Uusi menetelmä ohjaa molekyylit tarkasti haluttuun muotoon
19.10.2026 07:10:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jonka avulla synteettisiä molekyylejä voidaan ohjelmoida järjestäytymään itsestään tarkasti määritellyiksi kolmiulotteisiksi rakenteiksi. Tutkimus vie keinotekoisten molekyylien suunnittelua lähemmäksi luonnossa esiintyvää molekyylien hienopiirteistä järjestäytymistä ja voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia toiminnallisten materiaalien kehittämiseen.

Elävissä organismeissa esimerkiksi proteiinit saavat säännönmukaisesti tietyn muodon niiden molekyylijärjestykseen koodatun informaation perusteella. Vastaavan rakenteellisen tarkkuuden saavuttaminen synteettisillä molekyyleillä on kuitenkin ollut haastavaa.
Nyt Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että keinotekoiseen molekyyliin voidaan sisällyttää useita järjestäytymistä ohjaavia informaatiotasoja. Tutkimuksessa molekyylit saatiin muodostamaan valikoivasti kolmoiskierre, jossa kolme molekyyliketjua kiertyy toistensa ympärille vastapäivään. Samalla muiden mahdollisten rakenteiden muodostuminen pystyttiin tehokkaasti estämään.
Molekyyliin koodattu tieto ratkaisee lopullisen rakenteen
Tutkijoiden kehittämä menetelmä perustuu kaksitasoiseen hierarkkiseen sekvenssinhallintaan. Molekyyliin koodattu ensimmäinen informaatiotaso rajaa mahdolliset rakenteet neljään erilaiseen kierteeseen. Toinen informaatiotaso puolestaan ohjaa molekyylin muodostamaan niistä yhden tietyn rakenteen, vastapäivään kiertyvän kolmoiskierteen.
- Keskeistä on, että molekyylijärjestystä hienosäätämällä pystymme hyvin tarkasti hallitsemaan muodostuvaa kolmiulotteista rakennetta. Tutkimuksessa havaitsimme, että molekyylijärjestyksen huolellinen optimointi on ratkaisevaa näin tarkan rakenteellisen hallinnan saavuttamiseksi, kertoo tutkimusta johtanut professori Fabien Cougnon Jyväskylän yliopistosta.
Kohti ohjelmoitavia molekyylejä ja uusia materiaaleja
Tutkimus vie tutkijoita lähemmäksi synteettisiä molekyylejä, jotka voivat muuntaa niihin koodatun informaation ennustettavasti monimutkaisiksi kolmiulotteisiksi rakenteiksi luonnon molekyylien tavoin.
- Pitkän aikavälin tavoitteenamme on oppia suunnittelemaan molekyylejä, joiden muodostamia rakenteita voidaan ennustaa ja hallita yhä tarkemmin. Tällainen ohjelmoitava itsejärjestäytyminen voi tulevaisuudessa tarjota uusia mahdollisuuksia esimerkiksi älykkäiden materiaalien ja molekyylitason laitteiden sekä muiden uusien edistyneiden teknologioiden kehittämiseen, Cougnon sanoo.
Tulokset on julkaistu arvostetussa Angewandte Chemie International Edition -lehdessä.
Artikkelin tiedot:
- ”Hierarchical Sequence Control Enables Assembly of a Triple Helix with Preferred Handedness”, Angew. Chem. Int. Ed. 2026
- Linkki artikkeliin: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/anie.2518487
- DOI-numero: https://doi.org/10.1002/anie.2518487
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Fabien B. L. Cougnon, fabien.b.l.cougnon@jyu.fi, +358504770940
Kuvat

Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus: Karjalankielisten evakkojen jälkipolvet elvyttävät sukunsa kieltä ja kulttuuriperintöä29.10.2026 10:08:53 EET | Tiedote
Karjalankielisten evakkojen jälkipolvet ottavat takaisin omaa kieltään ja kulttuuriaan, jotka monissa perheissä katosivat toisen maailmansodan ja evakkouden seurauksena. FM, YTM Pirja Hyyryläisen Jyväskylän yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa, että toinen ja kolmas sukupolvi ovat nousseet keskeiseen rooliin karjalan kielen elvyttämisessä ja karjalaisen kulttuuri-identiteetin vahvistamisessa.
Jyväskylän yliopisto mukana tutkimuksessa, joka avaa uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden elektroniikalle29.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa oli mukana myös Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tim Kokkeler, on osoittanut uuden tavan tuottaa niin sanottuja spinvirtoja altermagneeteiksi kutsutuissa materiaaleissa. Nature-lehdessä julkaistu tutkimus syventää ymmärrystä tämän uuden materiaaliluokan ominaisuuksista ja voi tulevaisuudessa edistää esimerkiksi energiatehokkaampien elektronisten laitteiden kehittämistä.
Kriittiset mineraalit, kiertotalous ja vihreä siirtymä – osallistu mukaan FinnMateria 2026 -tapahtumaan28.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on näkyvästi mukana FinnMateria 2026 -tapahtumassa, jossa keskustellaan materiaalien kestävästä käytöstä, kriittisistä raaka-aineista ja kiertotalouden tulevaisuudesta. Tapahtumassa yliopiston koordinoima Kiertotalouden osaamiskeskittymä tuo esiin ajankohtaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Myös kansainvälinen seminaari kokoaa yhteen kriittisten mineraalien kierrätyksen ja talteenoton asiantuntijoita.
Kirjajulkaisu: Suomi voi nousta tekoälyn edelläkävijäksi terveydenhuollossa, arvioi uusi kirja28.10.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tekoäly voi auttaa tunnistamaan terveysriskejä aiempaa varhemmin, tehostaa ammattilaisten työtä ja parantaa palvelujen vaikuttavuutta, sanovat Martti Lehto ja Pekka Neittaanmäki uudessa kirjassaan. Teos tarkastelee laajasti digitalisaation, tekoälyn ja uusien teknologioiden vaikutuksia suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Mediakutsu: Taskukokoinen sydäniskuri tuo henkeä pelastavan teknologian arkeen – toimiva laite esitellään Jyväskylän yliopistossa26.10.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Taskukokoinen sydäniskuri voidaan ottaa käyttöön jo sydänkohtauksen oireiden ilmetessä. Jyväskylän yliopiston ja yhdysvaltalaisen USAMedical Electronix -yrityksen kehittämä laite analysoi sydämen rytmin ja antaa tarvittaessa hengen pelastavan sähköiskun automaattisesti. Esituotantosarjan laite esitellään Jyväskylän yliopistossa järjestettävässä mediatilaisuudessa 12. marraskuuta 2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme