Äärilämpötilat ovat erityisen vaarallisia ihmisille, joilla yhdistyvät vakava sairaus ja sosiaalinen huono-osaisuus

Suomalais-brittiläisen yli 285 000 ihmisen tietoihin perustuvassa tutkimuksessa havaittiin, että ilmaston lämpeneminen voi lisätä lämpötiloihin liittyvää kuolleisuutta entisestään.

– Äärilämpötilojen terveysvaikutuksia tarkastellaan usein koko väestön tasolla, mutta riskit eivät jakaudu tasaisesti. Tuloksemme osoittavat, että erityisen suuressa vaarassa ovat ihmiset, joilla yhdistyvät vakava sairaus ja sosiaalinen huono-osaisuus. Tämän ihmisryhmän tunnistaminen voisi auttaa kohdentamaan äärilämpötiloilta suojaavia toimia nykyistä tehokkaammin, kertoo professori Mika Kivimäki Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta ja Työterveyslaitokselta.

Sairauden ja huono-osaisuuden yhdistelmä kasvattaa riskiä

Tutkijat vertasivat kuolleisuutta tavanomaisissa lämpötiloissa suhteessa äärilämpötiloihin, eli kuumimpaan tai kylmimpään 2,5 prosenttiin kuuluvilla jaksoilla. Kokonaisseuranta-aika oli 7–17 vuotta.

Terveydellinen haavoittuvuus määritettiin aiempien vakavien pitkäaikaissairauksien perusteella. Näihin kuuluivat sydän- ja verisuonitauti, syöpä, munuaissairaus, hengityselinsairaus tai hermoston rappeumasairaus. Sosiaalista haavoittuvuutta puolestaan arvioitiin henkilön asuinalueen sosioekonomisen huono-osaisuuden perusteella, jota mitattiin alueen koulutus- ja tulotasolla sekä työttömyydellä.

Sekä Suomessa että Britanniassa äärilämpötiloihin liittyvä ylimääräinen kuolleisuus kasautui voimakkaasti ihmisiin, joilla oli sekä terveydellistä että sosiaalista haavoittuvuutta.

Suomalaisessa aineistossa äärilämpötiloihin liittyvä ylimääräinen kuolleisuus oli tässä ryhmässä noin 28 kuolemaa 10 000 henkilövuotta kohti. Niillä, joilla ei ollut kumpaakaan haavoittuvuustekijää tai joilla oli vain toinen niistä, vastaava luku oli noin kaksi kuolemaa.

Brittiläisessä aineistossa ero oli vielä suurempi: ylimääräinen kuolleisuus haavoittuvassa ryhmässä oli 197 kuolemaa 10 000 henkilövuotta kohtia, kun vastaava luku ilman haavoittuvuustekijöitä oli 6. Ero oli siis yli 30-kertainen.

– Huomionarvoista oli, että vakava sairaus tai sosiaalinen huono-osaisuus yksinään lisäsi äärilämpötiloihin liittyvää kuolleisuutta huomattavasti vähemmän kuin näiden kahden haavoittuvuustekijän yhdistelmä, sanoo Kivimäki.

Miksi sosiaalinen asema vaikuttaa lämpötilojen terveysriskeihin?

Tutkijoiden mukaan sosioekonomiset olosuhteet voivat vaikuttaa merkittävästi mahdollisuuksiin suojautua helteiltä ja pakkasilta.

Huono-osaisilla alueilla asuvat ihmiset voivat muita useammin asua puutteellisesti eristetyissä asunnoissa, joissa lämmitys tai viilennys on riittämätöntä. Myös kaupunkien lämpösaarekkeet eli ympäröiviä alueita kuumemmat kaupunginosat voivat lisätä altistumista helteille. Lisäksi korkeat energiakustannukset voivat vaikeuttaa suojautumista sekä kuumuudelta että kylmyydeltä.

Vakavasti sairaalle ihmiselle nämä olosuhteet saattavat muodostaa erityisen suuren terveysriskin.

Tulokset korostavat, että äärilämpötilojen terveysvaikutuksia arvioitaessa on tärkeää ottaa huomioon sekä ihmisen terveydentila että sosiaaliset olosuhteet.

Ilmaston lämpenemisen mahdollisia vaikutuksia kuolleisuuteen

Ilmaston lämpeneminen voi moninkertaistaa lämpötiloihin liittyvien kuolemien osuuden

Ilmastomalleihin perustuvien laskelmien mukaan äärilämpötiloihin liittyvien kuolemien osuus kaikista kuolemista voisi kasvaa noin viisinkertaiseksi sekä Suomessa että Isossa-Britanniassa, jos ilmastopäästöjä ei onnistuta hillitsemään ja maapallon keskilämpötila nousisi neljä astetta verrattuna esiteolliseen ilmastoon.

Suomessa äärilämpötiloihin liittyvien kuolemien arvioitu osuus kasvaisi 1,1 prosentista 5,5 prosenttiin ja Isossa-Britanniassa 1,0 prosentista 5,2 prosenttiin verrattuna seuranta-ajan noin yhden asteen lämpenemistä vastaaviin olosuhteisiin.

Vaikka ilmaston lämpeneminen vähentäisi kylmyyteen liittyviä kuolemia, helteiden lisääntymisestä aiheutuvat haitat olisivat mallinnuksen perusteella tätä suuremmat.

Tulevaisuuslaskelmissa ei ole otettu huomioon muita lämpenemisestä johtuvia ympäristötekijöiden muutoksia eikä myöskään tulevia muutoksia väestön terveydessä tai sopeutumistoimissa.

Tulokset voivat auttaa kohdentamaan suojelutoimia

Suomalaisessa aineistossa tarkasteltiin myös yli 330 000 sairaalapäivystyskäynnin tietoja. Kuumina jaksoina päivystyskäynnit lisääntyivät hieman, erityisesti ihmisillä, joilla yhdistyivät terveydellinen ja sosiaalinen haavoittuvuus.

Lämpötilan noustessa lisääntyivät muun muassa infektioihin, ruoansulatuselimistön sairauksiin sekä neurologisiin ja mielenterveyden häiriöihin liittyvät päivystyskäynnit.

Tutkijoiden mukaan tulokset tarjoavat uutta tietoa siitä, miten ilmastonmuutokseen sopeutumista ja terveydenhuollon varautumista voidaan kehittää.

Pelkkien sairausdiagnoosien perusteella ei välttämättä tunnisteta niitä ihmisiä, jotka ovat kaikkein suurimmassa vaarassa helteiden ja pakkasten aikana.

– Erityistä huomiota tulisi kiinnittää vakavasti sairaisiin ihmisiin, jotka asuvat sosioekonomisesti huono-osaisilla alueilla. Käytännön toimia voisivat olla esimerkiksi kohdennettu lisätuki riskiryhmille poikkeuksellisten sääjaksojen aikana, Kivimäki pohtii.

Tutkimus oli havainnoiva, joten sen perusteella ei voida varmuudella osoittaa, että äärilämpötilat olisivat suoraan aiheuttaneet yksittäisiä kuolemia. Molemmat tutkimusaineistot perustuivat alun perin työssä käyneisiin henkilöihin, eivätkä ne siten täysin edusta maiden koko väestöä.

Kivimäen mukaan tulosten samankaltaisuus Suomessa ja Isossa-Britanniassa kuitenkin vahvistaa käsitystä siitä, että terveydellisen ja sosiaalisen haavoittuvuuden kasautuminen on tärkeä huomioida äärilämpötilojen terveyshaittojen ehkäisyssä.

Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaisen Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimuksen 275 763 osallistujan ja brittiläisen Whitehall-tutkimuksen 9 681 osallistujan tietoja. Tutkimuksen mahdollisti Helsingin yliopiston Interdisciplinary Research Openings -siemenrahoitus.

Tutkimusorganisaatiot: Helsingin ja Turun yliopistot, Ilmatieteen laitos, Työterveyslaitos, University College London, London School of Hygiene & Tropical Medicine.