Veneluun murtuma ei aina näy röntgenissä – diagnoosiviiveet korostuvat rannemurtumien potilasvahingoissa
28.10.2026 06:12:00 EET | Potilasvakuutuskeskus | Tiedote
Potilasvakuutuskeskus on korvannut kymmenen vuoden aikana yhteensä 544 ranteen alueen murtumiin liittyvää potilasvahinkoa. Veneluun murtumiin liittyi 83 vahinkoa, ja 88 prosentissa niistä oli kyse diagnoosiviiveestä. Kaikissa ranteen alueen murtumiin liittyvissä vahingoissa korostuivat myös leikkaushoidon puutteet ja murtuman virheasentoon reagoimatta jättäminen.
Ranteen alueen murtumien osuus kaikista vuosina 2015–2024 ratkaistuista korvattavista potilasvahingoista oli 2,4 %. Potilasvakuutuskeskuksen raportin mukaan noin kolmannes (32 %) vahingoista liittyi leikkaushoitoon: ongelmana oli leikkaustekniikka, tekemättä jäänyt leikkaus tai viivästynyt toimenpide
Myös diagnoosiviiveet olivat taustalla lähes kolmanneksessa (29 %) korvatuista vahingoista. Diagnoosiviiveet johtuivat siitä, ettei potilasta ollut tutkittu tai kuvattu alkutilanteessa asianmukaisesti, tai murtuma ei näkynyt tai sitä ei huomattu röntgenkuvassa.
Noin neljännes (26 %) vahingoista aiheutui siitä, ettei ranteen huonoon asentoon puututtu, vaikka olisi pitänyt. Ranne olisi pitänyt asettaa paikalleen joko ilman leikkaushoitoa tai leikkauksessa.
Veneluun murtumien potilasvahingot pääosin diagnoosiviiveitä
Veneluun murtuma on yleisin ranneluiden murtuma, niitä hoidetaan Suomessa vuosittain noin 1 500. Veneluun murtumaan liittyviä korvattuja potilasvahinkoja oli kymmenen vuoden aikana yhteensä 83, joista 88 prosentissa oli kyse diagnoosiviiveestä. Diagnoosiviiveet jakautuivat kahteen kategoriaan: potilasta ei tutkittu tai kuvattu alkuvaiheessa tilanteen edellyttämällä tavalla, tai potilasta kuvattiin, mutta ei huomattu röntgenkuvassa olevaa murtumaa.
- On tiedossa, että noin joka kolmas veneluun murtuma ei näy röntgenkuvassa. Siksi hoitoyksikössä olisi syytä olla hoitoprotokolla niitä tilanteita varten, joissa esitietojen ja potilaan tutkimisen perusteella on syytä epäillä veneluun murtumaa, vaikka se ei näy röntgenkuvassa. Ainakin osa potilasvahingoista olisi voitu välttää, jos käsi olisi kuvattu tietokonetomografialla tai magneettikuvauksella, ja potilas ohjattu 1–2 viikon päästä kontrolliin, kertoo raportin tehnyt Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi.
Murtuman puutteellinen hoito voi aiheuttaa pitkäkestoisia haittoja potilaalle. Veneluun verenkierto on yleisesti ottaen huono, ja viivästynyt diagnoosi voi johtaa luutumattomuuteen ja myöhemmin esimerkiksi ennenaikaiseen nivelrikkoon.
Raportin aineisto koostuu vuosina 2015–2024 Potilasvakuutuskeskuksessa ratkaistuista, korvatuista potilasvahingoista. Poimitut vahingot liittyvät ranteen alueen murtumiin. Aineistoon on otettu mukaan murtumat, jotka sijaitsevat ranteen alueella värttinä- tai kyynärluun päässä tai ranneluissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka Luomanpääviestinnän asiantuntija
Puh:040 922 5586riikka.luomanpaa@vakuutuskeskus.fiViestintä
Arkisin yleensä klo 9–15.
Kuvat
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
Juurihoidossa instrumentin katkeaminen on yleisin vahinkoilmoituksen syy – johtaa harvemmin korvauksiin4.11.2026 06:17:00 EET | Tiedote
Potilasvakuutuksesta korvataan vuosittain noin sata juurihoitoon liittyvää potilasvahinkoa. Yleisin ilmoituksen aihe on instrumentin katkeaminen, mutta vakavimmat vahingot liittyvät hampaan seinämän vaurioitumiseen tai huuhteluaineen pääsyyn juurikanavan ulkopuolelle. Tuore röntgenkuva ja hampaan anatomian huolellinen arviointi osana hoitosuunnitelmaa auttavat ehkäisemään vahinkoja.
Hammasimplantti vaatii elinikäistä ylläpitohoitoa – laiminlyönti voi johtaa jopa luukatoon3.11.2026 06:17:00 EET | Tiedote
Implanttihoitoihin liittyvien potilasvahinkojen taustalla on useimmiten puutteita hoidon suunnittelussa. Myös puutteellinen ylläpitohoito voi johtaa implantin ympäristön tulehdukseen ja lopulta luukatoon. Vaiva voi edetä pitkään oireettomana, ja siksi implantti vaatii tiivistä seurantaa koko elinkaarensa ajan.
Lääkitsemättä jättäminen oli yleisin korvattu lääkitysvahinko14.10.2026 06:12:00 EEST | Tiedote
Lähes joka viides Potilasvakuutuskeskuksen tutkimusaineiston korvatuista lääkitysvahingoista liittyi siihen, että potilas jäi ilman tarpeellista lääkitystä. Näistä vahingoista yli kolmannes koski verenohennuslääkkeitä, joissa puutteet lääkityksessä voivat olla kohtalokkaita.
Tutkimus: Potilaan ääni ei aina tule kuulluksi psykiatrisessa hoidossa25.6.2026 06:11:00 EEST | Tiedote
Psykiatrisessa sairaalahoidossa potilaan mahdollisuus osallistua oman hoitonsa suunnitteluun ja päätöksentekoon on keskeinen osa potilasturvallisuutta. Potilasvakuutuskeskuksen aineistoon perustuva tutkimus osoittaa, että osa potilaista kokee jäävänsä ulkopuolelle hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa.
Diagnoosiviiveet yksi merkittävimmistä potilasvahinkojen syistä Suomessa20.5.2026 06:11:00 EEST | Tiedote
Vuosittain Suomessa korvataan runsaat 2000 potilasvahinkoa. Niistä noin viidesosa liittyy diagnoosin ja hoidon viiveeseen. Viiveistä aiheutuneita vahinkoja tarkasteltiin tuoreessa tutkimuksessa, joka pohjautuu Potilasvakuutuskeskuksen vahinkoaineistoihin vuosilta 2007–2008, 2017–2018 ja 2021–2022.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme