen elämän ydin on Arinan mielestä se, että ihminen pärjää aika vähällä.

– Joku joogi tai zen-munkki, eihän hänellä ole mitään. Loppujen lopuksi useat ongelmistamme tulevat siitä, että meillä on liikaa asioita. Liikaa töitä, liikaa huolenaiheita, liikaa omaisuutta. Elämme ympäristöissä, jotka eivät ole millään tavalla terveellisiä.

Tie tasapainoon on samaan aikaan psykologinen, henkinen ja fysiologinen prosessi.

– Pitää fiksata suolisto, ravitsemus ja levätä riittävästi, mutta toisaalta löytää merkitys uudelleen: sinä et ole ne asiat, jotka sinulle ovat tapahtuneet. Se, että jollakulla on haastavaa, usein liittyy siihen, että hänellä on ahdistusta tulevaisuudesta tai menneisyydestä. Esimerkiksi hengitystekniikoilla ja meditaatioilla voi oppia lyhentämään aikaperspektiiviä ja tulemaan tähän hetkeen.

Kuka omistaa terveysdatamme?

Harri Ketamo, suomalaisen syväteknologiayritys Headain perustaja ja hallituksen puheenjohtaja puhui tilaisuudessa siitä, miksi kannattaisi rakentaa oman terveydenhuoltomme AI-kyvykkyyttä. Ketamo korosti datan omistajuutta ja tietoturvaa. Hän herätteli yleisöä luvuilla, jotka näyttivät, miten datan omistajuus maailmalla jakautuu tällä hetkellä lähes yksinomaan USAn ja Kiinan kesken.

Vaikka terveysdata ja oppilaitosdata ovat luottamuksellisia, Ketamon mukaan ihmiset antavat nykyään yhä enemmän itse terveystietojaan kielimalleille treenidataksi.

– Meillä on USA:ssa ja Kiinassa teknologiafirmoja, jotka pystyvät tekemään väestöstämme parempia analyyseja, kuin meidän oma Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksemme. Olemme vähän omituisessa tilanteessa.

Ketamo peräänkuuluttaa eurooppalaisen lisäarvon luomista ja eurooppalaista datastrategiaa, jotta pystymme kilpailemaan globaalisti emmekä myy dataamme muualle lähes ilmaiseksi. 

TAMK on monipuolinen kumppani

TAMKin rehtori, professori Mika Hannula rohkaisi kuulijoita tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyöhön TAMKin kanssa.

− TAMK on kumppani, jonka kanssa kannattaa lähteä yhdessä rohkeasti tulevaisuutta tekemään. Tarvitsemme arvonluontia, teknologiaa ja kestäviä ratkaisuja. TAMK on yksi eturivin pedagogiikan kehittäjistä Suomessa. Toivon sydämeni pohjasta, että te hyvät kumppanit olette mukana siinä, kun me kehittämme edelleen omaa tutkimustoimintaamme ja teemme asioita ihmisten ja yhteiskunnan hyväksi, Hannula sanoo.

TAMKissa on paljon terveysteknologiaan liittyviä hankkeita ja palveluita, joista tapahtumassa esittäytyivät UNINOVIS Excellence Hub, TAMK FieldLab -laboratorio, Soteresilienssi-hanke, SILTA-hanke (Sisäilman ja tilankäytön älykäs analytiikka) ja IdCLTI-hanke (Identify Chronic Limb Threatening Ischemia).

Tapahtuma herätti ajatuksia opetuksesta ja tekoälyn mahdollisuuksista

TAMKin lehtori Eeva-Maria Berggren on rakentanut uuden ja suuren suosion saaneen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Vaikuttavat digitaaliset hoito- ja palveluratkaisut. Hän oli innostunut Teemu Arinan puheenvuorosta.

– Heti ajattelin, että täytyy käydä omien opiskelijoiden kanssa keskustelua näistä asioista. Olen itse sairaanhoitajataustainen. Näkökulmanhan pitäisi olla nimenomaan ennaltaehkäisy ja yksilön vastuu omasta terveydestään. Ikääntyminen on yhteiskunnalle kallista. Elämme pitkään ja menetämme toimintakykyämme paljon.

Noin satapäisen osallistujajoukon nuorempaa polvea edusti Nikolas Koivuniemi, joka opiskelee Tampereen seudun ammattiopistossa konversiota (lentokoneasennuksen B1-puolta). Aiemmin hän on jo valmistunut avioniikka-asentajaksi. TAMK on erittäin vahva vaihtoehto jatko-opiskelupaikaksi: esimerkiksi konetekniikka ja automaatiotekniikka olisivat hyviä aloja.

Tapahtuma houkutteli Koivuniemeä mahdollisuutena tutustua TAMKin tekemiseen. Häntä kiinnosti myös se, miten tekoälyä voi käyttää apuna terveysteknologiassa, esimerkiksi robotiikassa.  

– Joka asiassa ei tarvita ihmistä kiikuttamaan purkkia paikasta A paikkaan B, Koivuniemi sanoo.

Koivuniemi suhtautuu kuitenkin tekoälyyn varovaisesti. Se, miten tekoäly tulee vaikuttamaan ajatteluun, riippuu Koivuniemen mukaan käyttötarkoituksesta.

– Käyttääkö sitä tylsien prosessien nopeuttamiseen vai vaikkapa tarinoiden keksimiseen. Tekoäly vain raapii olemassa olevasta tiedosta. Itse olen vähän skeptinen tekoälyn suhteen. Tänään Harri Ketamon esityksessä puhuttiin datan liikkumisesta erityisesti Yhdysvaltoihin ja Kiinaan – en haluaisi antaa omia tietojani tekoälylle.