Turun yliopisto

Tutkijat saivat ennennäkemättömän määrän uutta tietoa avaruudesta

12.11.2026 13:00:00 EET | Turun yliopisto | Tiedote

Jaa

Kansainvälisessä tutkimusprojektissa julkaistiin avaruudesta valtava määrä havaintoja, jotka muodostavat yhdessä suurimman avaruudesta koskaan tuotetun taivaan kartan. Merkittävä osa löytöä ovat tuhannet uudet erittäin todennäköiset vahvat gravitaatiolinssit.

Monta pientä kuvaa galakseista.
Kuvassa näkyy vahvoja kahden galaksin gravitaatiolinssejä. Galaksit ovat täsmälleen samassa linjassa, jolloin lähempänä oleva galaksi mahdollistaa kauempana olevan galaksin havaitsemisen ja vääristää sen muotoa. Kuva: ESA/Euclid/ /NASA, kuvankäsittely: T. Li

Euroopan avaruusjärjestö (ESA) julkisti poikkeuksellisen suuren määrän avaruutta koskevia havaintoja, jotka tarjoavat tähtitieteilijöille ennennäkemättömän mahdollisuuden tutkia tähtitieteen kysymyksiä ja tehdä uusia löytöjä. Havainnot on tehty Euclid-teleskoopilla.

– Yksi aineiston merkittävimmistä tieteellisistä tuloksista on jopa yli 15 000 vahvaksi gravitaatiolinssiksi luokiteltua erittäin todennäköistä kohdetta ja 9 000 vähemmän varmaa kohdetta. Nyt julkistettu määrä on suurempi kuin kaikkien tunnettujen gravitaatiolinssien määrä yhteensä tätä ennen koko tähtitieteen historiassa, kertoo tutkimusprojektissa mukana ollut tutkijatohtori Stefan Schuldt Suomen ESO-keskuksesta.

Gravitaatiolinssi on avaruuden ilmiö, jossa massiivinen kohde taivuttaa ja vahvistaa ohitseen kulkevaa valoa omalla painovoimallaan. Ilmiö toimii kuin optinen linssi, joka mahdollistaa kaukaisten kohteiden havaitsemisen. Linssinä toimiva kohde voi olla yksittäinen galaksi, galaksiryhmä tai jopa kokonainen galaksijoukko. Ilmiö edellyttää, että kohteet ovat lähes täydellisesti samalla näkölinjalla, minkä vuoksi gravitaatiolinssit ovat hyvin harvinaisia.

Vahvoja gravitaatiolinssejä voidaan hyödyntää tähtitieteessä monin tavoin. Niillä voidaan mitata galaksien massaa ja tutkia niiden kehitystä, ne voivat auttaa ymmärtämään paremmin pimeää ainetta ja niiden avulla on mahdollista löytää entistä kaukaisempia avaruuden kohteita.

– Minua kiinnostaa hyödyntää gravitaatiolinssejä etenkin universumin laajenemisnopeuden mittaamiseen, Schuldt toteaa.

Schuldt aikoo tehdä nyt löydetyille gravitaatiolinssiehdokkaille myös jatkohavaintoja Turun yliopiston osittain omistamalla yhteispohjoismaisella NOT-teleskoopilla, jotta niiden luonne saadaan varmistettua. Tämä varmennus on tärkeä askel, jotta näistä ehdokkaista voidaan tehdä luotettavia astrofysikaalisia mittareita.

Tutkijat julkaisivat nyt vasta ensimmäisen osan Euclid-teleskoopilla tehdyistä havainnoista, joten havaintoja on tulossa myöhemmin vielä lisää. Tähtitieteilijät Suomen ESO-keskuksesta ja Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitokselta, mukaanlukien akatemiatutkija Tuomas Kangas, yliopistotutkija Rubina Kotak ja professori Seppo Mattila, sekä Helsingin yliopiston tutkijat, kuten Elina Sihvola ja professori Alexis Finoguenov, ovat mukana hyödyntämässä Euclid-teleskoopin keräämää havaintoaineistoa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Monta pientä kuvaa galakseista.
Kuvassa näkyy vahvoja kahden galaksin gravitaatiolinssejä. Galaksit ovat täsmälleen samassa linjassa, jolloin lähempänä oleva galaksi mahdollistaa kauempana olevan galaksin havaitsemisen ja vääristää sen muotoa.
Kuva: ESA/Euclid/ /NASA, kuvankäsittely: T. Li
Lataa

Linkit

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Uusi tutkimuksen huippuyksikkö tutkii ihmisen monimuotoisuuden kehityskulkuja ja tulevaisuutta – tervetuloa aloitusseminaariin 24.11.12.11.2026 07:35:00 EET | Kutsu

Ihmisten biologinen, kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus ei ole syntynyt eristyksissä, vaan jatkuvissa kohtaamisissa. Turun yliopiston uusi Ihmisen monimuotoisuuden huippututkimusyksikkö (HuDi-Con) tutkii, miten ihmisten väliset kontaktit ovat muokanneet meitä menneisyydessä ja miten ne vaikuttavat tulevaisuudessa. Tutkimusaiheita esitellään yksikön aloitusseminaarissa tiistaina 24.11.2026. Media on tervetullut tilaisuuteen.

Pitkäaikaistutkimus valottaa Suomen merikotkan menestystarinaa10.11.2026 13:05:00 EET | Tiedote

Uusi tutkimus osoittaa, että Itämeren rannikon ja arktisen Lapin merikotkapopulaatiot Suomessa elpyvät samanlaista tahtia. Kehityksen taustalla on kuitenkin merkittäviä eroja siinä, miten populaatioiden eri ikäryhmät ovat vaikuttaneet elpymiseen. Tutkimustulokset tukevat suurten petolintujen tulevaa seurantaa ja hoitoa sekä tarjoavat hyödyllistä tietoa muiden pitkäikäisten lajien suojeluun.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye