Tutkimus: Ikääntyneet joutuvat tekemään paljon työtä pysyäkseen mukana digipalveluissa
1.10.2026 07:58:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Julkisten digipalveluiden itsepalvelumallit eivät kohtele kaikkia käyttäjiä yhdenvertaisesti, osoittaa FM Laura Pajulan väitöskirja Jyväskylän yliopistosta. Erityisesti ikääntyneet kokevat palvelujen käytön vaikeaksi, kun viranomaisasiointi siirtyy yhä vahvemmin digitaalisen palveluiden varaan.
”Pitää ladata sovellus, luoda tunnukset, tunnistautua pankkitunnuksilla, opetella käyttöliittymä – ennen kuin voi ylipäätään asioida. Yhä useampi julkinen palvelu on siirtynyt itsepalvelumalliin, jossa asiakas tekee itse sen työn, josta ennen vastasi palveluntarjoaja”, toteaa väitöskirjatutkija Laura Pajula.
Väestön ikääntyminen ja julkisten palveluiden digitalisoituminen ovat kaksi toisiinsa kietoutuvaa yhteiskunnallista muutosta. Yhä useampi asioi digitaalisesti yhä pidempään elämänsä aikana. Samalla viranomaisasiointi siirtyy yhä vahvemmin digitaalisten palveluiden varaan. Viranomaisasiointi ei ole valinta vaan välttämättömyys, joskus jopa velvollisuus. Siinä missä yksityisen sektorin palveluista voi vielä kieltäytyä, jättää sovelluksen lataamatta tai vaihtaa palveluntarjoajaa, julkisista palveluista kieltäytyminen ei ole vaihtoehto silloin kun kyse on esimerkiksi terveys- tai veroasioista. Digipalveluista on tehty ensisijainen keino hoitaa viranomaisasiointi, ja kasvokkaista palvelua on yhä vaikeampi saada.
Digitalisaatio johti itsepalveluun
Pajula haastatteli tutkimustaan varten digitalisaation parissa työskenteleviä sidosryhmätoimijoita julkiselta sektorilta ja järjestökentältä sekä ikääntyneitä vapaaehtoisia vertaisohjaajia, jotka opastavat ikätovereitaan digilaitteiden ja -palveluiden käytössä. Vertaisohjaajat kuvaavat, että tämä ensisijaisuuden ohjaama käyttö herättää ikääntyneissä epävarmuutta omista taidoista ja pahimmillaan tunteen siitä, ettei kuulu digiyhteiskuntaan.
”Tutkimustulokseni eivät väitä, etteivät ikääntyneet haluaisi tai osaisi. Kyse on siitä, että heille tämä muutos näyttäytyy nopeana ja osin hallitsemattomana”, Pajula sanoo.
Sopiiko yksi ratkaisu useimmille?
Pajulan tutkimuksen keskeinen tulos on, että julkiset digipalvelut suunnitellaan usein ”yksi ratkaisu sopii useimmille” -logiikalla, joka rakentuu sujuvasti asioivan ja itsevarman ideaalikäyttäjän varaan. Lisäksi julkiset digipalvelut rakentuvat hallinnon tarpeiden mukaan käyttäjäystävällisyyden kustannuksella.
Tulosten perusteella moni ikääntynyt kokee julkisten digipalveluiden logiikan vaikeaksi ymmärtää. Joskus haasteena voi olla puhelimen pienellä ruudulla asiointi eikä kosketusnäyttö aina tunnista esimerkiksi kuivien sormenpäiden kosketusta. Kun teknologia ei ole käyttäjäystävällistä, käyttäjän on tehtävä itsestään teknologiaystävällinen: opittava tulkitsemaan, kokeilemaan ja kiertämään teknologian puutteita. Tutkimus nostaa esiin myös vertaisohjaajien merkittävän roolin arjen vapaaehtoisina digitukijoina: he toimivat siltana digitalisoituvan yhteiskunnan ja ikääntyneiden arjen välissä.
”Kokemukseni perusteella ikääntyneet näkevät paljon vaivaa siinä, että pysyvät ajan tasalla teknologian kehityksessä ja voivat asioida itsenäisesti digipalveluita hyödyntäen ”, Pajula toteaa.
Ei digitalisaatiota vastaan, vaan sen ehtoja vastaan
Pajulan tutkimus ei asetu digitalisaatiota vastaan, sillä digipalvelut voivat parhaimmillaan sujuvoittaa arjen asiointia. Tutkimus kuitenkin peräänkuuluttaa kolmea asiaa: aitoa käyttäjälähtöistä suunnittelua, jossa vastuu toimivuudesta ei jää yksin käyttäjälle; vertaisohjauksen kaltaisten tukirakenteiden tunnistamista ja resursointia myös osana palvelujärjestelmää; sekä vaihtoehtoisten asiointitapojen säilyttämistä niille, joille digitaalinen palvelu ei ole toimiva ratkaisu.
”Digitalisaation kärkimaassakaan julkisten digipalveluiden saatavuus ei ole automaattisesti ratkaistu kysymys. Digiyhteiskuntaa kehitettäessä kannattaa kysyä useammin: mitä “useimmat” oikeastaan tarkoittaa ja kenen arki jää sen ulkopuolelle”, Pajula sanoo.
Laura Pajulan väitöskirja ”Does one size fit most? Rethinking access to digital public services in later life” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa lauantaina 26.9.2026. Vastaväittäjänä toimi Manuela Farinosi, University of Udine ja kustoksena Sakari Taipale.
Yhteystiedot: Laura Pajula, laura.a.pajula@jyu.fi, +358406894082
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura PajulaJyväskylän yliopisto
Puh:0406894082laura.a.pajula@jyu.fiReetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus: Karjalankielisten evakkojen jälkipolvet elvyttävät sukunsa kieltä ja kulttuuriperintöä29.10.2026 10:08:53 EET | Tiedote
Karjalankielisten evakkojen jälkipolvet ottavat takaisin omaa kieltään ja kulttuuriaan, jotka monissa perheissä katosivat toisen maailmansodan ja evakkouden seurauksena. FM, YTM Pirja Hyyryläisen Jyväskylän yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa, että toinen ja kolmas sukupolvi ovat nousseet keskeiseen rooliin karjalan kielen elvyttämisessä ja karjalaisen kulttuuri-identiteetin vahvistamisessa.
Jyväskylän yliopisto mukana tutkimuksessa, joka avaa uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden elektroniikalle29.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa oli mukana myös Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tim Kokkeler, on osoittanut uuden tavan tuottaa niin sanottuja spinvirtoja altermagneeteiksi kutsutuissa materiaaleissa. Nature-lehdessä julkaistu tutkimus syventää ymmärrystä tämän uuden materiaaliluokan ominaisuuksista ja voi tulevaisuudessa edistää esimerkiksi energiatehokkaampien elektronisten laitteiden kehittämistä.
Kriittiset mineraalit, kiertotalous ja vihreä siirtymä – osallistu mukaan FinnMateria 2026 -tapahtumaan28.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on näkyvästi mukana FinnMateria 2026 -tapahtumassa, jossa keskustellaan materiaalien kestävästä käytöstä, kriittisistä raaka-aineista ja kiertotalouden tulevaisuudesta. Tapahtumassa yliopiston koordinoima Kiertotalouden osaamiskeskittymä tuo esiin ajankohtaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Myös kansainvälinen seminaari kokoaa yhteen kriittisten mineraalien kierrätyksen ja talteenoton asiantuntijoita.
Kirjajulkaisu: Suomi voi nousta tekoälyn edelläkävijäksi terveydenhuollossa, arvioi uusi kirja28.10.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tekoäly voi auttaa tunnistamaan terveysriskejä aiempaa varhemmin, tehostaa ammattilaisten työtä ja parantaa palvelujen vaikuttavuutta, sanovat Martti Lehto ja Pekka Neittaanmäki uudessa kirjassaan. Teos tarkastelee laajasti digitalisaation, tekoälyn ja uusien teknologioiden vaikutuksia suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Mediakutsu: Taskukokoinen sydäniskuri tuo henkeä pelastavan teknologian arkeen – toimiva laite esitellään Jyväskylän yliopistossa26.10.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Taskukokoinen sydäniskuri voidaan ottaa käyttöön jo sydänkohtauksen oireiden ilmetessä. Jyväskylän yliopiston ja yhdysvaltalaisen USAMedical Electronix -yrityksen kehittämä laite analysoi sydämen rytmin ja antaa tarvittaessa hengen pelastavan sähköiskun automaattisesti. Esituotantosarjan laite esitellään Jyväskylän yliopistossa järjestettävässä mediatilaisuudessa 12. marraskuuta 2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme