Ba­ro­nan asian­tun­ti­ja va­roit­taa työn­ha­ki­joi­ta: Tun­nis­ta rek­ry­toin­ti­hui­jauk­set

Haastavassa työmarkkinatilanteessa liikkeellä on valtavasti työnhakijoita. Työelämäyhtiö Barona vastaanotti vuonna 2025 lähes 280 000 työhakemusta. Määrä on pysynyt korkealla useamman vuoden ajan. Suomen työttömyyslukemat ovat niin ikään ennätyskorkealla.

Baronan asiantuntija-alojen seniorikonsultti Arja Martikainen varoittaa, että myös erilaisten rekrytointihuijausten määrä on kasvussa. Huijaustekniikat monipuolistuvat ja kehittyvät:

”Tietojenkalastelua harjoittavat tahot osaavat hyödyntää sitä, että työnhaussa luovutetaan aina vähintään jonkin verran omia tietoja eteenpäin. Näihin yritetään päästä käsiksi luomalla esimerkiksi huijaussivuja ja keksittyjä työpaikkailmoituksia tunnettujen työnantajien nimissä.”

Tekoäly antaa huijareille lisää työkaluja lähestyä työnhakijoita monikanavaisesti, sekä hyvin uskottavasti jopa erittäin laadukkaalla suomen kielellä. Martikainen on erityisen huolissaan nuorista työnhakijoista, joita kesätyökauden kynnyksellä on liikkeellä paljon.

”Jokaisen työnhakijan on pidettävä hyvää huolta omista tiedoistaan, ja suhtauduttava terveellä epäluottamuksella saamiinsa pyyntöihin. Nuorten on hyvä pyytää myös toinen silmäpari katsomaan rekrytointilomake tai oma työhakemus läpi, näin turvataan sitä, ettei vahingossa esimerkiksi anna liikaa tietoa itsestään työtä hakiessa”, Martikainen neuvoo.

Baronan ICT- ja tietoturvajohtaja Marko Laakkonen kertaa työnhakijan suurimmat vaaranpaikat työnhaussa, ja antaa myös vinkit niiltä suojautumiseen.

Viisi suurinta työnhaun tietoturvauhkaa:

1) Väärennetyt työpaikkailmoitukset tai -sivustot
Huijarit luovat erityisesti tunnettujen tai paljon rekrytoivien yritysten nimissä väärennettyjä työnhakusivustoja, tai yksittäisiä työpaikkailmoituksia. Yhteydenotto saattaa tulla yllättävästä kanavasta.

”Meillä on kokemusta siitä, miten erään rekrytoijamme nimeä ja kasvoja luvatta käyttäen lähetettiin toistuvasti WhatsAppissa väärennettyjä työtarjouksia. Lisäksi meidän nimissämme on tehty useita huijaussivustoja, joiden saaminen pois verkosta on käytännössä ja valitettavasti mahdotonta”, Martikainen kertoo.

2) Linkit huijausalustoille
Työnhausta vastaavaksi henkilöksi tekeytyvä huijari lähettää viestin työnhakijalle, joka sisältää linkin esimerkiksi soveltuvuusarviointiin. Todellisuudessa tarkoitus voi olla levittää haittaohjelmia, tai tietojenkalastelu.

3) Liian paljastava CV
Työnhakija saattaa jakaa esimerkiksi sosiaalisen median kautta hyvinkin laajalle verkostolle oman ansioluettelonsa. Jos sinne on laittanut henkilötietoja, esimerkiksi puhelinnumeron, osoitteen tai jopa henkilötunnuksen, nämä päätyvät pahimmassa tapauksessa vääriin käsiin nopeasti.

”Vastaan on tullut myös sellaisia tapauksia, joissa ulkomaiset rekrytointiagentit nappaavat näitä ansioluetteloita verkosta ja tarjoavat työnantajille suoraan henkilöitä töihin, yrittäen veloittaa välistä palkkion ilman toimeksiantoa”, Martikainen kertoo.

4) Onneaan kokeileva huijari
Jos kertoo julkisesti työpaikoista, joita on hakenut, huijarin on helppo lähettää tämän jälkeen uskottavaksi naamioitu viesti oikean yhtiön nimissä, jossa onnitellaan etenemisestä työnhaussa ja pyydetään lisätietoja.

Joskus jos työnhakua on kestänyt jo pitkään, työnhakija ei välttämättä enää itsekään muista, onko hakenut juuri kyseiseen yritykseen, josta saa onnitteluviestin.

5) Somehuijaukset ja valeprofiilit
Työnhaun kannalta erityisesti LinkedIn on monelle merkittävä sosiaalisen median kanava. Siellä valeprofiilin luominen ja työtä tarjoavaksi tahoksi tekeytyminen on valitettavasti arkipäivää, joten tuntemattomien henkilöiden yhteydenottoihin on syytä suhtautua epäilyksellä.

”Nämä valeprofiilit saattavat olla hyvinkin uskottavia nykyään. Edes se, että henkilöllä on yhteisiä kontakteja työnhakijan kanssa ei välttämättä ole tae luotettavasta yhteydenotosta”, Martikainen sanoo.

5 neuvoa, joilla työnhakija voi suojautua rekrytointihuijauksilta:

1) Kyseenalaista liian hyvä tarjous
Jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, silloin se todennäköisesti ei ole totta. Suomessa tietojenkalastelijat ovat nimenomaan henkilötietojen perässä, mutta ulkomailta tulevissa huijauksissa todennäköisesti pyydetään rahaa.

”Jos rekrytoivan tahon toimesta pyydetään rahaa, sen pitää soittaa aina kaikkia hälytyskelloja”, Laakkonen muistuttaa.

2) Suhtaudu työnhakuun samalla vakavuudella, kuin pankkiasiointiin
Erilaisia uhkia on paljon, joten omista tiedoista täytyy huolehtia. Älä anna omia tietojasi varauksetta minnekään, äläkä jaa henkilökohtaista tietoa tuntemattomille. Omat henkilötiedot ovat sinulle korvaamattomat.

”Jos näkee työpaikkailmoituksen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, varmin tapa tarkistaa sen todellisuus on aina yrityksen omien kotisivujen kautta. Myös suoraan rekrytoijalta lisätietojen kysyminen on hyvä keino, mutta puhelinnumero kannattaa niin ikään hakea muualta, kuin siitä samasta ilmoituksesta”, Martikainen vinkkaa.

3) Älä klikkaa ennen kuin tiedät mihin linkki vie
Harkitse aina kolmesti, ennen kuin klikkaat mitään linkkiä. Esimerkiksi yksi tekninen keino varmistaa linkin turvallisuus, on viedä hiiren osoitin sen päälle ja katsoa mitä siinä lukee. Tarkkana saa kuitenkin olla, linkki voi olla naamioitu näyttämään hyvinkin luotettavalta.

”Liitteisiin tulee suhtautua myös varauksella, ja opetella tunnistamaan vähintään yleisimmät haitalliset tiedostopäätteet”, Laakkonen muistuttaa.

4) Varmista aina yhteydenotto toisesta lähteestä
Nykyään myös puheluita käytetään huijausmenetelmänä. Suhtaudu epäilevästi siis numeroihin, jotka ovat salattu, tai joiden omistajaa ei pysty varmistamaan toisesta lähteestä.

”Ihan vähintä mitä kannattaa tehdä, on googlettaa numero, josta puhelu tulee. Ylipäätään aina kannattaa pyrkiä varmistamaan yhteydenotto vähintään yhdestä toisesta lähteestä, joko yrityksen kotisivujen kautta, tai soittamalla yrityksen puhelinvaihteeseen”, Laakkonen sanoo.

5) Tunne omat oikeutesi
Vastuulliset toimijat huolehtivat tietoturvasta, ja käsittelevät työnhakijoiden tietoa vain määriteltyihin tarkoituksiin. Nämä tiedot myös poistetaan, kun niiden säilytykselle ei ole enää perustetta. Työnhakijan on kuitenkin hyödyllistä tuntea omat oikeutensa, tunnistaa kysymykset, joita rekrytoivat tahot eivät edes saa kysyä, ja samaan aikaan pitää huolta siitä, että omat työnhakudokumentit keskittyvät ainoastaan ammatillisiin asioihin.

Harkitse myös tarkkaan, missä kanavissa jaat omia dokumenttejasi ja tietojasi. Julkaisu sosiaalisessa mediassa sisältää aina riskejä, vaikka tiedostot olisivatkin tietoturvan näkökulmasta neutraaleja.

Jos pahin kuitenkin tapahtuu, ja työnhakija haksahtaa rekrytointihuijaukseen, yksin ei pidä jäädä.

”Esimerkiksi Tietosuojavaltuutetun toimintaohjeet tietoturvaloukkauksen kohteeksi joutumisen jälkeen ovat todella hyvät ja tutustumisen arvoiset,” Laakkonen sanoo.