Alkoholi tuodaan pian kotiovelle asti – miten seuraukset voivat näkyä sosiaali- ja terveyspalveluissa?

Uudistettu alkoholilaki mahdollistaa alkoholijuomien etämyynnin ja toimittamisen asiakkaille kotiin. Juomien hankkiminen ei enää vaadi lähtemistä kauppaan tai Alkoon.

– Näen tässä erityisen riskin ihmisille, joiden alkoholinkäyttö on muutenkin runsasta tai joille on jo kehittynyt riippuvuus, Pirkanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyskeskusjohtaja Sari Mäkinen sanoo.

Helppo saatavuus voi lisätä riskejä

Mitä helpommaksi alkoholin hankkiminen tehdään, sitä vaikeampaa riippuvuudesta kärsivän ihmisen voi olla hallita käyttöään. Kynnys juomiseen madaltuu.

– Tähän asti juomia hankkiakseen on pitänyt lähteä ulos kodista tai pyytää jotakuta toista tuomaan niitä. Samalla on voinut tulla hetki, jolloin ihminen on joutunut pysähtymään oman alkoholinkäyttönsä äärelle, Mäkinen jatkaa.

– Alkoholista riippuvainen henkilö voi tilata uudet juomat kotiin jo aamulla ja juominen jatkuu heti heräämisen jälkeen. Aiemmin juomien loppuminen on saattanut muodostaa edes hetkellisen katkoksen käyttöön, asumisen ja osallisuuden sosiaalipalvelujen vastuualuejohtaja Maria Päivänen pohtii.

Huolta herättää myös se, että kotiinkuljetus voi tehdä alkoholin käytöstä aiempaa näkymättömämpää.

– Runsaskin alkoholin käyttö voi pysyä pitkään läheisiltä piilossa. Kotiinkuljetus mahdollistaa käytön jatkumisen niin, ettei ympäristö välttämättä huomaa ongelmaa helposti, Sari Mäkinen toteaa.

Alkoholin haitat näkyvät sote-palveluissa jo nyt laajasti

Alkoholin aiheuttamat haitat näkyvät sosiaali- ja terveydenhuollossa paljon laajemmin kuin päihdepalvelujen ja päihteiden aiheuttamien tai pahentamien pitkäaikaissairauksien hoidon tarpeena. 

– Päivystyksessä ja terveydenhuollossa alkoholin käyttö näkyy esimerkiksi tapaturmina ja vammoina. Ikääntyneillä ihmisillä alkoholi lisää kaatumisriskiä ja samanaikainen alkoholin ja lääkkeiden käyttö tuo omat haasteensa, Sari Mäkinen kertoo.

Päihdehaitat heijastuvat usein myös käyttäjän läheisiin ja muihin ihmisiin.

– Sosiaalipalveluissa alkoholihaitat näkyvät esimerkiksi lapsiperheissä, lastensuojelussa ja lähisuhdeväkivallan tilanteissa. Erityisen raskaita seuraukset ovat lapsille, joiden vanhemman alkoholinkäyttö määrittää perheen arkea, sanoo Maria Päivänen ja jatkaa:

– Alkoholin saatavuuden helpottuminen ei ainakaan vähennä näitä ilmiöitä. Syvää huolta herättävät myös ne päihdehaitat, jotka jäävät kotien seinien sisäpuolelle.

Riskikäyttö on tärkeä tunnistaa ajoissa

Jos alkoholihaitat lisääntyvät, vaikutukset voivat näkyä samanaikaisesti monissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

– Meidän olisikin nyt tärkeä tunnistaa myös ne tilanteet, joissa alkoholi on asiakkaan varsinaisen yhteydenoton taustalla, mutta ei välttämättä ensimmäinen tai ilmeisin syy palveluihin hakeutumiseen, Sari Mäkinen pohtii.

Jos sote-alan ammattilainen havaitsee asiakkaan alkoholin käytön ylittävän riskikäytön rajat, asia tulisi ottaa puheeksi. Alkoholin käytöstä kysymiseen liittyy kuitenkin edelleen stigmaa ja osa asiakkaista kokee kysymisen leimaavana.

– Päihteiden käytöstä kysymisestä olisi tärkeä tehdä yhtä tavallinen osa terveyden ja hyvinvoinnin arviointia kuin esimerkiksi tupakoinnista kysymisestä, Mäkinen sanoo.

Alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen voi ehkäistä vakavampien haittojen syntymistä.

Kysely päihde- ja riippuvuushaitoista Pirkanmaalla on nyt käynnissä

Pirkanmaan hyvinvointialue ja kunnat toteuttavat 2.–29.11. asukaskyselyn päihde- ja riippuvuushaitoista. Kyselyllä selvitetään, millaisia haittoja pirkanmaalaiset kohtaavat arjessaan ja asuinympäristössään sekä miten ehkäisevää työtä voitaisiin kohdentaa entistä paremmin.

Pirkanmaalaiset voivat vastata kyselyyn osoitteessa:pirha.fi/asiakkaalle/osallistu-ja-vaikuta/asukaskyselyt