Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut johtamisjärjestelmästä ja talousarviosta 2027 saatu päätökseen

Yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksena henkilöstövaikutukset tarkentuivat siten, että väheneviä tehtäviä olisi yhteensä enintään 531, joista 35 liittyy johtamisjärjestelmän uudistamiseen ja 496 vuoden 2027 talousarvioesitykseen. Lisäksi palvelussuhteen ehtojen muutokset koskisivat yhteensä noin 9 086 tehtävää, joista työskentelyalueen muutos hyvinvointialueeksi koskisi arviolta noin 7 500 tehtävää.  

Johtamisjärjestelmä tiivistyy 

Hyvinvointialueen organisaation johtamistasot vähenisivät kuudesta viiteen, vastuut selkeytyisivät ja päällekkäisiä johtamistehtäviä poistuisi. Organisaatiomuutosten tavoitteena on parantaa asiakkaiden palveluketjujen sujuvuutta, vahvistaa henkilöstön arjen johtamista ja tukea talouden tasapainottamista. 

– Hyvinvointialueen johtamisjärjestelmää on tarkoitus muuttaa siten, että se tukee aiempaa paremmin asukaslähtöisten palveluiden järjestämistä ja kokonaisuuksien hallintaa ja että se on aiempaa selkeämpi. Samalla johtamisjärjestelmä kevenee entisestään, kun muun muassa siirrymme viisiportaiseen johtamisjärjestelmään. Ylimmän johdon toimet ovat muutosten jälkeen jo alle puolessa siitä, mitä ne olivat siirryttäessä hyvinvointialueelle, vt. hyvinvointialuejohtaja Lasse Leppä kertoo.  

Nykyiset toimialat ja vastuualueet yhdistettäisiin toimialueiksi. Hyvinvointialuejohtajan alaisuudessa toimisi kuusi toimialuetta: konsernihallinto, palvelutuotannon tukipalvelut, Keski-Suomen pelastuslaitos, perhe- ja sosiaalipalvelut, ikääntyneiden palvelut sekä terveydenhuollon palvelut. Toimialueiden alapuolella säilyisivät palvelualueet, palveluyksiköt ja toimipisteet. 

– Matalammalla rakenteella tavoitellaan nopeampaa päätöksentekoa, selkeämpää vastuunjakoa ja parempaa tiedonkulkua koko organisaatiossa. Samalla pyritään vähentämään päällekkäistä työtä ja epäselvyyksistä syntyvää lisätyötä, Leppä kertoo. 

Ikääntyneiden palveluissa asiakasohjaus, kotiin vietävät palvelut ja yhteisöllinen asuminen sekä ympärivuorokautinen palveluasuminen muodostaisivat kukin oman palvelualueensa. Rakenteella tuettaisiin asiakkaan tarpeiden mukaista palvelupolkua ja vahvistettaisiin kevyempien ja ehkäisevien palvelujen painotusta. 

Vammaispalvelut siirtyisivät perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialueelle. Aikuisten ja vammaisten sosiaalipalvelut muodostaisivat yhteisen palvelualueen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut koottaisiin yhteiseksi opiskeluhuollon palveluyksiköksi. Myös lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä perheneuvolapalvelujen kokonaisuutta tiivistettäisiin. 

Terveydenhuollossa vahvistettaisiin sosiaali- ja terveyskeskusten ja -asemien moniammatillista johtamista sekä kuntoutuksen yhteensovittamista muihin palveluihin. Päivystys koottaisiin yhdeksi palveluyksiköksi, ja muun muassa sote-tilannekeskus sekä sosiaali- ja kriisipäivystys sijoittuisivat samaan palveluyksikköön.  

Pelastuslaitos jatkaisi omana toimialueenaan hyvinvointialuejohtajan suorassa alaisuudessa. Konsernipalvelut jakautuisivat konsernihallintoon ja tuotannon tukipalveluihin. Strategia ja palveluiden järjestäminen -vastuualueesta tulisi palvelualue, ja tilapalvelut olisivat jatkossa tuotannon tukipalvelujen toimialueella. 

Esityksen mukaan kolme toimialajohtajan ja seitsemän vastuualuejohtajan tehtävää korvattaisiin kuudella toimialuejohtajan tehtävällä. Lisäksi esityksen mukaan kaksi palvelujohtajan toimea, 11 palvelupäällikön ja 18 palveluvastaavan toimea lakkaisi. 

Esitettyjen johtamisjärjestelmää koskevien muutosten suoriksi säästöiksi arvioidaan noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Suurempia taloudellisia hyötyjä tavoitellaan kuitenkin välillisesti palvelujen sujuvuuden ja toiminnan tehostumisen myötä. 

– Uudistuksessa ei ole kyse vain organisaatiorakenteen muuttamisesta. Tavoitteena on vahvistaa yhteisiä johtamiskäytäntöjä, henkilöstön kuulluksi tulemista ja palvelujen välistä yhteistyötä. Asiakkaan palvelukokonaisuuden tulee toimia yli organisaatiorajojen, Leppä kertoo. 

Vuoden 2027 alusta käyttöön on tarkoitus ottaa yhteisiä johtamisen ja henkilöstötyön ohjeita ja periaatteita. Johtamisen kehittämistä tukee myös vasta hyväksytyn henkilöstöohjelman tavoitteet. 

Lepän mukaan tehtävämuutokset ja laajemmat vastuut voivat lisätä henkilöstön ja esihenkilöiden kuormitusta erityisesti siirtymävaiheessa.  

– Muutosta tuetaan johdon, HR-palveluiden ja viestinnän yhteistyöllä. Vaikutuksia seurataan henkilöstön pulssikyselyillä sekä asiakastyytyväisyyden ja palvelujen saatavuuden seurannalla. Muutoksen läpivientiin ja uusien toimintatapojen vakiinnuttamiseen tarvittaneen vähintään puolisen vuotta, Leppä kertoo. 

Uudistus edellyttää muutoksia hyvinvointialueen hallintosääntöön. Valmisteluaikataulun mukaan aluehallitus käsittelee esitystä 25. marraskuuta ja aluevaltuusto 8. joulukuuta. Uuden johtamisjärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2027. 

Johtamisjärjestelmän muutokset perustuvat henkilöstön palautteeseen, viime vuonna tehtyyn valtuustoaloitteeseen ja arviointimenettelyyn. Valmistelun tukena on toiminut myös poliittinen ohjausryhmä. 

Talousarvioesitys 2027: enintään 496 tehtävää vähenee, ei lomautuksia 

Vuoden 2027 talousarvioesitykseen liittyvät säästötoimenpiteet ja toiminnan uudelleenjärjestelyt vähentäisivät yhteensä enintään 496 tehtävää. Ikääntyneiden ja vammaisten palveluista vähenisi noin 230, terveydenhuollosta 175, perhe- ja sosiaalipalveluista 52 ja konsernipalveluista 39 tehtävää. Muita palvelussuhteen ehtojen muutoksia, kuten toimipisteen, tehtävänimikkeen tai tehtävän muutoksia tulisi enintään 1 383 tehtävään, joista 112 kohdistuisi konsernipalveluiden tehtäviin ja loput sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtäviin. 

Vähennys on pienempi kuin hyvinvointialueen vuosittainen, noin 600 henkilön vaihtuvuus. Henkilöstövaikutuksissa pyritään hyödyntämään luonnollista poistumaa ja päättyviä määräaikaisuuksia sekä tällä hetkellä täyttämättä olevia tehtäviä. 

–Olemme ennakoineet muutoksia, ja täyttölupaprosessissa on syksyn aikana jätetty soveltuvia vakituisia tehtäviä täyttämättä, jotta niitä voidaan tarjota uudelleensijoitettaville työntekijöille, HR-johtaja Eija Heikkilä kertoo. 

Talousarvioesityksen lähtökohtana on, ettei henkilöstöä lomauteta vuonna 2027, jos talous toteutuu suunnitellusti. Jos talousarvio uhkaa ylittyä, lomautuksia voidaan käyttää tarvittaessa vuoden 2026 periaatteiden mukaisesti. 

Vuoden 2027 talousarvioesitys sisältää noin 61,3 miljoonan euron talouden tasapainottamistoimenpiteet. Niistä noin 48,5 miljoonaa euroa kohdistuu sosiaali- ja terveyspalveluihin, 11,7 miljoonaa euroa konsernipalveluihin ja 1,0 miljoonaa euroa pelastustoimeen. Talouden tasapainottaminen perustuu palvelurakenteen uudistamiseen, kustannusrakenteen sopeuttamiseen käytettävissä olevaan rahoitukseen, palveluverkon kehittämiseen, toiminnan tuottavuuden parantamiseen sekä digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämiseen. 

Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys vuodelle 2027 julkistettiin 6.10.2026. Lue lisää: Tiedote 6.10.2026: Keski-Suomen hyvinvointialueen talouden suunta on kääntynyt – vuoden 2027 talousarvioesitys uudistaa palveluja ja kattaa alijäämiä 

Työskentelyalueena koko hyvinvointialue 

Jatkossa koko hyvinvointialueen henkilöstöllä työskentelyalueena olisi yhdenmukaisesti hyvinvointialue. Kaikissa 1.1.2023 alkaen tehdyissä hyvinvointialueen työ- ja virkasopimuksissa työskentelyalueena on jo ollut koko hyvinvointialue.  

–Muutos koskee työntekijöitä, jotka ovat siirtyneet hyvinvointialueelle aiempien organisaatioiden sopimusehdoin, joissa työskentelyalue on voinut olla rajatumpi. Muutos ei vaikuta työskentelypisteeseen. Emme enää ole kuntapohjaisessa palveluiden järjestämisessä vaan hyvinvointialuetasoisessa, mitä tämä muutos seuraa. Muutoksella ei siirretä henkilöstöä työskentelemään eri paikkakunnalla, vaan yhdenmukaistetaan sopimusehtoja ja lisätään joustavuutta palvelutarpeiden muuttuessa. On sekä työnantajan että työntekijän etu, että työtä tarjotaan mahdollisimman lähellä työntekijän asuinpaikkaa, HR-johtaja Eija Heikkilä avaa. 

Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät erimielisinä työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen välillä. 

Aluehallituksen on tarkoitus käsitellä yhteistoimintaneuvottelujen tulosta kokouksessaan 25.11.

Liitteet 

Johtamisjärjestelmän uudistaminen ja yhteistoimintaneuvottelut, esitysmateriaali