Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton Talousbarometri: Kansantalouden piristyminen ei näy vielä kuntien talousjohdon odotuksissa

15.9.2026 08:30:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta.  Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista. Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa. Tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.

Embargo 15.9.2026 klo 8.30.

Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta.  Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista. Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa. Tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.

Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 1.-7.9.2026 ja siihen vastasi 208 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa. 

Talousjohtajat arvioivat kyselyssä talouden nykytilaa sekä talouden näkymiä 12 kuukauden kuluttua asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Lisäksi kyselyssä arvioitiin veroprosentin korotuspainetta, sopeutustoimien tarvetta sekä taloudellisen liikkumavaran kehitystä seuraavan 10 vuoden aikana.

Talousodotukset heikkenevät voimakkaimmin 5 000–20 000 asukkaan kunnissa 

Arviot kuntien talouden nykytilasta ovat syksyisin toteutettujen Talousbarometrien mukaan vakiintuneet keskiarvon 3,4 tuntumaan. Melko hyväksi taloutensa tilan arvioivien vastaajien osuus nousi kuitenkin aikaisemmista kyselyistä. Talousjohtajista peräti 65 prosenttia arvioi nykytilanteen keskiarvon tuntumaan (melko huonoksi tai melko hyväksi) 

-Talouden nykytilanne koetaan nyt hyvin tasaisena eri suuruisissa kuntakokoluokissa, mutta tunnelmat vaihtelevat alueellisesti. Tunnelmia heiluttavat ainakin nuorten ja työssäkäyvien ikäluokkien pieneneminen, kohonnut työttömyys sekä isot investoinnit, jotka kohdistuvat yksittäisiin kohtiin, toteaa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio

Talousjohtajien arviot talousnäkymistä 12 kuukauden kuluttua synkkenevät hieman nykytilanteeseen verrattuna, mutta pysyvät haastavista ajoista huolimatta kuitenkin kohtuullisella tasolla.  Talousodotusten keskiarvo on nyt 3,05, kun keväällä se oli 3,10. Kuntien talousjohtajien vastaukset eriytyvät edelleen kumpaankin ääripäähän.

Eniten talouden näkymien odotetaan heikkenevän 5 000–20 000 asukkaan kunnissa. Sen sijaan suurissa kaupungeissa talouden näkymien ennakoidaan pysyvän melko hyvänä myös 12 kuukauden kuluttua.

- Suurten kaupunkien tunnelmat vahvistuivat edellisestä kyselystä. Ainakin joiltakin osin vastauksia selittää viime kuukausina käynnistetyt voimakkaat talouden tasapainotusohjelmat. Vetoapua ei ole tullut kansantalouden piristyneistä kasvuluvuista, sillä kuntien talouskehitys on ollut alkuvuonna heikkoa, kertoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen.

Taloustunnelmat vaihtelevat alueellisesti paljon. Talouden nykytilan arviot vaihtelevat kyselyn mukaan 2,0–4,0 välillä. Heikoimmaksi nykytilanne koetaan Kymenlaaksossa, vahvimmaksi ylsi jälleen Keski-Pohjanmaa.

Arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden päähän, näyttäytyy kuntatalouden tila Keski-Pohjanmaalla vahvimmalta vastaajien arvioiden mukaan. Sen sijaan Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa näkymät vuoden päähän olivat talousjohtajien vastausten mukaan heikoimmat.

Kuntien taloudellinen liikkumavara jatkaa pienenemistään tulevina vuosina 

Talousbarometrin mukaan lähes koko kuntakenttä on lisäsopeutuspaineiden edessä. Valtaosa vastaajista (yli 80 %) arvioi kuntansa sopeutustarpeiden olevan vähintäänkin kohtalaisia. Huomattavia sopeutuspaineita on tänä syksynä kyselyn mukaan 70 kunnassa.  

Kyselyssä tiedusteltiin myös talousjohtajien näkemystä kunnallisveroprosenttiin kohdistuvasta korotuspaineesta. Yli 40 % vastanneista arvioi, että veroprosentin muutospainetta on vähintään 0,2 prosenttiyksikköä. Vastaajista vajaa 10 % koki, että korotuspaine voi olla jopa 0,5 prosenttiyksikköä. Kaikkein eniten korotuspainetta oli kyselyn mukaan 20 000–100 000 asukkaan kunnissa.

Minna Punakallion mukaan kyselyn tuloksista ei voi päätellä yksiselitteisesti sitä, kuinka monessa kunnassa tai kaupungissa korotetaan ensi vuodelle kunnallisveroprosenttia. Kuntien sopeutus- ja veronkorotuspaineista lopulta vain osa päätyy veronkorotuspäätökseksi. Vastaukset kertovat kuitenkin talouspaineiden selvästä kasvusta kuntien talousarviotyössä.

Kuntien taloudellinen liikkumavara on kapenemassa, mikä haastaa peruspalveluiden järjestämistä tulevaisuudessa. Noin 80 prosenttia vastaajista arvioi, että taloudellinen liikkumavara jatkaa pienenemistään myös tulevien vuosien aikana. Taloudellinen liikkumavara nähdään vahvimmaksi suurimmissa kaupungeissa.

Lisätiedot:

pääekonomisti Minna Punakallio, puh. 040 751 5175
kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen, puh. 050 592 8986

Mikä on Kuntaliiton Talousbarometri?

Kuntaliiton Talousbarometri on kuntien talousjohdolle osoitettu kysely, joka toteutetaan noin kaksi kertaa vuodessa. Kuntaliiton Talousbarometrillä kartoitetaan kuntien talous- ja suhdannenäkymiä ajankohtaisissa talousteemoissa. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

”Suhdannetilanne on ollut kunnille vaikea, minkä lisäksi valtio on leikannut kunnilta valtionosuutta. Kunnat ovat omilla sopeutustoimillaan kuitenkin vakauttaneet talouden tilaansa", toteaa pääekonomisti Minna Punakallio.
”Suhdannetilanne on ollut kunnille vaikea, minkä lisäksi valtio on leikannut kunnilta valtionosuutta. Kunnat ovat omilla sopeutustoimillaan kuitenkin vakauttaneet talouden tilaansa", toteaa pääekonomisti Minna Punakallio.
Kuntaliitto
Lataa
Kuntaliiton Talousbarometrin mukaan talousjohtajien arviot talousnäkymistä 12 kuukauden kuluttua synkkenevät hieman nykytilanteeseen verrattuna, mutta pysyvät haastavista ajoista huolimatta kuitenkin kohtuullisella tasolla. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista.
Kuntaliiton Talousbarometrin mukaan talousjohtajien arviot talousnäkymistä 12 kuukauden kuluttua synkkenevät hieman nykytilanteeseen verrattuna, mutta pysyvät haastavista ajoista huolimatta kuitenkin kohtuullisella tasolla. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista.
Kuntaliitto
Lataa

Liitteet

Linkit

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundets ekonomibarometer: Det samhällsekonomiska uppsvinget syns ännu inte i uppskattningarna för kommunekonomin15.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande

Kommunernas ekonomiska nuläge ter sig rätt stabilt, enligt ekonomidirektörernas senaste bedömningar. På 12 månaders sikt ser utsikterna dock en aning sämre ut. Hela 40 procent av kommunernas ekonomidirektörer anser att det finns ett tryck på att höja skattesatsen. Dessutom anser de flesta att det finns ett måttligt eller stort behov av anpassningsåtgärder även i framtiden. Enligt ekonomidirektörerna kommer det ekonomiska spelrummet att minska i kommuner av alla storlekar under de kommande 10 åren. Det framgår av enkäten Ekonomibarometern, som Kommunförbundet genomfört i höst.

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye