Vihreiden Mari Holopainen ja Inka Hopsu: Taiteen perusopetuksen tarjontaa ei saa heikentää

Taiteen perusopetus on kansainvälisesti poikkeuksellinen instituutio, joka samaan aikaan mahdollistaa eri taustoista tulevien lasten ja nuorten taideharrastuksen ja ammattiuralle suuntautumisen. Noin yhdeksän kymmenestä valtionosuuksiin oikeuttavista opetustunneista annetaan musiikkioppilaitosten parissa, joiden resurssit ovat nyt uhattuina.

–Taiteenalojen tasapuolisempi kohtelu on tärkeä tavoite, mutta sitä ei pitäisi toteuttaa minkään yhden taiteenalan kustannuksella. Jos uudistus tehdään ilman lisäresursseja, raha on käytännössä pois esimerkiksi musiikkioppilaitoksilta, joilla on esimerkiksi yksilöopetukseen liittyviä erityistarpeita, vihreiden kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Mari Holopainen sanoo.

Ilman lisärahaa uudistusta on vaikea toteuttaa.

– Opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämä asiantuntijatyöryhmä on arvioinut, että uudistus vaatisi kymmenen miljoonan euron lisärahoituksen, jolla varmistettaisiin tarvittava opetussuunnitelmien uudistaminen, voitaisiin myös lisätä opetustunteja ja parannettaisiin taiteen perusopetuksen alueellista saavutettavuutta. Hallitus ei ole kuitenkaan varannut tähän työhön euroakaan, vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu korostaa.

Edustajat ovat huolissaan myös varhaisiän taidekasvatuksen asemasta.

– Varhaisiän taidekasvatus, kuten esimerkiksi muskaritoiminta, on tärkeä väylä taideharrastuksen pariin ja mahdollistaa taiteen kentällä toimimisen perhetaustasta riippumatta. Uudistuksen toteutuksessa tulisi olla yksiselitteisen selvää, että varhaisiän taidekasvatuksen mahdollisuudet eivät heikkene ja lasten ja nuorten etu on keskiössä, Holopainen painottaa.

Taiteen perusopetusta antaa noin 400 oppilaitosta, mutta niistä vain noin kolmannes kuuluu opetustuntikohtaisen valtionosuusrahoituksen piiriin. 

– Oppilaitos voi täyttää kaikki lain laatuvaatimukset ja jäädä silti ilman järjestämislupaa, jos talousarviossa ei ole tarvittavaa lisärahaa. Etenkin kasvavissa kaupungeissa on suuri taiteen perusopetuksen kysyntä ja paljon tasokkaita vapaan kentän toimijoita, joissa tehtyä työtä ei tällä hetkellä tunnisteta. Sen sijaan että pitkä odotus olisi antanut mahdollisuuden viralliseen statukseen, uudistuksen tuomien muutosten myötä monen toiminta on jopa vaarassa loppua. Tähän tarvitaan korjaus ja tarvittavat lisäresurssit, Hopsu korostaa.

Holopainen ja Hopsu nostavat esiin kulttuurialan tilanteen myös laajemmin.

– Moni kuvataiteen opettaja on myös itse kuvataiteiljia ja tanssinopettaja tanssija. Hallituksen kulttuurileikkaukset ovat yksittäin pieniä, mutta yhdessä ne ovat heikentäneet alan tekijöiden jo valmiiksi niukkaa toimeentuloa ja samalla myös opetuksen edellytyksiä. Taide ja kulttuuriala ansaitsee laajemminkin kunnianpalautuksen ja ansaitsemansa rahoituksen, Holopainen toteaa.