Valtaosa aivoverenvuotoon kuolleista ei koskaan päässyt neurokirurgiseen hoitoon
17.11.2026 08:25:15 EET | HUS | Tiedote
HUSin neurokirurgian johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa havaittiin, että yli 70 prosenttia lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon kuolleista ei ollut päässyt neurokirurgiseen hoitoon. Osuus oli suurin syrjäseuduilla.

Aivovaltimon pullistuman eli aneurysman puhkeamisesta aiheutuva lukinkalvonalainen verenvuoto (subaraknoidaalivuoto eli SAV) on yksi tappavimmista aivoverenkiertohäiriöistä. Noin kolmannes sairastuneista kuolee kuukauden kuluessa. Potilaan henki voidaan pelastaa vain kiireellisellä neurokirurgisella hoidolla.
Sairaalan ulkopuolista SAV-kuolleisuutta on aiemmin tutkittu lähinnä kaupunkialueilla, joilla neurokirurginen hoito on lähellä. Sen sijaan alueilta, joilta matkaa neurokirurgiseen yksikköön on satoja kilometrejä, tietoa ei ole ollut.
JAMA Network Open -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka suuri osa SAV-kuolemista tapahtuu ilman neurokirurgista hoitoa ja miten etäisyys neurokirurgiseen yksikköön vaikuttaa tähän osuuteen. Aineisto kattoi lähes 13 000 SAV-potilasta vuosilta 2001–2017 Suomen ja Uuden-Seelannin 41 sairaanhoitopiiristä.
Tutkimuksessa olivat poikkeuksellisesti mukana myös ne potilaat, jotka kuolivat äkillisesti ennen sairaalaan pääsyä.
Neurokirurgisen hoidon kehittäminen ei yksin riitä
Kuukauden kuluessa kuolleista potilaista 71 prosenttia ei koskaan päässyt neurokirurgiseen hoitoon. Osuus oli lähes sama Suomessa ja Uudessa-Seelannissa, mutta oli sitä suurempi, mitä kauempana neurokirurgisesta yksiköstä potilas asui. Suurimmillaan osuus oli Suomen syrjäisillä saaristoalueilla ja Uuden-Seelannin vuoristoalueilla.
”Suurin osa SAV-kuolemista tapahtuu jo ennen neurokirurgista hoitoa. Siksi pelkkä neurokirurgisen hoidon kehittäminen ei riitä, vaan kuolleisuuden vähentäminen vaatii koko hoitoketjun tarkastelua aina terveyskeskusten ja työterveyshuollon ehkäisevästä työstä alkaen”, kertoo pääkirjoittaja, lääketieteen tohtori Aleksanteri Asikainen HUSin neurokirurgialta.
Kuolemat ennen hoitoa ovat vähentyneet
Tutkimusjakson aikana ilman neurokirurgista hoitoa kuolleiden osuus kaikista SAV-potilaista pieneni Suomessa 20 prosenttia ja Uudessa-Seelannissa 18 prosenttia.
”Kehitys on rohkaisevaa, mutta ennen hoitoa tapahtuvat kuolemat ovat edelleen yleisiä etenkin alueilla, joista matka neurokirurgiseen yksikköön on pitkä. Nämä kuolemat eivät näy sairaaloiden kuolleisuusluvuissa, joten pelkästään sairaalan lukuihin perustuva tarkastelu voi antaa SAV-kuolleisuudesta todellista pienemmän kuvan. Siksi sairaaloiden SAV-kuolleisuuslukuja vertailtaessa kannattaa olla varovainen ja huomioida myös sairaalan ulkopuolella tapahtuneet kuolemat”, sanoo tutkimuksen vastuututkija, HUSissa neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri, dosentti Ilari Rautalin.
Asikaisen ja Rautalinin lisäksi tutkimusryhmään kuuluivat Suomesta HUSin neurokirurgi, dosentti Miikka Korja ja Helsingin yliopiston geneettisen epidemiologian professori Jaakko Kaprio. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Aucklandin teknillisen yliopiston National Institute for Stroke and Applied Neurosciences -tutkimuslaitoksen kanssa.
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: uudet tutkimuslöydökset muuttavat hoitokäytäntöjä tehokkaammiksi ja auttavat kohdistamaan hoitoja oikein. Teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston ja muiden korkeakoulujen kanssa ja julkaisemme vuosittain noin 3000 vertaisarvioitua tutkimusta.
Tämän päivän tutkimus on huomisen parempaa hoitoa.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksanteri Asikainenlääketieteen tohtoriHUS
aleksanteri.asikainen@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Fynd i sköljvätska från munnen kan bidra till en bättre förståelse av långtidscovid19.11.2026 10:44:44 EET | Pressmeddelande
I en studie genomförd av HUS och Helsingfors universitet upptäcktes fler inflammationsmarkörer i vatten som patienter med långtidscovid hade sköljt munnen med än hos kontrollgruppen. Observationen kan bidra till en bättre förståelse av vad som händer i kroppen under en långvarig coronasjukdom.
Suun huuhtelunesteen löydökset voivat auttaa ymmärtämään long covidia paremmin19.11.2026 10:44:44 EET | Tiedote
HUSin ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa long covid -potilaiden suun huuhtelunesteestä löytyi enemmän tulehdukseen liittyviä merkkiaineita kuin vertailuryhmältä. Havainto voi auttaa ymmärtämään tarkemmin, mitä elimistössä tapahtuu pitkittyneen koronataudin aikana.
Studie gav ytterligare indikationer på förekomsten av hepatit D-virus hos människor utan hepatit B-virus18.11.2026 10:59:27 EET | Pressmeddelande
Enligt den etablerade medicinska uppfattningen kan man inte få hepatit D-virussmitta utan att samtidigt ha hepatit B-virussmitta. Resultaten av HUS och Helsingfors universitets studie indikerar att hepatit D-smitta inte alltid förutsätter samtidig hepatit B-smitta.
Tutkimus toi lisäviitteitä hepatiitti D -viruksen esiintymisestä ihmisillä ilman hepatiitti B -virusta18.11.2026 10:59:27 EET | Tiedote
Vakiintuneen lääketieteellisen käsityksen mukaan hepatiitti D -virustartuntaa ei voi saada ilman samanaikaista hepatiitti B -virustartuntaa. HUSin ja Helsingin yliopiston tutkimuksen tulokset antoivat viitteitä siitä, että hepatiitti D -tartunta ei aina edellytä samanaikaista hepatiitti B -tartuntaa.
Study provides additional evidence on hepatitis D virus prevalence in people without hepatitis B18.11.2026 10:59:27 EET | Press release
The established medical understanding has been that hepatitis D virus infection cannot occur without a simultaneous hepatitis B infection. The results from a study conducted by HUS and the University of Helsinki suggest that hepatitis D virus infection can occur without a simultaneous hepatitis B infection.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme