Jyväskylän yliopisto

Hapettimet toivat helpotusta kalojen kiertovesikasvatuksen makuvirheongelmiin, mutta eivät vielä ratkaisua

30.9.2026 10:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa

Samu Petterssonin väitöskirjassa paneuduttiin kalojen kiertovesikasvatuksessa ilmenevään makuvirheongelmaan ja sen torjuntaan käyttämällä vahvoja hapettimia, kuten otsonia ja vetyperoksidia. 

Samu Pettersson

Väitöskirjassa tutkittiin, miten kalojen kiertovesikasvatuksessa ilmeneviä makuvirheyhdisteitä voisi poistaa vedestä hapettavilla yhdisteillä ennen kuin ne kertyvät kalaan. Tutkimukset tehtiin kahdessa otteessa Luke:n Laukaan kalaviljelylaitoksella kiertovesikasvatuksen tutkimusympäristössä käyttäen erilaisia otsoni- ja vetyperoksidiannoksia. 

Otsoni ei yksin riitä makuvirheiden poistoon

Tutkimusten perusteella todettiin otsonin yksistään olevan tehoton vaihtoehto makuvirheiden poistoon. Vetyperoksidi ja vetyperoksidin sekä otsonin yhdistelmä sen sijaan toivat osa-aikaisena intensiivisenä käsittelynä positiivisia tuloksia. Tutkimuksessa saatiin myös arvokasta tietoa makuvirheyhdisteiden alkuperästä kiertovedessä. Esimerkiksi heksanaali tulee systeemeihin selkeästi järviveden mukana ja vastaavasti geosmiini syntyy todennäköisimmin systeemien vedessä mikrobien toimesta. 

Tulokset luovat pohjaa uusille puhdistusratkaisuille

Tulosten pohjalta makuvirheiden poistoon kiertovedestä käytettäviä tekniikoita voidaan kehittää edelleen. On vielä paljon mitä makuvirheiden alkuperästä, käyttäytymisestä ja poistosta ei tiedetä, joten kaikki uusi tieto asian tiimoilta on tarpeellista. Tulevaisuudessa voisi erityisesti keskittyä erilaisiin edistyneisiin hapetusprosesseihin, jota tutkimuksessa käytetty otsonin ja vetyperoksidin yhdistelmä edusti, sillä se vaikuttaisi ominaisuuksiltaan ja vaikutuksiltaan lupaavimmalta vaihtoehdolta. 

FM Samu Petterssonin väitöskirja tarkastetaan perjantaina 2.10.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston Ambiotica‑rakennuksen salissa YAA 303. Vastaväittäjänä toimii professori (emeritus) Niels O. G. Jorgenssen (University of Copenhagen) ja kustoksena professori Lotta-Riina Sundberg (Jyväskylän yliopisto). Väitöksen kieli on englanti. 

Lisätietoa: samu.j.pettersson@jyu.fi 

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tutkimus: Karjalankielisten evakkojen jälkipolvet elvyttävät sukunsa kieltä ja kulttuuriperintöä29.10.2026 10:08:53 EET | Tiedote

Karjalankielisten evakkojen jälkipolvet ottavat takaisin omaa kieltään ja kulttuuriaan, jotka monissa perheissä katosivat toisen maailmansodan ja evakkouden seurauksena. FM, YTM Pirja Hyyryläisen Jyväskylän yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa, että toinen ja kolmas sukupolvi ovat nousseet keskeiseen rooliin karjalan kielen elvyttämisessä ja karjalaisen kulttuuri-identiteetin vahvistamisessa.

Jyväskylän yliopisto mukana tutkimuksessa, joka avaa uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden elektroniikalle29.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote

Kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa oli mukana myös Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tim Kokkeler, on osoittanut uuden tavan tuottaa niin sanottuja spinvirtoja altermagneeteiksi kutsutuissa materiaaleissa. Nature-lehdessä julkaistu tutkimus syventää ymmärrystä tämän uuden materiaaliluokan ominaisuuksista ja voi tulevaisuudessa edistää esimerkiksi energiatehokkaampien elektronisten laitteiden kehittämistä.

Kriittiset mineraalit, kiertotalous ja vihreä siirtymä – osallistu mukaan FinnMateria 2026 -tapahtumaan28.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopisto on näkyvästi mukana FinnMateria 2026 -tapahtumassa, jossa keskustellaan materiaalien kestävästä käytöstä, kriittisistä raaka-aineista ja kiertotalouden tulevaisuudesta. Tapahtumassa yliopiston koordinoima Kiertotalouden osaamiskeskittymä tuo esiin ajankohtaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Myös kansainvälinen seminaari kokoaa yhteen kriittisten mineraalien kierrätyksen ja talteenoton asiantuntijoita.

Mediakutsu: Taskukokoinen sydäniskuri tuo henkeä pelastavan teknologian arkeen – toimiva laite esitellään Jyväskylän yliopistossa26.10.2026 09:00:00 EET | Tiedote

Taskukokoinen sydäniskuri voidaan ottaa käyttöön jo sydänkohtauksen oireiden ilmetessä. Jyväskylän yliopiston ja yhdysvaltalaisen USAMedical Electronix -yrityksen kehittämä laite analysoi sydämen rytmin ja antaa tarvittaessa hengen pelastavan sähköiskun automaattisesti. Esituotantosarjan laite esitellään Jyväskylän yliopistossa järjestettävässä mediatilaisuudessa 12. marraskuuta 2026.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye