HYYn kannanotto: Eduskunta voi vielä pelastaa maksuttoman koulutuksen

Maksullisen tutkintokoulutuksen runnominen suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään on perustavanlaatuinen muutos yhteiskuntaamme ja koulutuksen maksuttomuuden periaatteeseen. Lakiesitys on lukukausimaksujen Troijan hevonen. Esitys naamioidaan "mahdollisuuksien lisäämiseen", kun todellisuudessa sen sisältä löytyykin suunnitelma lukukausimaksujen ujuttamisesta kaikkiin korkeakoulututkintoihin.

Lakimuutosta on perusteltu koulutustason nostolla. Samalla uudistuksen pääkohderyhmää ovat jo työelämässä olevat, tutkinnon suorittaneet kansalaiset. On vaikea nähdä, miten maksullinen tutkinto avoimesta yliopistosta tukisi koulutustason nostoa. Miksi opiskelusta kiinnostunut haluaisi maksaa maltaita korkeakoulututkinnosta, jos tutkinnon voisi kuitenkin edelleen suorittaa myös maksutta?

Esityksen mukaan uudenlaiset tutkinnot olisivat täyskatteellisia, jolloin hintalappu voisi olla jopa yli 10 000 euroa lukuvuodelta (n. 300 euroa per opintopiste), kun vielä tällä hetkellä avoimen kautta voi opiskella 15 euroa per opintopiste hintaan. Miten näiden rinnakkaisten järjestelmien ylläpito olisi mitenkään mahdollista tai realistista?

"Esitys tuntuu vastaavan tavoitteisiin, joita ei ole julkisuudessa uskallettu sanoa ääneen. Tässä on kyse siitä, että halutaan siirtää koulutuksen kustannukset yhteiskunnalta yksilölle. Maksuttoman koulutuksen periaatetta nakerretaan näin pala palalta", toteaa HYYn hallituksen jäsen Delila Belahcen.

Me olemme nähneet tämän kupletin ennenkin. Ensiksi esitellään kokeilumielessä vapaaehtoisia ja maltillisia maksuja korkeakoulutuksesta. Yhtäkkiä maksut ovatkin täyskatteellisia, jopa 18 000 euron lukuvuosimaksuja. Näin on käynyt sekä kansainvälisiltä opiskelijoilta että avoimesta korkeakouluopetuksesta perittäville maksuille. Maksutonta koulutusta ei muserreta yhdessä yössä, vaan sitä on nakerrettu systemaattisesti jo vuosikausia.

Työelämässä olevien osaamisen täydentämiseen ja jatkuvan oppimisen vahvistamiseen on hankkeen aikana tuotu esiin parempiakin ratkaisuja. Esimerkiksi pienien osaamiskokonaisuuksien, täydennyskoulutuksen ja nykyisten avoimen korkeakoulun koulutuspolkujen kehittäminen vastaisi jo työelämässä olevien osaamisen täydentämiseen ilman, että samalla luodaan Suomeen kokonaan uusi maksullinen tutkintojärjestelmä.

Esitys jättää auki vakavia kysymyksiä opiskelijavalintojen yhdenvertaisuudesta. Erityisen ongelmallinen on tutkintotavoitteisen avoimen opiskelun suhde ensikertalaisuusstatukseen. Esityksen mukaan avoimessa tutkintoa suorittava ei menettäisi ensikertalaisuuttaan. Nykyisessä järjestelmässä ensikertalaisuusstatuksen menettämisen pelko voi jo itsessään vaikeuttaa alan vaihtamista ja sopivan koulutuspolun löytämistä.

“On kohtuutonta ehdoin tahdoin rakentaa rinnakkainen järjestelmä, jossa rikkaille annetaan mahdollisuus aloittaa tutkinto-opinnot maksua vastaan, kuitenkin samalla säilyttäen etulyöntiasemansa myöhemmissä opiskelijavalinnoissa. Uudistus kasvattaisi nuorten paineita alanvalinnasta entisestään ja mahdollistaisi erehdykset vain niille, joilla on riittävästi kuvetta kaivettavaksi”, HYYn hallituksen puheenjohtaja Emil Aarnio kommentoi.

Yllä on tuotu esiin vain murto-osa esitykseen liittyvistä haasteista. Suomen tulevaisuuden kannalta näin ongelmallista ja perustavanlaatuisesti järjestelmää muuttavaa esitystä ei pitäisi enää viedä eteenpäin. Lausuntokierroksella hallituksen esitys sai lähes kaikilta lausujilta yksinomaan murskaavaa kritiikkiä.

Nyt kaikki on eduskunnan ja kansanedustajien käsissä. Teillä on viimeinen mahdollisuus pelastaa maksuton koulutus.

Emil Aarnio
Hallituksen puheenjohtaja
emil.aarnio@hyy.fi
050 475 1280