Molekyylisolmujen tutkija Fabien Cougnon professoriksi Jyväskylän yliopistoon

Ranskan Cannesista kotoisin oleva Fabien Cougnon opiskeli kemiaa Strasbourgin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi Cambridgen yliopistossa Iso-Britanniassa. Väitöstutkimuksessaan hän perehtyi supramolekulaariseen kemiaan, erityisesti miten molekyylien väliset heikot vuorovaikutukset ohjaavat itsejärjestäytymistä monimutkaisiksi rakenteiksi, kuten molekyylisolmuiksi. 

- Kemiassa minua kiehtoo erityisesti se, miten näkymättömät molekyylien väliset vuorovaikutukset voivat synnyttää hämmästyttävän monimutkaisia ja toiminnallisia rakenteita, pohtii tuore professori Fabien Cougnon Jyväskylän yliopistosta. 

Jyväskylän osaaminen houkutteli tutkijan Suomeen 

Väitöksen jälkeen Cougnon työskenteli tutkijana Edinburghin yliopistossa sekä Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT) Yhdysvalloissa. MIT:ssa hänen tutkimuksensa laajeni biokemian puolelle, jossa hän tutki ihmiselimistön antimikrobisten peptidien toimintamekanismeja.  

Oman tutkimusryhmänsä hän perusti Geneven yliopistoon vuonna 2017 ennen siirtymistä Jyväskylän yliopistoon apulaisprofessoriksi lokakuussa 2021. 

- Jyväskylän yliopistolla on vahvat perinteet supramolekulaarisen kemian tutkimuksessa, ja täällä on tutkimuksemme tarvitsemat huipputason laitteistot. Lisäksi arvostan erityisesti Nanotiedekeskuksen avointa ja yhteistyöhön kannustavaa ilmapiiriä, kertoo Cougnon. 

Molekyylisolmuista tulevaisuuden sovelluksiin 

Cougnonin tutkimusryhmä selvittää, kuinka molekyylejä voidaan ohjelmoida järjestäytymään erilaisiksi rakenteiksi, kuten molekyylisolmuiksi, spiraaleiksi ja kolmiulotteisiksi häkkimäisiksi muodostelmiksi. Tavoitteena on ymmärtää luonnon omia järjestäytymisprosesseja ja hyödyntää niitä uusien toiminnallisten materiaalien kehittämisessä. 

Vaikka tutkimus on perustutkimusta, sen tuloksilla voi olla merkittäviä käytännön sovelluksia. 

- Olemme muun muassa osoittaneet, että tietyt molekyylisolmut kykenevät sitomaan sulfaattia vedestä. Lisäksi kehitämme uusia molekyylijärjestelmiä biologisiin käyttötarkoituksiin, kuten RNA:n kuljettamiseen. Pitkällä aikavälillä tällainen tutkimus voi johtaa täysin uudenlaisiin ratkaisuihin ympäristö- ja terveysteknologian aloilla, iloitsee Cougnon. 

Cougnonin tutkimustyö on saanut merkittävää kansainvälistä tunnustusta. Hänelle on myönnetty Euroopan tutkimusneuvoston ERC Consolidator Grant -rahoitus sekä Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta vuonna 2022. Vuoden 2026 alusta hän on toiminut Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tieteellisenä johtajana. 

Opiskelijat ja yhteistyö tutkimuksen voimavarana 

Tutkimustyön antoisimpana puolena Cougnon pitää nuorten tutkijoiden ohjaamista ja tutkimusyhteisön yhdessä luomaa innostusta. 

- On palkitsevaa nähdä opiskelijoiden ja tutkijatohtoreiden kasvavan vähitellen itsenäisiksi tutkijoiksi. Parhaimmillaan tutkimus herättää niin paljon innostusta, että keskustelut jatkuvat pitkään vielä työpäivän jälkeenkin, kuvailee Cougnon.  

Professorina Cougnonin tavoitteena on vahvistaa yliopiston kansainvälistä profiilia supramolekyylikemian alalla sekä edistää monitieteistä yhteistyötä kemistien, biologien, materiaalitieteilijöiden ja fyysikoiden välillä. 

- Olen erittäin iloinen mahdollisuudesta jatkaa tutkimustani Jyväskylässä. Täällä yhdistyvät vahva tutkimusosaaminen, erinomaiset tutkimusinfrastruktuurit ja innostava tiedeyhteisö. Juuri tällaisessa ympäristössä syntyvät parhaat ideat ja joskus myös odottamattomat läpimurrot, sanoo Cougnon.  

Työnsä ohella Cougnon harrastaa aktiivisesti uintia ja kuuluu paikalliseen uimaseuraan. Vapaa-ajallaan hän viihtyy myös kirjallisuuden parissa, erityisesti rikosromaanien ja klassikkoteosten maailmassa.