Työvoimabarometri | Talouden näkymät kohenevat Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla, työmarkkinoiden toipuminen vie aikaa

Kanta-Hämeessä talouden ja työmarkkinoiden näkymät kääntymässä parempaan

Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanteen arvioidaan kohenevan seuraavan 12 kuukauden aikana. Myös työttömyyden määrän ennakoidaan kääntyvän nykyisestä heikosta tilanteesta parempaan suuntaan. Työllisyyden laaja-alaisemman toipumisen arvioidaan kuitenkin näkyvän aikaisintaan keväällä 2027.

- Talouden elpyminen ei näy välittömästi laajana rekrytointikasvuna. Yritysten arvioidaan lisäävän henkilöstöä vasta kysynnän, tilauskantojen ja investointien vahvistuttua riittävästi. Samalla osaavan työvoiman saatavuuden arvioidaan heikkenevän rekrytointien kasvun seurauksena seuraavan 12 kuukauden aikana kaikissa Kanta-Hämeen kolmessa seutukunnassa, kertoo kehittämisasiantuntija Tero Salminen Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta.

Taloudessa myönteisiä merkkejä tuovat kulutuksen, investointien ja viennin vahvistuminen. Teollisuuden tilauskannat ovat parantuneet ja yritysten liikevaihto- ja kannattavuusodotukset vahvistumassa. Vuonna 2025 Kanta-Hämeen viennin arvo oli noin 1,9 miljardia euroa, ja vuoden 2026 ennakkokehityksen perusteella kokonaisarvo voi nousta yli kahteen miljardiin euroon.

Kasvun keskeisiä ajureita ovat puolustus- ja turvallisuusteollisuus, kaksikäyttöteknologia, robotiikka, kierto- ja biotalous, vihreä siirtymä, datakeskukset sekä tuotanto-, energia-, logistiikka- ja yritysalueinvestoinnit. Rakentamisen tilanne säilyy sen sijaan haastavana erityisesti asuntorakentamisessa.

Teknologiateollisuuden näkymät ovat varovaisen myönteiset

Kanta-Hämeen teknologiateollisuuden ja -palveluiden näkymät ovat varovaisen myönteiset, mutta yritysten ja seutujen välillä on eroja. Yritysten luottamus, tuotanto-odotukset ja tilauskannat ovat vahvistuneet vuoden 2026 aikana, ja myös henkilöstöodotukset ovat kääntyneet aiempaa myönteisemmiksi.

Kasvua tukevat

• puolustus- ja turvallisuusteollisuus,
• kone- ja metalliteollisuus,
• metallien jalostus,
• sähköistyminen sekä
• tuotannon digitalisaatio.

Erityisesti turvallisuusympäristön muutos kasvattaa puolustus- ja kaksikäyttöteknologioiden kysyntää.

Myönteinen kehitys ei kuitenkaan vielä näy laaja-alaisesti työmarkkinoilla. Avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt ja rekrytoinnit ovat valikoivia. Työvoiman kysynnän arvioidaan vahvistuvan viiveellä suhteessa tilauksiin. Samalla eläköityminen ja nuorten ikäluokkien pienentyminen lisäävät korvaavan työvoiman tarvetta.

Kohtaantohaasteet liittyvät erityisesti osaamisen, työkokemuksen, sijainnin ja yritysten tarpeiden yhteensovittamiseen. Tilanteen parantaminen edellyttää muun muassa yrityslähtöisiä lyhyt- ja muuntokoulutuksia, oppisopimuksia ja rekrytoivia koulutusmalleja.

Kanta-Hämeen koulutus-, kulttuuri- ja viestintäalan tilanne on vakaa ja tasapainoinen

Kysyntä ja rekrytointi ovat vielä vaimeita, mutta välitöntä henkilöstön supistamisaaltoa ei ole näköpiirissä ja osa toimijoista ennakoi lisätyövoiman tarvetta.

Kasvua tukevat

• tapahtuma- ja elämystalous,
• matkailu,
• kulttuuriperintö,
• luonto- ja hyvinvointipalvelut,
• palvelujen tuotteistaminen ja digitaalinen myynti sekä
• digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen.

Kehitystä rajoittavat muun muassa kuluttajien ostovoima, kustannustaso, julkisen talouden rahoituspaineet ja pienenevät ikäluokat.

Työvoiman kohtaantohaasteet ovat alalla ennen kaikkea laadullisia. Yleinen työvoimapula ei korostu, mutta kokemuksen, työpaikkakohtaisen osaamisen ja monitaitoisuuden puutteet vaikeuttavat yksittäisiä rekrytointeja.

Kanta-Hämeen työmarkkinoiden kehityksessä keskeistä on, kuinka nykyisestä runsaasta työnhakijatarjonnasta siirrytään tilanteeseen, jossa talouden, viennin ja investointien elpyminen sekä eläköityminen lisäävät osaavan työvoiman kysyntää. Työvoiman saatavuuden kiristyminen näkyy todennäköisesti ensin ammatti-, osaamis-, yritys- ja sijaintikohtaisina pullonkauloina eikä yleisenä työvoimapulana.

Pirkanmaalla talouden näkymät vahvistuvat

Pirkanmaan talouden näkymät ovat menossa myönteiseen suuntaan, mutta talouden, työllisyyden ja työvoiman saatavuuden kehitys etenevät eri tahdissa. Elinkeinoelämä ja yritystoiminta ovat jo kasvussa, ja tilanteen arvioidaan paranevan edelleen seuraavan vuoden aikana. Työttömyyden ennakoidaan sen sijaan kasvavan vielä jonkin aikaa, käännettä parempaan odotetaan vuoden 2027 loppupuolella.

- Työvoiman saatavuus on runsaan työnhakijatarjonnan vuoksi tällä hetkellä aiempaa parempi, mutta ennakoimme sen heikkenevän vuoden kuluessa yritystoiminnan ja rekrytointikysynnän elpyessä. Pirkanmaalla ollaan siirtymävaiheessa, jossa talouskasvu vahvistuu ennen työmarkkinoiden laaja-alaista toipumista, selventää yritysanalyytikko Juha Salminen.

Pirkanmaan talous kääntyi vuoden 2025 lopulla selvään kasvuun, myönteinen kehitys jatkui vuoden 2026 alkupuolella. Kasvua on nähtävissä erityisesti teknologiateollisuudessa, viennissä ja investoinneissa. Maakunnan lähivuosien investointinäkymä on noin 3,4 miljardia euroa. Hankkeita kohdistuu muun muassa tuotantoon, energiaan, logistiikkaan, digitalisaatioon sekä tutkimus- ja tuotekehitysympäristöihin.

Kasvua tukevat vahva teollinen ja digitaalinen osaamispohja, älykkäät koneet ja robotiikka, tekoäly, energiamurros sekä puolustus- ja turvallisuusteollisuus. Rakentamisen tilanne säilyy sen sijaan vaikeana erityisesti asunto- ja korjausrakentamisessa, vaikka tuotanto- ja varastotilojen, infrarakentamisen sekä teollisten toimitilojen hankkeet tukevat alaa.

Teknologiateollisuudessa kasvu on vahvistunut

Pirkanmaan teknologiateollisuuden ja -palveluiden näkymät ovat varovaisen myönteiset, vaikka kehitys vaihtelee toimialojen ja yritysten välillä. Liikevaihto, vienti ja tilauskannat ovat vahvistuneet vuoden 2026 aikana.

Kasvua tukevat

• kone- ja metalliteollisuuden kysyntä sekä puolustus-, turvallisuus- ja kaksikäyttöteknologioiden investoinnit.
• Myös digitalisaatio, automaatio, tekoäly, sähköistyminen ja energiatehokkuus uudistavat toimialaa ja luovat uusia kasvumahdollisuuksia.

Kasvu ei vielä näy laaja-alaisesti työllisyydessä. Yritykset hyödyntävät ensin nykyistä kapasiteettiaan ja rekrytoivat valikoivasti. Samalla korkea työttömyys ja yritysten rekrytointivaikeudet esiintyvät rinnakkain, sillä työnhakijoiden osaaminen, kokemus tai sijainti eivät aina vastaa avoimien tehtävien vaatimuksia.

Koulutus-, kulttuuri- ja viestintäalan tilanne pysyy vakaana

Pirkanmaan koulutus-, kulttuuri- ja viestintäalan näkymät ovat kaksijakoiset, mutta kokonaistilanne pysyy vakaana. Työvoiman kysyntä ja rekrytointi ovat maltillisia.

Kasvua tukevat

• Tampereen asema valtakunnallisena tapahtumakeskuksena,
• vahva peli-, media- ja AV-osaaminen,
• tapahtuma- ja elämystalous,
• kansainvälistyminen sekä
• luovien alojen TKI-toiminta.

Laaja-alaista rekrytointikasvua ei ole odotettavissa. Työvoiman kysyntä kohdistuu erityisesti myynnin ja markkinoinnin, viestinnän, esitys- ja tapahtumatekniikan, data- ja tekoälyosaamisen, ohjelmistokehityksen, ICT-tuen ja koulutuksen täsmätarpeisiin. Tekoäly ja digitalisaatio muuttavat työnkuvia ja lisäävät moniosaamisen merkitystä.

Pirkanmaan työmarkkinoiden keskeinen haaste on talouden ja työllisyyden eritahtinen kehitys. Yritystoiminnan näkymät vahvistuvat, mutta työllisyyden paraneminen seuraa viiveellä. Samaan aikaan työvoiman saatavuuden ennakoidaan heikkenevän. Kohtaanto-ongelmat ovat ennen kaikkea laadullisia ja alueellisia. Työnhakijoiden osaaminen, kokemus ja koulutus, työnantajien tarpeet sekä työpaikkojen sijainti eivät aina kohtaa.

Työvoimabarometri ennakoi työvoima- ja osaamistarpeita lyhyellä aikavälillä

Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan työmarkkinoiden ennakointitiedot perustuvat vuosittaiseen Työvoimabarometriin, joka on työstetty Sisä-Suomen elinvoimakeskuksessa asiantuntijakeskustelujen, työpajojen ja yrityskyselyjen pohjalta.

Työvoimabarometri on työkalu, joka tarjoaa tietoa työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta sekä eri alojen ja ammattien tilanteesta ja ennusteista noin vuoden eteenpäin. Tämä auttaa työnantajia, työnhakijoita ja päätöksentekijöitä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ja suunnitelmia. Barometrin valtakunnallisesta koostamisesta vastaa KEHA-keskus (Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus), elinvoimakeskukset keräävät ja analysoivat alueelliset tiedot.