Carboreal haastaa ilmastokeskustelun: kestävätkö Ylen väitteet tieteellisen tarkastelun?

Carborealin näkemyksen mukaan tällainen yleistävä johtopäätös sivuuttaa olennaisia tutkimustuloksia ja vertailukohtia. Toimitusjohtaja Salomo Vilén ja maatalous- ja metsätieteiden tohtori sekä Luken pitkäaikainen tutkimusprofessori Jari Hynynen esittivät Ylelle näkemyksensä ja niitä tukevia perusteluja, mutta ne eivät päätyneet julkaistuun juttuun.

Carboreal korostaa, että ilmastotoimen vaikuttavuutta on arvioitava suhteessa siihen, mitä alueella tapahtuisi ilman toimenpidettä. Carboreal edistää pitkäjänteisesti hiilensidontaa tukevia toimia, jotka täydentävät toisiaan eivätkä ole ristiriidassa keskenään, kuten esimerkiksi soiden ennallistamisen ja vettämisen kanssa.

Suomessa turvepellot ovat merkittävä päästölähde

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomen noin 250 000 hehtaarin turvepellot tuottavat 9–11 % koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, ja nurmiviljelyssä oleva turvepelto päästää noin 25 tonnia hiilidioksidia hehtaarilta vuodessa. Kun pelto poistuu viljelystä, maata ei enää muokata ja päästöt vähenevät merkittävästi. Kuten Carboreal Ylen artikkelissa totesi, jo tämä on ilmastoteko.

Luken aineiston perusteella metsitys vähentää turvemaan päästöjä 6–14 tonnia hiilidioksidia hehtaarilta vuodessa, ja tämän päälle tulee puuston hiilensidonta. Luken 30 vuoden seurantatutkimuksessa turvepelloille istutettu metsä kasvoi keskimäärin 7–8 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa, ja onnistunut metsitys vähensi olennaisesti jopa paksuturpeisten peltojen ilmastohaittoja.

Metsityksen onnistuminen ratkaistaan vuosien aikana, ei yksittäisellä tarkastuskäynnillä

Turvepeltojen metsitys ei ole yksinkertainen toimenpide. Onnistuminen vaatii suunnittelua, seurantaa ja aktiivista hoitoa. Siksi Carboreal seuraa metsityskohteitaan erityisesti ensimmäisten viiden vuoden ajan. Seurantaan kuuluvat muun muassa tarkastuskäynnit, heinääminen ja tarvittaessa täydennysistutukset.

Myös Hesburgerin kanssa toteutetussa Reisjärven kohteessa toimitaan tämän periaatteen mukaisesti. Kaikki Carborealin kohteet perustuvat tieteellisiin tutkimuksiin. Koko toimintaprosessi on sertifioitu Kiwa Sertifiointi Oy:n puolesta.

Carborealin mielestä ilmastovaikutusten arvioinnissa on tärkeää tarkastella koko hankkeen elinkaarta ja mitattavia tuloksia, ei tehdä ennenaikaisia johtopäätöksiä yksittäisten havaintojen perusteella.

Vettäminen ei ole yleisratkaisu kaikkiin turvepeltoihin

Turvealueiden vettäminen on yksi mahdollinen ilmastotoimi, ja erityisesti entisillä turvetuotantoalueilla sillä voi olla merkittävä rooli. Viljelykäytössä olevilla turvepelloilla vettämisen toteuttamiseen liittyy kuitenkin käytännön haasteita, sillä vedenpinnan nostaminen voi vaikuttaa myös viereisiin viljelyalueisiin, eikä kaikkia peltoja voida vettää. Lisäksi märkä turve tuottaa metaania, joka on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Tohtori Jari Hynynen toteaa Ylen haastattelussa, että tällä hetkellä ei ole tarpeeksi tutkimusta sanomaan, kumpi on absoluuttisesti parempi, vettäminen vai metsitys.

Tieteellisen tarkastelun kestävät teot ratkaisevat

Carboreal painottaa, että ilmastotoimissa ei ole yhtä kaikille alueille sopivaa ratkaisua. Tarvitaan vaihtoehtojen vertailua ja tutkimukseen perustuvia päätöksiä.

"Emme pelkää hankkeidemme tieteellistä tarkastelua. Päinvastoin toivomme sitä. Jos ilmastotoimien vaikuttavuudesta keskustellaan, keskustelun pitää perustua tutkimustietoon, läpinäkyvään toimintaan ja mitattaviin tuloksiin. Olemme avanneet omat hankkeemme tarkastelulle ja kutsumme myös kriitikot samaan pöytään. Tärkeintä on se, mitkä ratkaisut todella vähentävät päästöjä ja ovat toteutettavissa Suomessa", sanoo Carborealin toimitusjohtaja Salomo Vilén.

Carboreal kutsuu tutkijat ja asiantuntijat julkiseen keskusteluun

Carboreal haluaa kannustaa yrityksiä, tutkijoita ja ihmisiä etsimään ja toteuttamaan vaikuttavia ilmastoratkaisuja. Ilmastokriisiä ei ratkaista yhdellä menetelmällä eikä pelkillä tavoitteilla. Tarvitaan päästövähennyksiä, hiilinieluja, uusia innovaatioita ja ennen kaikkea tekoja, joiden vaikutukset voidaan osoittaa.

Yksittäistä metsityshanketta laajempi kysymys kuuluu: mitä ilmastotoimia Suomessa voidaan oikeasti toteuttaa, millä aikataululla ja millaisilla todennettavilla vaikutuksilla? Tekemättä jättäminen ei näy otsikoissa, mutta se näkyy päästöissä. Ilmastotavoitteiden asettaminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on pystyä osoittamaan, miten ne saavutetaan konkreettisilla toimilla.

Ilmastokeskustelun pitää kestää tieteellinen tarkastelu. Me olemme valmiita jatkamaan keskustelua julkisuudessa.