Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Selvitys: Yli puolet varhaiskasvatuksen asiakkaista ei enää maksa asiakasmaksua – muutos näkyy jo kuntien arjessa

10.8.2026 01:00:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Yli puolet varhaiskasvatuksen asiakkaista ei enää maksa asiakasmaksua tulojensa perusteella. Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan muutos on seurausta viime vuosien asiakasmaksulain muutoksista ja tulorajojen korotuksista. Samaan aikaan kuntien omat asiakasmaksukäytännöt ovat pysyneet lähes ennallaan.

Maakuntien välillä erot ovat kuitenkin suuria. Etelä-Savossa asiakasmaksua ei peritty tulojen perusteella 67,3 prosentilta asiakkaista, kun Uudellamaalla vastaava osuus oli 47,4 prosenttia.

Pieni tyttö nalle kainalossaan.
– Suomalainen varhaiskasvatus on kansainvälisestikin arvostettu palvelu. Nyt on oikea aika arvioida, miten maksujärjestelmä tukee sen tärkeintä tavoitetta: sitä, että mahdollisimman moni lapsi osallistuu säännöllisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja saa siitä parhaat mahdolliset eväät kasvuun ja oppimiseen. Samalla meidän on yhdessä pohdittava, miten kannustamme perheitä säännölliseen osallistumiseen, miten palvelun käyttöä voidaan ennakoida nykyistä paremmin ja millainen maksujärjestelmä tukee parhaiten sekä perheitä että kuntia tulevaisuudessa, Lahtinen sanoo. Kuntaliitto

Yli puolet varhaiskasvatuksen asiakkaista ei enää maksa asiakasmaksua tulojensa perusteella. Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan muutos on seurausta viime vuosien asiakasmaksulain muutoksista ja tulorajojen korotuksista. Samaan aikaan kuntien omat asiakasmaksukäytännöt ovat pysyneet lähes ennallaan.

Opetushallituksen Vipunen-tietopalvelun mukaan vuonna 2025 tulojen perusteella asiakasmaksua ei peritty 54 prosentilta varhaiskasvatuksen asiakkaista. Vuonna 2022 vastaava osuus oli noin 39 prosenttia.

Maakuntien välillä erot ovat kuitenkin suuria. Etelä-Savossa asiakasmaksua ei peritty tulojen perusteella 67,3 prosentilta asiakkaista, kun Uudellamaalla vastaava osuus oli 47,4 prosenttia.

– Yli puolet varhaiskasvatuksen asiakkaista saa palvelun jo ilman asiakasmaksua tulojensa perusteella. Se kertoo siitä, kuinka merkittävästi asiakasmaksulain muutokset ja tulorajojen korotukset ovat muuttaneet varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen kokonaisuutta viime vuosina. Samalla kuntien omissa asiakasmaksukäytännöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen selvitykseen verrattuna, sanoo Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.

Kyselyn mukaan kokonaan maksutonta varhaiskasvatusta tarjotaan edelleen lähes yhtä monessa kunnassa kuin vuonna 2024. Maksuttomuus on edelleen yleisintä pienissä kunnissa, vaikka asiaa pohditaan myös useissa muissa kunnissa. Suurissa kaupungeissa tilanne on erilainen. Varhaiskasvatukseen osallistuu paljon lapsia ja palvelujen järjestämiseen kohdistuu merkittäviä taloudellisia paineita, mikä näkyy myös asiakasmaksujen kokonaisuudessa.

Maksuttomuus näkyy myös palvelun käytössä

Kuntien kokemusten mukaan asiakasmaksujen muutokset näkyvät myös siinä, miten varhaiskasvatuspalveluja käytetään. Perheet varaavat aiempaa useammin kokoaikaisen varhaiskasvatuspaikan, eikä poissaoloista tai palvelun tarkemmasta päivittäisestä käytöstä ilmoiteta yhtä säännöllisesti kuin aiemmin. Samalla myös alle 3-vuotiaiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on kasvanut.

– Kun asiakasmaksu ei enää ohjaa palvelun käyttöä samalla tavalla kuin aiemmin, myös kuntien toimintaympäristö muuttuu. Päiväkotien henkilöstö mitoitetaan lasten ennakoidun läsnäolon perusteella, joten palvelun käytön ennakoitavuus on kunnille entistä tärkeämpää. Samalla on syytä arvioida, millaisia vaikutuksia tulorajojen korotuksilla on ollut perheiden palvelun käyttöön, Lahtinen sanoo.

Muutokset näkyvät myös yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Kunnat ovat joutuneet arvioimaan esimerkiksi palvelusetelien arvoa ja yksityisen hoidon tuen kuntalisiä, jotta perheiden omavastuut pysyisivät kohtuullisina.

Asiakasmaksutuotot laskeneet odotettua maltillisemmin

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot ovat edelleen pienentyneet, mutta vuoden 2026 talousarvioiden perusteella kehitys on tasaantumassa. Koko maan tasolla kuntien arvioimat asiakasmaksutuotot pysyvät lähes vuoden 2025 tasolla. Ainoastaan yli 100 000 asukkaan kunnissa maksutuottojen arvioidaan kasvavan, kun muissa kuntakokoluokissa niiden ennakoidaan edelleen hieman vähenevän.

Varhaiskasvatuksen järjestämiskustannuksetkasvoivat voimakkaasti erityisesti vuosina 2022–2023. Viime vuosina kustannusten nousu on ollut maltillisempaa. Varhaiskasvatus muodostaa kuitenkin lähes viidenneksen kuntien käyttötalousmenoista, joten palvelujen kehittämisessä on huomioitava myös kuntatalouden realiteetit. Tästä näkökulmasta asiakasmaksutuotot ovat kunnille edelleen merkittävä tulonlähde.

– Asiakasmaksutuotot ovat edelleen laskeneet, mutta kehitys on ollut odotettua maltillisempaa. Kunnat ovat jo pitkälti sopeutuneet aiempien lakimuutosten vaikutuksiin, mutta samalla on tärkeää arvioida, miten nykyinen maksujärjestelmä tukee sekä perheiden tarpeita että palvelujen tarkoituksenmukaista järjestämistä, Lahtinen toteaa.

Keskustelu kannattaa siirtää osallistumisasteesta lasten arkeen

Kuntaliiton mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen muutokset herättävät myös laajemman kysymyksen siitä, miten varhaiskasvatuksen käyttöä ja vaikuttavuutta pitäisi arvioida tulevaisuudessa. Kun yhä useampi perhe saa palvelun ilman asiakasmaksua, kuntien mahdollisuudet ohjata palvelun käyttöä maksuperiaatteilla ovat vähentyneet.

Palvelun järjestäminen muuttuu aiempaa haastavammaksi, jos varhaiskasvatuspaikka varataan kokoaikaisesti, mutta lasten todellisesta läsnäolosta tai poissaoloista ei ilmoiteta etukäteen. Säännöllinen osallistuminen on kuitenkin tärkeää sekä palvelun suunnittelun että varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumisen kannalta.

Kyselyn mukaan 34 kuntaa tarjoaa jo kokonaan maksutonta varhaiskasvatusta, eikä määrä ole muuttunut edellisestä selvityksestä. Jos maksuttomuutta halutaan tulevaisuudessa laajentaa, on samalla arvioitava, mikä malli palvelisi parhaiten lapsia, perheitä ja kuntia. Esimerkiksi Ruotsissa kaikille yli 3-vuotiaille tarjotaan maksutta 15 tuntia varhaiskasvatusta viikossa, minkä ylittävältä osalta peritään asiakasmaksu.

– Suomalainen varhaiskasvatus on kansainvälisestikin arvostettu palvelu. Nyt on oikea aika arvioida, miten maksujärjestelmä tukee sen tärkeintä tavoitetta: sitä, että mahdollisimman moni lapsi osallistuu säännöllisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja saa siitä parhaat mahdolliset eväät kasvuun ja oppimiseen. Samalla meidän on yhdessä pohdittava, miten kannustamme perheitä säännölliseen osallistumiseen, miten palvelun käyttöä voidaan ennakoida nykyistä paremmin ja millainen maksujärjestelmä tukee parhaiten sekä perheitä että kuntia tulevaisuudessa, Lahtinen sanoo.

Tietoa selvityksestä

Kuntaliitto toteutti varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja koskevan kyselyn huhti–toukokuussa 2026. Kysely lähetettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien kirjaamoihin, ja siihen vastasivat varhaiskasvatuksesta vastaavat johtavat viranhaltijat.

Kyselyyn vastasi 219 kuntaa, mikä vastaa 75 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Selvityksessä kartoitettiin kuntien asiakasmaksuperiaatteita, maksuhyvityksiä, asiakasmaksutuottoja sekä asiakasmaksulain vaikutuksia varhaiskasvatuksen järjestämiseen.

Lisätietoja ja haastattelut

Jarkko Lahtinen
kehittämispäälllikkö, varhaiskasvatus
Kuntaliitto
puh. +358 50 361 4526
jarkko.lahtinen@kuntaliitto.fi 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Linkit

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundet: En kommunreform kräver flera djärva lösningar15.9.2026 15:15:40 EEST | Pressmeddelande

Finland måste på ett kontrollerat sätt förändra kommunerna genom djärva och snabba åtgärder, annars kommer befolkningsförändringen att tvinga fram en okontrollerad förändringsprocess med en kommun och en tjänst i taget. Kommunförbundet har publicerat ett nytt diskussionsunderlag där tre alternativa lösningar bedöms: ökat samarbete, differentiering av uppgifter och ändringar i kommunstrukturen. Slutsatsen är klar: den nuvarande situationen är inte hållbar, men ingen enskild lösning är heller tillräcklig.

Kuntaliitto: Kuntien uudistamiseen tarvitaan nippu rohkeita ratkaisuja15.9.2026 15:02:26 EEST | Tiedote

Suomen on uudistettava kuntia hallitusti, rohkeasti ja nopeasti, sillä muuten väestönmurros pakottaa muutokseen hallitsemattomasti kunta ja palvelu kerrallaan. Kuntaliitto julkaisi uuden keskustelualoitteen, jossa arvioidaan kolmea ratkaisusuuntaa, yhteistyön lisäämistä, tehtävien eriyttämistä ja kuntarakenteen muutoksia. Johtopäätös on selvä: nykytila ei ole kestävä, mutta myöskään mikään yksittäinen ratkaisu ei yksin riitä.

Kommunförbundets ekonomibarometer: Det samhällsekonomiska uppsvinget syns ännu inte i uppskattningarna för kommunekonomin15.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande

Kommunernas ekonomiska nuläge ter sig rätt stabilt, enligt ekonomidirektörernas senaste bedömningar. På 12 månaders sikt ser utsikterna dock en aning sämre ut. Hela 40 procent av kommunernas ekonomidirektörer anser att det finns ett tryck på att höja skattesatsen. Dessutom anser de flesta att det finns ett måttligt eller stort behov av anpassningsåtgärder även i framtiden. Enligt ekonomidirektörerna kommer det ekonomiska spelrummet att minska i kommuner av alla storlekar under de kommande 10 åren. Det framgår av enkäten Ekonomibarometern, som Kommunförbundet genomfört i höst.

Kuntaliiton Talousbarometri: Kansantalouden piristyminen ei näy vielä kuntien talousjohdon odotuksissa15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote

Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta. Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista. Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa. Tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye